Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, Tervehdys, Puolustusvoimien Ruokahuollon palvelukeskuksen avajaisjuhla, Microteknia, Kuopio

Vuonna 2002 aloitettu puolustusvoimien ruokahuollon kehittäminen on saatu merkittävään vaiheeseen nyt, kun uusi palvelukeskus tänään virallisesti avataan.

Se on edennyt periaatelinjauksista käytännön toiminnan tasolle. Tämä kaikki on vaatinut monivuotisen kehittämisprosessin edellyttämää sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja uskallusta, jotka ovat uudisraivaajan ominaisuuksia.

Alkutaival ei välttämättä ole teille – hyvä palvelukeskuksen väki – helppo, mutta on muistettava, ettei ruokahuollon kehittäminen tapahdu vain tämän päivän tarpeisiin. Kun järjestelmiä muutetaan ja palveluja kehitetään, ei voi ajatella vain lyhyen tähtäyksen etuja vaan kokonaisuutta, koko suomalaisen yhteiskunnan etua pitkällä tähtäyksellä.

Valtionhallinnon toimintojen tehostaminen ja tuottavuuden lisääminen on pysyvä haaste. Palvelujen turvaaminen ja ikääntyvä väestö yhdessä aiheuttavat työvoima- ja rahoituspohjaan paineita, jotka edellyttävät julkisen hallinnon tuottavuuden parantamista kaikessa toiminnassa. Myös puolustushallinto joutuu vastaamaan tähän haasteeseen.

Palvelukeskuksen esikuntaa voitaisiin kutsua koko puolustuksen hermokeskukseksi. Sanotaanhan, että armeija marssii vatsallaan. Täällä kehitetään ruokahuollon tulevaisuutta unohtamatta varusmiehen jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tärkeitä tekijöitä kuten valtakunnan varuskuntaruokaloiden tarjontaa. Olemme lehdistä saaneet lukea, kuinka yhä enemmän tulee tieteellistä tutkimustietoa elintarvikkeiden ja ruuan vaikutuksesta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Näillä asioilla on suuri merkitys, etenkin kun on kysymys nuorista - Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnista.

Esikunnalla on täällä Kuopion yliopistokampuksella ihanteellinen sijaintipaikka. Se tarjoaa hyvän toimintaympäristön yhteistyölle ja verkottumiselle, jolla taataan osaamisen ja järjestelmien jatkuva uudistaminen. Kuopio on kiistatta Suomen keskeisimpiä elintarvikeosaamisen keskittymiä, jonne on muodostunut dynaaminen ja innovatiivinen myös teknologisesti kehittynyt tutkimus- ja oppimisympäristö.

Kuopion yliopiston osaaminen ravitsemustieteissä, elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimisessa sekä kontaktipintana niin paikalliseen kuin kansainväliseenkin elintarviketeollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin antaa erinomaiset mahdollisuudet yhteistyölle ruokahuollon kehittämisessä. Kliinisen ravitsemustieteen laitoksen meneillään olevat esimerkiksi lihavuutta, diabetesta ja syömiskäyttäytymistä koskevat tutkimusprojektit voivat hyödyttää jo tämän päivän varusmiesikäluokkia. Varusmiesikäisten syömiskäyttäytymisen ohjauksella voidaan tulevaisuudessa vähentää elintapasairauksien syntyä, joka parantaa itse kunkin henkilökohtaista elämää jolla on myös merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia.

Savonia - ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintola-alan opetus-, tutkimus- ja muu palvelutarjonta täydentää olennaisesti Kuopion yliopiston osaamistarjontaa. Lisäksi Savonia on mukana monissa valtakunnallisissa elintarvikeyritysten ja suurkeittiöiden kehityshankkeissa. Oppilaitoksella on kokemusta erilaisten organisaatioiden henkilöstölle suunnatusta koulutuksesta, joten tässäkin on mahdollisuus hedelmälliselle yhteistyölle.

Valtion keskushallinnon alueellistamisella on pyritty vahvistamaan Suomen menestymisen rakenteita. Alueellistamistoimilla on tuettu maan tasapainoista kehitystä alueiden olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen ja tukien. Sijaintipaikkoja valittaessa – myös tapauksessa - on otettu huomioon olemassa olevat ja kehittyvät osaamiskeskittymät. On osoittautunut, että menestyvien osaamiskeskittymien muodostuminen perustuu kiinteään yhteistyöhön koulutuksen, tutkimuksen, teollisuuden ja julkishallinnon välillä. Tässä hengessä alueellistamista tulee jatkaa.

Usein käy niin, että muutoksia epäillään ja kyseenalaistetaan etukäteen. Hyödyt osataan nähdä vasta jälkeenpäin. Uskon, että tämä ruokahuollon esikunnan sijaintipaikka osoittautuu oivaksi vaihtoehdoksi, ei ainoastaan sotilasruokailun näkökulmasta, vaan laajemminkin. Ratkaisulla osaltamme tuemme vahvan osaamiskeskittymän kehittymistä, mikä tulevaisuudessa hyödyttää kaikkia osapuolia.

Valtionhallinnon tukitoimintojen järjestämisessä uskotaan palvelukeskuskonseptin toimivuuteen. Se on keino sopeuttaa hallinnon rakenteita ja toimintatapoja paremmin vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Tuottavuuden uskotaan paranevan toimintoja keskittämällä, toimintatapoja ja prosesseja yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla, kuten ruokahuollon kehittämisessä on nyt tehty.

Uusien toimintamallien etsiminen ei ole hetkittäistä ja kertaluonteista. Se on jatkuvaa työtä. Se on työtä, jolla etsitään vastauksia toimintaympäristön ennakoimattomiin muutoksiin ja jolla kyetään luomaan toimivat edellytykset palveluiden ja tuotteiden kehittämiselle myös tulevaisuuden uusien uhkakuvien näkökulmasta.

Uusia haasteita ei pidä pelätä, vaan niihin tulee tarttua ensimmäisenä. Muutos on mahdollisuus, kun siihen on itse vaikuttamassa eikä jättäydy sen armoille. Uudisraivaajan asenteesta on loppupeleissä aina enemmän hyötyä kuin haittaa. Kehityksen etunenässä kulkeminen tietysti realistisessa hengessä on työn mielekkyyttä lisäävä asia ja se voi saada velvollisuuden tuntumaan oikeudelta.

Haluan kiittää vielä kaikkia ruokahuollon parissa työskenteleviä ja kehittämiseen osallistuneita eri tahojen asiantuntijoita ja järjestöjen edustajia hyvästä ja rakentavassa hengessä tehdystä yhteistyöstä.

Näillä ajatuksilla toivotan Ruokahuollon Palvelukeskuksen toiminnalle ja sen henkilökunnalle parhainta menestystä ja onnea uudisraivaajan tiellä.

Palaa otsikoihin