Puheet
Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe 253. maanpuolustuskurssin avajaisissa 15. syyskuuta 2025
Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät naiset ja herrat.
Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.
Målet med de nationella försvarskurserna är att ge en bred bild av den övergripande säkerhets arrangemangen i vårt land.
Ni har blivit inbjuden till denna viktiga kurs så att genom dina handlingar ytterligare kan stärka vårt lands säkerhet.
Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Tämä tarkoittaa, että yhteiskuntamme toimii kaikissa tilanteissa.
Tavoitteena on, että kurssin jälkeen tunnette yhteiskuntamme kriisinkestävyyden kokonaisuuden ja kykenette ottamaan varautumisen paremmin huomioon omassa toiminnassanne ja toivottavasti myös omassa organisaatiossanne. Tällä kurssilla vahvistetaan yhteiskuntamme turvallisuutta teidän osaamisemme kautta.
Käsittelen puheessani viimeaikaisia Suomen turvallisuuteen vaikuttavia tapahtumia ja meneillään olevia toimia turvallisuutemme vahvistamiseksi.
Aloitan kuitenkin turvallisuuden niin sanotusta isosta kuvasta.
Hyvät naiset ja herrat,
viimeisen kuukauden aikana kansainvälinen yhteisö on tehnyt mittavia ponnisteluja Venäjän hyökkäyssodan päättämiseksi.
Viimeaikaiset tapahtumat kuitenkin osoittavat, että Venäjä testaa lännen päättäväisyyttä Ukrainan tukemisessa, Euroopan puolustamisen vahvistamisessa sekä kyvyssä asettaa lisää pakotteita Venäjälle.
Kiina on selvästi osoittanut tavoittelevansa johtavan suurvallan roolia. Kiina tukee merkittävällä tavalla Venäjää yhdessä Pohjois-Korean kanssa.
Yhdysvallat pyrkii vastaamaan Kiinan pyrkimyksiin vaikutusvaltansa kasvattamiseksi. Yhdysvallat on selkeästi ilmoittanut aikomuksensa keskittää ulkopoliittista- ja sotilaallista toimintaa indopasifiselle alueelle.
Samalla tämä korostaa indopasifisen alueen valtioiden, kuten Australian, Etelä-Korean, Japanin, Yhdysvaltojen ja muiden alueen vahvimpien valtioiden merkitystä.
Yhdysvalloilla on erityisasema indopasifisella alueella. Olihan pitkälti juuri Yhdysvaltojen ansiota saattaa toinen maailmansota päätökseen alueella.
Yhdysvallat on niin ikään selkeästi ilmaissut tahtonsa, jonka mukaan Euroopan pitää ottaa merkittävästi enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Tavoitetta on edesautettu kepillä ja porkkanalla.
Putin on pyrkinyt kasvattamaan Venäjän painoarvoa kansainvälisessä politiikassa heikolla menestyksellä. Oikeastaan lopputulos on päinvastainen.
Venäjä on Putinin toiminnan seurauksena menettänyt ulkopoliittista ja taloudellista valtaansa. Saman aikaisesti Venäjän asevoimat eivät ole kyenneet saavuttamaan Putin asettamia tavoitteita Ukrainassa.
Samalla siis Venäjä on jatkanut brutaalia hyökkäyssotaansa Ukrainassa, kohdistaen iskujaan enenemissä määrin siviilikohteisiin. Venäjä on saanut merkittävässä määrin sotilaallista tukea mm. Kiinalta, Pohjois-Korealta ja Iranilta.
Samanaikaisesti Venäjän ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut. Venäjä vienti Kiinaan on vuoden 2021 tasoon verrattuna kasvanut merkittävästi mm. öljyn ja kaasun osalta.
Kiina on antanut merkittävän määrän sotilaallista ja teknologista apua Venäjälle. Kiina on toimittanut Venäjälle muun muassa drooneihin tarvittavia komponentteja. Lisäksi Venäjä kiertää sille asetettuja pakotteita käymällä kauppaa mm. kiinan kanssa.
Venäjän johto on jatkanut aggressiivista ja uhmakasta retoriikkaansa. Venäjä on niin ikään ilmoittanut kehittämällä merkittävällä tavalla Suomen lähialueen varuskuntia ja niihin tukeutuvien joukkojen iskukykyä.
Venäjän heikompi asema lisää sen vaarallisuutta. Putin joutuu ottamaan enemmän riskejä, ja turvautumaan entistäkin enemmän mm. Kiinan ja Pohjois-Korean tukeen. Venäjän iskut ukrainan siviilikohteisiin ovat viime kuukausina lähes kaksinkertaistuneet.
Euroopan johtavat valtiot ovat tehneet mittavia toimia turvallisuutensa vahvistamiseksi. Muun muassa Saksa on muuttanut perustuslakiaan liittyen puolustusmenoihin ja ns. velkajarruun. Britannia ja Ranska ovat merkittävällä tavalla uudistamassa asevoimiaan.
Puolasta on kasvamassa sotilaallinen suurvalta.
Suomi on jatkanut ja jatkaa Ukrainan urhean puolustustaistelun tukemista.
Tämän lisäksi Ukrainaa tuetaan Venäjän jäädytettyjen varojen tuottojen toimeenpanon muodossa toimittamalla tykistön ampumatarvikkeita yhteensä 90 miljoonan euron arvosta.
Suomi osallistuu Ukrainan tukemiseen mm. tukijamaiden UDCG-suorituskykykoalitioiden kautta.
Olemme mukana panssarikoalitiossa, tykistökoalitiossa, miinanraivauskoalitiossa ja informaatioteknologian koalitiossa sekä tarkkailijana merikoalitiossa.
Suomi jatkaa ukrainalaisten sotilaiden koulutusta.
Hyvät kuulijat,
kaikki edellä kuvattu on muuttanut turvallisuusympäristöämme ja muutosten arvioidaan olevan pitkäkestoisia.
Eurooppalaiset valtiot, Euroopan unioni ja Nato ovat ryhtyneet merkittäviin toimiin vastataukseen turvallisuusympäristön muutokseen. Suomi on ollut aktiivisesti mukana valmistelemassa meitä koskevia ratkaisuja turvallisuutemme lujittamiseksi.
Vaalikauden alussa rakensimme Suomelle Nato-tavoitteita. Tärkein tavoitteemme on, että kaikki Nato-maat panostavat puolustukseen. Nyt tässä edetään voimalla.
Naton huippukokouksessa päätettiin Naton puolustusmenotason nostamisesta 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näistä 3,5 % ovat ns. kovia puolustusmenoja, ja 1,5 % erilaisia puolustusta tukevia menoja.
Myös Suomen Nato integraatio on edennyt suunnitelmallisesti. Olemme käytännössä osa Naton pelotetta ja puolusta. Vaalikauden alussa lähdimme tavoittelemaan Suomelle Nato-esikuntaa ja rauhanajan maavoimajoukkoja. Molemmat etenevät suunnitellusti.
Tämä kuun alussa aloitti toimintansa Naton uusi pohjoinen maavoimajohtoporras Multi-Corps Land Component Command, MCLCC. Tein virallisen käynnistämispäätöksen elokuun lopussa.
Sen henkilöstövahvuus kasvaa vaiheittain noin 50 henkilöön. Johtoportaan henkilöstö tulee liittouman jäsenmaista, Suomi mukaan lukien.
Pohjoisen maavoimajohtoportaan tehtävänä on liittouman maavoimajoukkojen johtaminen ja kansallisten maajoukkojen toiminnan yhteensovittaminen. Tämä tarkoittaa muun muassa liittouman yhteisen harjoitustoiminnan suunnittelua, valmistelua ja johtamista.
Samanaikaisesti Nato on jatkanut rauhanajantoimintaansa Baltian ja itä-Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi. Suomi on kantanut vastuunsa jäsenyytemme alusta alkaen huolehtimalla omasta alueestamme sekä osallistumalla Naton rauhanajan tehtävin mm. ilma- ja merivoimillamme.
Puolan tapahtumista johtuen Naton itäistä sivustaa vahvistetaan. Suomen puolustushallinto on mukana suunnittelussa ja toimeenpanossa.
Suomen ja Yhdysvaltojen kahden välinen puolustusyhteistyö etenee erittäin hyvin. DCA-puolustusyhteistyösopimusta on toimeenpantu noin vuosi.
Parhaillaan valmistelussa ovat viisi erillistä toimeenpanoasiakirjaa. Tavoitteena on saada nämä viisi valmiiksi vielä tämän vuoden kuluessa.
Syksyn aikana harjoitustoiminta ja muut toimintamme yhdessä Yhdysvaltojen joukkojen kanssa vilkastuu kaikkien puolustushaarojen kesken. Tulemme jatkossa näkemään yhdysvaltalaisia sotilaita entistä enemmän Suomessa maalla, merellä ja ilmassa.
Merkittävää oli Virginian kansalliskaartin ja Karjalan prikaatin yhteistyön tiivistyminen. Karjalan prikaatin sotilaat osallistuivat elokuussa Desert Snow -harjoitukseen Kaliforniassa.
On tärkeää, että vahvistamme yhteistoimintakylyä yhdysvaltalaisten joukkojen kanssa myös Suomen ulkopuolella.
Lisäksi syvennämme puolustusyhteistyötämme mm. Britannian, pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Yhtenä esimerkkinä haluan mainita mittavat puolustusmateriaalihankinnat, joista yhä useampi kohdentuu Suomeen. Lisäksi olemme osallistuneet vuoden 2025 alussa muun muassa JEF-maaryhmän toimintaan Itämerellä.
Puolustusministeriö valmistelee lukuisia turvallisuuttamme vahvistavia päätöksiä ja lainsäädännön uudistuksia. Meneillään on yli kymmenen merkittävää puolustustamme koskevaa lainsäädännön uudistusta.
Yksi keskeisistä lakimuutoksista on reserviuudistus, jolla asevelvollisuusikä nostetaan 65 vuoteen.
Asevelvollinen kuuluisi reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Upseerit, joilla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo, olisivat asevelvollisia ilman yläikärajaa.
Vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisi mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa.
Reserviuudistuksella kokonaisreservi kasvaa yli miljoonaan reserviläiseen.
Siviilipalveluslakiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin asevelvollisuuslakiin.
Hyvät kuulijat,
puolustuksemme vahvistaminen edellyttää henkilöstöä, maanpuolustustahtoa ja materiaalia. Kaikkien näiden kehittäminen edellyttää resursseja.
Samalla kehitämme puolustustamme Naton vaatimusten mukaisesti osana liittokuntaa.
Syyskuun alussa päättyneiden hallituksen talousarviovalmistelujen perusteella voidaan todeta, että Suomi on saavuttamassa Naton puolustusmenotavoitteen 2030-luvulla.
Mikäli valtiovarainministeriön ennusteet toteutuvat, tarkoittaa 3,5 prosentin bkt-taso jopa 14 miljardin vuotuisia satsauksia puolustukseemme. Tämä vastaa nykytasoon nähden lähes kaksinkertaista satsausta puolustukseemme.
Suomelle on erityisen tärkeää, että kaikki Naton jäsenmaat sitoutuvat yhteisesti sovittuihin puolustuksen resursseihin sekä kehittämiseen osana Natoa. Viime kädessä takalinjan maiden kalustoa ja joukkoja käytetään etulinjan maiden puolustamiseen.
Talousarviovalmistelujen perusteella olemme kohdentamassa puolustuksen materiaaliseen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 6 miljardia euroa nykyisen puolustusbudjetin perustason päälle. Nyt tehtyjen valtuutusten kautta saavutamme noin 3 % puolustusmenotason vuonna 2030.
Materiaalisen kehittämisen rinnalla kehitetään puolustuksemme henkilöstöratkaisuja ja toimintatapaa. Kehittämisessä otetaan huomioon Naton pelotteen ja puolustuksen vaatimukset.
Kyseessä on kansantaloudellisesti ja Suomen turvallisuuden kannalta erittäin merkittävästä päätöksestä sekä työstä puolustuksemme vahvistamiseksi.
Onkin tärkeää varmistaa toimiva parlamentaarinen vuoropuhelu ja yhteisymmärrys puolustuksesta.
Tämän johdosta puolustusministeriö asettaa syyskaudella parlamentaarisen työryhmän tarkastelemaan puolustuksen pitkänaikavälin kehittämistä. Puolustusministeriö ja puolustusvoimat tulevat asettamaan työryhmän tueksi parhaat asiantuntijat.
Tähän tulevaisuuteen tähtäävään työhön eduskunnan selonteot antavat erinomaiset lähtökohdat.
Laaja-alaisessa työssä perehdytään toimintaympäristömme vaatimuksiin, puolustuksen edellyttämiin resursseihin ja laaja-alaisesti puolustuksen materiaalitarpeisiin ja henkilöstötilanteeseen.
Työryhmän tehtävä tulee olemaan poikkeuksellisen vaativa ja vaikuttavuudeltaan merkittävä. Tehdäänhän työ muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Suomen ollessa osa sotilasliitto Natoa, ja korkeampia menovaatimuksia.
Työhön osallistuvat saavat laajan perehdytyksen kaikista puolustuksen osa-alueista sekä uhkaympäristön kehityksestä.
Hyvät kurssilaiset,
Under de kommande veckorna får du en unik möjlighet att lära dig och bekanta dig med vår säkerhet och vårt försvar..
Använd din expertis i din kurs. Du har blivit utvald till kursen just för att du har en vision och något att bidra till den finska säkerheten genom din egen yrkeskompetens och expertis.
Försvarskursen som börjar i dag ger er alla en fin möjlighet att bekanta sig med den finska totalsäkerhetsmodellen samt beredskapens grunder. Jag uppmuntrar er att vara aktiva under de här veckorna. Jag önskar dig en bra försvarskurs.
Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia.