Puolustusministeri Kääriäisen juhlapuhe Etelä-Karjalan Yrittäjien maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Lappeenrannassa

Yrittäjyydestä, maanpuolustuksesta ja tulevaisuudesta Suomi on menestynyt talouspolitiikassaan ilman ylisanoja ilahduttavasti.

Työllisyys kohenee, työttömyys laskee. Yrittäjien määrä on noussut elokuun 2004 määrästä 211 000 elokuuhun 2005 224 000:ään. Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä maita. Myönteiset tulokset perustuvat talouspolitiikan koeteltuun kolmiyhteyteen: yrittäjyyden kannustamiseen, julkisen talouden tasapainopyrkimykseen ja vakautta tuovaan tulo- ja työmarkkinapolitiikkaan. Tälle vaativalle, mutta palkitsevalle tielle Suomi vääntäytyi syvän laman vuosina - ja vain tällä tiellä Suomi jatkossakin menestyy. Paikalleen ei saa pysähtyä. Kilpailukyvystä täytyy huolehtia, tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitää panostaa. Ja investointeja on kannustettava.

Yrittäjyyden asema - samoin kuin luovuuden ja teknologisen satsauksen painoarvo - tunnustetaan niin työllisyyden parantamisessa ja talouspolitiikan veturina kuin yhteiskunnan elinvoimaistamisessakin selkeämmin kuin ehkä koskaan aiemmin. Ensimmäistä kertaa hallituspolitiikassa yrittäjyys on saanut erityisen poikkihallinnollisen ohjelmansa. Se on ollut rohkaiseva kokemus. Yrittäjyyttä kohottavaa politiikkaa on toteutettu verotuksen keinoilla, parantamalla yritysten rahoitusmahdollisuuksia, käynnistämällä yrittäjien sosiaaliturvan kehittäminen ja jatkamalla yritysbyrokratian karsimista. Hyvätkään saavutukset eivät saa johtaa itsetyytyväisyyteen ja pysähdykseen. Työn teettämisen ja tekemisen täytyy olla kannattavaa. Suurimpia haasteita on saada yrittäjyys ammattina kiinnostamaan nuoria, myös ja ennen muuta korkeakouluissa opiskelevia. Koulutusjärjestelmä voi siinä auttaa, mutta yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on sittenkin ratkaisevinta. Sukupolvenvaihdokset on saatava luistamaan.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa tehdään lujasti töitä pk-toimintaympäristön rakentamiseksi entistä suosiollisemmaksi koko maassa. Seudullisten yrityspalelujen kehittämishanke vahvistaa yrityspalveluverkostoa pienissä ja keskisuurissa seutukunnissa edistämällä yritysten kehittämispalvelujen tarjontaa ja käyttöä. TE-keskusten palvelut tuodaan siis lähemmäksi kaikkia yrittäjiä perustamalla seudullisia yrityspalvelukeskuksia. Seudullisten yrityspalveluiden kehittämisellä pyritään entistä paremmin ottamaan huomioon asiakasyritysten odotukset ja tarpeet. Tarkoituksena on kehittää 50 pysyvää seudullista yrityspalvelupistettä vuoteen 2007 mennessä. Kuntien, TE-keskusten, yksityisten yrityspalveluyritysten, työvoimatoimistojen sekä uusyrityskeskusten palveluiden kokoaminen yhteen helpottaa palvelujen tavoitettavuutta, parantaa yhteistyötä ja tehostaa palvelutuotantoa.

Ajankohtainen keskustelu kunta- ja palvelurakenteesta vaatii keskustelua yrittäjyyden mahdollisuuksista hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Nykyinen puoluetaktiikan sävyttämä kuntakeskustelu on keskittynyt lähes yksinomaan kuntarakenteeseen - siihen, kuinka monta kuntaa Suomessa tarvitaan. Se on pääasiasta sivussa olevaa keskustelua. Sokea Reetakin näkee, että Suomessa kuljetaan aikaa myöten yhteistoiminnan kautta suurempiin kuntiin ja myös pienempään kuntamäärään. Olennaista on, että syntyy toiminnallisesti järkeviä kuntakokonaisuuksia niin, että kuntalainen tuntee kotikuntansa omakseen ja voi kotiseutunsa asioihin vaikuttaa. Kiistely kuntakoosta ja kuntien määrästä ei saa sivuuttaa kuntalaisten palveluja ja niiden tuottamista, joka on kuitenkin tärkein asia kuntalaiselle, asui hän missä tahansa. Jotta palveluja tuotettaisiin tehokkaasti ja järkevällä tavalla, on paikallisille yrittäjille annettavat mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen. Palvelut tasa-arvoisesti, vahva paikallinen itsehallinto ja yrittäjyys täytyy yhdistää tulevissa kuntaratkaisuissa.

Jotta Suomi kehittyisi aidoksi yrittäjyys- ja osaamisyhteiskunnaksi, se edellyttää yrittäjyysasenteiden muutoksia yhä myönteisempään suuntaan. Yhtäältä yrittäjän onnistuminen voittoineen ja toisaalta yrittäjän takaiskut jopa konkurssit olisi voitava ottaa luonnollisena ja hyväksyttävinä elämään kuuluvina tapahtumina. Yrittäjän menestymistä olisi pidettävä toivottavana, sillä sehän merkitsee työtä ja toimeentuloa meille suomalaisille. Niinikään konkurssin kokeneen yrittäjän asemasta on pidettävä huoli ja annettava heille uusi mahdollisuus yrittämiseen ja elämään. Myös yrittäjän kadehtimisesta olisi päästävä eroon.

Yrittäjyys on enemmän kuin ammatti ja elinkeino. Se on kovaa työtä ja riskinottamista myös yhteisten asioiden puolesta, työllisyyden ja työpaikkojen turvaamiseksi. Yrittäjyyteen kannustaminen vaatii riittävien rahapäätösten lisäksi henkistä tukea merkitseviä tekoja.

***

Turvallisuuspoliittinen asemamme on vankka. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen peruslinja, joka päätettiin huolellisen harkinnan jälkeen laajalla poliittisella yhteisymmärryksellä eduskunnassa viime joulukuussa, pätee myös kesän ja syksyn viikkoina käydyn poliittisen keskustelun jälkeen. Suomi pyrkii takaamaan turvallisuutensa viisaalla ja yhteistyövaraisella ulkopolitiikalla, jota sotilaallinen maanpuolustus kaikkineen tukee. Lisää turvallisuutta haemme niin EU-jäsenyydestä, Nato-yhteistyöstä ja optiosta kuin toimivista kahdenvälisistä suhteista. Korostan myös turvallisuusviranomaisten yhteistyötä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Varsinkin kotimaan turvallisuuden järjestelyt näyttävät kiinnostavan kansainvälisiä vierailijoita. Siinä olemme maailman eturiviä.

Myös Suomen sotilaallinen puolustusratkaisu on ajan tasalla. Yleinen asevelvollisuus toimii, ja se nauttii myös kansan luottamusta. Se on kustannustehokas ja se pitää yllä maanpuolustustahtoa. Kehittyvä alueellinen puolustusjärjestelmä on oloihimme sopiva malli. Koko maata puolustetaan. Lähimmän vuoden aikana tehdyillä uudistuksilla - osin kirpeilläkin - tähdätään vain yhteen maaliin: puolustuksemme täytyy pitää uskottavana myös sotilaallisen suorituskyvyn koventuvien vaatimusten näkökulmasta katsottuna.

Olennaista on huomata, että tehtyjen päätösten jälkeen puolustusvoimat on läsnä jokaisessa maakunnassa, lähellä ihmisiä. Aukkoja ei ole.

Puheet puolustusvoimien alasajosta ovat vailla pohjaa ja usein yksittäisestä yksityiskohdasta tehty hätäinen mutta kestämätön johtopäätös.

Puolustusvoimien täytyy keskittyä ydintehtäväänsä, maan ja kansan puolustamiseen lähtien siitä, että vaikka sotilaallinen uhka tuntuu tänä päivänä kaukaiselta, emme voi tietää tulevaisuuden kehityssuuntia. Historian opetus on se, että tulevaisuudessa voi tapahtua mitä tahansa, myös käsittämättömän onnettomia käänteitä. Sotilaallinen uhka on epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Siihen täytyy varautua. Puolustusvoimien asianmukainen ylläpito on henkivakuutus. Jotta puolustusvoimat voisivat keskittyä päätehtäväänsä, se toteuttaa kumppanuutta ympäröivän yhteiskunnan kanssa erityisesti huolto- ja ylläpitotehtävissä. Siinä paikallisilla yrittäjillä on mahdollisuutensa. Puolustusvoimat tukeutuu enenevästi niin sodan kuin rauhankin aikana ympäröivään yhteiskuntaan. Se koskee sekä viranomaisia että laajaa yrittäjäkenttää.

Turvallisuuskysymyksissä on varottava liiallista itsetyytyväisyyttä. Pieneltä maalta vaaditaan vakauden ja viisauden lisäksi valppautta.

***

Olen puhunut yrittäjyydestä ja maanpuolustuksesta osittain rinnakkain. Viime vuosikymmenten mielenkiintoinen kehityssuunta on ollut se, että yrittäjien arvostus ja maanpuolustustahto ovat kehittyneet ikään kuin yhtä jalkaa ihmisten mielissä pitkin askelin myönteiseen suuntaan.

Yrittäjien ja yrittäjyyden arvostus on vahvassa myötätuulessa, sillä ihmiset tajuavat, että yritysten menestyminen tuo mukanaan työtilaisuuksia ja elämänmahdollisuuksia kaikille meille. Niin ikään yrittäjien arkiasiat, myös ne varjopuolet, ovat valjenneet yhä laajemmin. Samanaikaisesti suomalaisten maanpuolustustahto on huippuluokkaa. 80 % suomalaisista on valmis puolustamaan omaa maataan ase kädessä, vaikka lopputulos olisikin epävarma. Sotiemme veteraanien kunnioitus on niin ikään korkealla tasolla kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Yrittäjän arvostuksen kohoaminen, vahva maanpuolustustahto ja sotiemme veteraanien kunnioitus kertovat yhdessä yhteiskuntamme terveestä henkisestä tilasta.

Palaan vielä tulevaisuuteen. Kun Suomen omat asiat ovat kunnossa, mieluiten huippukunnossa, silloin menestymme parhaiten kansainvälisillä areenoilla ja hyödymme kansainvälistymisestä. Suomen täytyy olla turvallinen ja vetovoimainen maa yrittäjille ja investoijille. Meidän on pidettävä huoli siitä, että Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin uskaltaa ja kannattaa sijoittaa. Suunta on rohkaiseva, sillä - otan esimerkin - vuosi 2004 oli pitkään aikaan ensimmäinen vuosi, jolloin Suomeen sijoitettiin enemmän kuin Suomesta ulos. Olojen vakaus ja turvallisuus, yhteiskunta- ja työrauha, yrittäjyysystävällinen ilmapiiri, toimiva infrastruktuuri ja yleensä tulevaisuusintoinen poliittinen ote takaavat sen.

Terve isänmaallisuus on kestävä ajatussuunta. "Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin".

Palaa otsikoihin