Puheet
Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe Naton ydinasepolitiikan seminaarissa Helsingissä 29.4.2025.
Puhe on käännös puolustusmisterin englanniksi pitämästä puheesta Naton ydinasepolitiikan seminaarissa 29.4.2025.
Arvoisat vieraat, ydinasepolitiikan asiantuntijat, hyvät naiset ja herrat,
Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi Helsinkiin ja Suomeen – maailman onnellisimpaan maahan jo kahdeksatta vuotta peräkkäin.
Tämä on luultavasti pohjoisin Naton ydinasepolitiikan seminaari koskaan. Ainakin tapahtuma järjestetään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa.
Tämän vuoden seminaarin avauspuheenvuoroni keskittyy Naton ydinpelotteen tärkeyteen. Kerron myös, miten elintärkeä pelote ja puolustus näyttäytyvät meille suomalaisille.
Aloitetaan kuitenkin nykyisestä turvallisuusympäristöstä ja yhdessä kohtaamistamme uhista.
Hyvät naiset ja herrat,
edessämme on erittäin monimutkainen ja nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö, johon kuuluu myös lisääntynyt ydinaseilla uhkailu.
Globaali strateginen tasapaino on muutoksessa ja strateginen kilpailu kiristyy. Venäjän aggressiiviset ja laittomat sotilaalliset toimet ovat heikentäneet sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Venäjä on vaarantanut rauhan ja vakauden koko euroatlanttisella alueella. Epävakaus ilmenee globaalisti monin tavoin.
Venäjä on suurin uhka euroatlanttiselle turvallisuudelle. Venäjä on osoittanut politiikassaan hyvin selkeästi, että se on valmis käyttämään kaikkia keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Venäjän on nähty käyttävän painostavaa ydinaseretoriikkaa. Venäjä on päivittänyt ydinasedoktriininsa ja korostaa ydinaseiden sekä laaja-alaisen vaikuttamisen merkitystä. Monet meistä kokevat tämän vaikuttamisen päivittäin esimerkiksi runsaina disinformaatiokampanjoina.
Venäjän erittäin tiiviit turvallisuussuhteet Kiinaan, Iraniin ja Pohjois-Koreaan ovat erittäin huolestuttavia.
Näiden maiden tuki Venäjän Ukrainassa käymälle laittomalle sodalle korostaa Naton yhteisen pelotteen ja puolustuksen merkitystä.
Viime aikoina on käyty erilaisia keskusteluja ydinpelotteen tulevaisuudesta. Näissä keskusteluissa tulee huomioida ydinsulkusopimuksen merkitys globaalille turvallisuudelle.
Ydinsulkusopimus on Naton keskinäisten turvatakuiden ja yhteisen puolustuksen perusta. Ydinsulun tärkeys on kiistaton. Olemme kaikki sitoutuneet ydinsulkusopimukseen maailmanlaajuisen ydinsulkujärjestelmän ja aseistariisunta-arkkitehtuurin kulmakivenä.
Haluan alleviivata asevalvonnan, aseistariisunnan, ydinsulun ja ydinpelotteen kriittistä yhteyttä.
Kuten olemme huomanneet, Venäjä käyttää ydinpelotetta ja ydinaseretoriikkaa ennennäkemättömillä tavoilla.
Meidän on varmistettava, että strateginen viestintämme on vahvaa ja torjuu Venäjän disinformaatiota. Emme voi antaa Venäjän ja muiden tahojen johtaa narratiivia, heikentää pelotettamme tai vaikuttaa resilienssiimme.
On erittäin tärkeää, että Nato on edelleen sitoutunut uskottavaan, tehokkaaseen ja vastuulliseen ydinpelotteeseen.
Voimme tukea tätä työtä monin eri tavoin, kuten vahvistamalla konventionaalisen ja ydinpuolustuksen suunnittelun yhteistoimivuutta.
Hyvät naiset ja herrat,
Venäjän federaation strategisesti tärkeimmät alueet sijaitsevat Suomen välittömässä läheisyydessä. Näitä ovat Kuolan niemimaa ja Pietari. Haluan myös korostaa, että Itämerellä on valtava merkitys Venäjän elintärkeälle energiaviennille. Viime aikoina Itämeri on ollut myös laaja-alaisen vaikuttamisen näyttämö.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaa Pohjois-Euroopan strategista kuvaa.
Suomen strateginen sijainti sekä Itämerellä että arktisella alueella on liittoumalle merkittävä.
Tämä vahvistaa pelotetta ja puolustusta Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen strategisessa kokonaiskuvassa.
Suomi on ollut Venäjän sekä sen taktisten ja strategisten ydinkyvykkyyksien naapuri jo vuosikymmenien ajan. Olemme aina suhtautuneet Venäjän uhkaan vakavasti ja varautuneet siihen.
Maaliskuussa Suomi päätti nostaa puolustusmenonsa 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Meidän panoksemme puolustukseen ja resilienssiin on aina ollut vahva.
Kehittyvä asevelvollisuusjärjestelmä, suuri koulutettu reservi ja vahva maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen kulmakiviä.
Käsittelen seuraavaksi puolustuskyvyn ja vahvan resilienssin perustaa sekä kokonaisturvallisuuden ja kokonaispuolustuksen käsitteitä.
Kokonaisturvallisuus on suomalaisen yhteiskunnan resilienssin kivijalka. Kokonaisturvallisuuden käsite kattaa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehtimisen viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä kaikissa olosuhteissa ja yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Toisen maailmansodan aikaiset kokemukset opettivat meille, että kaikkien yhteiskunnan voimavarojen on oltava maanpuolustuksen käytettävissä, jotta voimme pysyä itsenäisinä ja vastustaa hyökkäystä.
Suomella on 5,5 miljoonaa asukasta ja suuri maa-alue. Näin pienen väestön ei ajateltu kykenevän valmistautumaan koko maan puolustamiseen yksin suurvaltanaapurilta. Kriisiaikoina kansalaisyhteiskunta tukee puolustusta, johon tarvitaan yhteiskunnan kaikkia voimavaroja.
Kokonaispuolustuksen käsitteeseen kuuluu kattavia kansallisia ponnistuksia, kuten siviili- ja sotilasyhteistyö.
Kaikki alkaa ihmisistä: jokaisella kansalaisella on osansa. Kansalaisten on ymmärrettävä, että kokonaispuolustus ei rajoitu ainoastaan puolustusvoimien tai viranomaisten toimintaan, vaan se on yhteinen ponnistus.
Kuten jotkut teistä näkivät eilen Helsingin keskustassa, Suomella on yksi maailman suurimmista väestönsuojelujärjestelmistä.
Väestönsuojelu on ala, joka osaltaan tukee maanpuolustusta. Puolustusvoimat luottaa, että kansalaisyhteiskunta hoitaa monia tukitoimintoja, ja vahva väestönpuolustus turvaa nämä toiminnot myös kriisiaikoina.
Jokaisella kaupungilla, maakunnalla ja kunnalla on lakisääteinen velvollisuus suunnitella ja hankkia väestölleen evakuointitiloja ja väestönsuojia.
Kaupunkiseuduilla jokaisessa kerrostalossa on oltava asukkaille riittävä väestönsuoja. Kaupungit ylläpitävät suuria väestönsuojia sisälle suojautumista varten. Esimerkiksi vajaan 700 000 asukkaan Helsingissä on 5 500 väestönsuojaa, joissa on tilaa 900 000 hengelle.
Meillä on samanlainen kokonaisvaltainen lähestymistapa niin kemiallisiin, biologisiin, säteily- kuin ydinuhkiin varautumiseen, ja hajauttamisen käsite on osa puolustusta.
Hyvät vieraat,
Suomi on sitoutunut Naton pelotteeseen ja puolustukseen molempia edistämällä. Vahvan konventionaalisen puolustuksen lisäksi Suomi osallistuu Naton ydinasepolitiikkaan ja -päätöksiin ilman ennakkorajoituksia.
Ennen Nato-jäsenyyttä kuvasimme kansallista puolustuspolitiikkaamme pidäkkeen-käsitteen kautta. Tavoitteenamme oli kehittää uskottava maanpuolustus, joka viestii vastapuolillemme, että Suomea vastaan hyökkääminen kävisi kalliiksi. Olemme aina ymmärtäneet ydinpelotteen merkityksen turvallisuudelle. Suomi hyötyi jo ennen Nato-jäsenyyttä ydinpelotteen tarjoamasta strategisesta vakaudesta.
Naton konventionaalisiin ja ydinaseisiin perustuvan pelotteen ja puolustuksen johdonmukaisuus kaikissa toimintaympäristöissä on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.
Ymmärrämme hyvin taakanjaon tärkeyden. Myös muut kuin ydinasevallat voivat osallistua monin eri tavoin, esimerkiksi poliittisin keinoin, antamalla konventionaalista tukea ydinaseoperaatioille, osallistumalla harjoituksiin ja isännöimällä politiikkakeskusteluja, kuten tänään tässä seminaarissa Helsingissä.
Ydinaseet ja ydinpelote ovat keskeisiä aiheita kansainvälistä turvallisuutta ja puolustuspolitiikkaa koskevissa keskusteluissa. Olemme sitoutuneet kehittämään osaamistamme ja parantamaan ymmärrystämme ydinaseista.
Ydinaseiden ymmärryksen suhteen lähdemme takamatkalta, mutta olemme useiden liittolaisten avulla aloittaneet matkan ja etenemme tasaisesti.
Uskottava pelote ja puolustus perustuvat vahvaan kansalliseen ja yhteiseen kriisinkestävyyteen. Tämä on yksi voimavaroista, jonka jaamme liittokunnan kanssa.
Haluan mainita esimerkkinä CBRN-puolustuksen ja -valmiuden: mitä paremmin CBR- ja ydinaseuhkiin on valmistauduttu, sitä vahvempi on resilienssi niitä vastaan. Nämä konventionaaliset kyvykkyydet voivat paitsi tukea Naton ydinoperaatioita ja resilienssiä, myös vahvistaa pelotetta.
Arvoisat seminaarivieraat,
käynnissä on monia ratkaisevia muutoksia: ensinnäkin päätökset puolustusmenojen lisäämisestä konventionaalisen pelotteen vahvistamiseksi, toiseksi jatkuva työ Naton ydinpelotteen kehittämiseksi ja kolmanneksi, olennainen yhteistyön ja yhtenäisyyden tarve.
Olen varma, että Naton pelote ja puolustus ovat tulevaisuudessa entistäkin vahvempia. Suomi on sitoutunut uskottavaan ja tehokkaaseen pelotteeseen.
Naton ydinasepolitiikan seminaari on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää tätä tavoitetta yhdessä sekä kehittää ymmärrystä tärkeistä ydinasepolitiikan aiheista.
Lopuksi haluan kiittää ydinasepolitiikan pääosastoa ja tämän vuoden Helsingin-tapahtuman järjestäjiä. Olette ahkeralla työllänne valmistelleet hienon seminaarin meille kaikille.
Edessänne on kaksi erinomaista seminaaripäivää alan johtavien asiantuntijoiden kanssa.
Toivotan kaikille antoisaa ja hedelmällistä seminaaria.