Puheet
Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe suurlähettiläskokouksessa 22.8.2023
Arvoisat suurlähettiläät, hyvät naiset ja herrat,
Ministerin puheenvuoro suurlähettiläspäivillä on luonnollisesti ministerille erinomainen mahdollisuus välittää oman hallinnonalansa kärkiviestejä suoraan maamme ulkomaanedustuksen terävimmälle kärjelle. On siis selvää, että tämä kerran vuodessa ministereille tarjottu mahdollisuus on syytä käyttää huolellisesti hyväksi. Kiitos tästä mahdollisuudesta.
Koska aivan kaikkea puolustuksen hallinnonalan ajankohtaista ei annetun ajan puitteissa ole mahdollista käsitellä, keskityn puheenvuorossani puolustuksen hallinnonalan kansainvälisiin teemoihin – jotka oletan kiinnostavan suurlähettiläitämme eniten – ja lopuksi pyrin hyvin lyhyesti kuvaamaan puolustusselonteon lähtöjä ja aikataulua. Puheenvuoroni jälkeen olen käytettävissänne keskusteluun ja syvempään käsittelyyn.
Kuten tunnettua, Venäjän hyökkäys Ukrainaan talvella 2022 käynnisti kehityksen, jossa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme perusteet kokivat fundamentaalisen muutoksen. Pikavauhdilla toteutunut Nato-jäsenyytemme, joka vasta hakee muotojaan, turvallisuustilanteen edellyttämä puolustusvalmiuden parantaminen ja siihen liittyvät huomattavat hankinnat sekä Ukrainan koulutus- ja materiaalituki ovat hallinnonalan polttavimmat ajankohtaiset asiat. Kaikki ei kuitenkaan ole muuttunut. Nato-jäsenyys pois lukien, valtaosa puolustuksen hallinnonalan kansainvälisistä hankkeista on joissain muodoissa ollut käynnissä jo ennen Venäjän käynnistämiä sotatoimia tai Suomen jäsenyyttä Natossa.
Ajankohtaisin, eli Nato-jäsenyys, ei muuta Suomen turvallisuuspoliittisen kannanmuodostuksen perusteita. Jäsenyys kuitenkin lisää merkittävästi tarvetta muodostaa kantoja laajaan kirjoon Nato-asioita. Suurin osa näistä asioista ovat puolustus- ja ulkoasiainhallinnon vastuualueilla. Suomen intressejä, näkemyksiä ja linjaa tuodaan esiin päivittäisessä valmistelutyössä Natossa, sekä siviili- että sotilasrakenteissa. Natossa komiteavalmistelulla, johon kaikki jäsenmaat osallistuvat tasaveroisina, on tärkeä rooli, ja lopulliset päätökset Naton yhteisestä linjasta tehdään ministeri- ja huippukokouksissa. Päämajassa siviilivirkamiehemme osallistuvat jatkuvasti komiteatason työhön ja valmisteluun. Myös puolustusministeriö on vahventanut merkittävästi henkilöstöämme Suomen Nato-edustustossa.
Naton pelote muodostuu ydinase- ja konventionaalisten kykyjen sekä ohjuspuolustuksen muodostamasta kokonaisuudesta. Ydinpelote on yksi syistä, minkä takia liityimme Natoon ja olemme mukana työssä ilman ennakkoon asetettuja rajoitteita valtiojohdon linjausten mukaisesti. Ydinpelote turvaa myös Suomea.
Nato on vahvistamassa pelotettaan ja tämä tulee vaatimaan entistä enemmän resursseja kaikilta jäsenmailta. Kustannukset muodostuvat Naton yhteisen budjetin maksuosuudesta, henkilöstökuluista Naton rakenteissa sekä osallistumisesta Naton ydintehtävien toteutukseen ja niiden edellyttämien suorituskykyjen kehittämiseen. Suomen osuus yhteisestä budjetista ja henkilöstökuluista ovat selkeitä kokonaisuuksia, mutta välillisten, Naton tehtäviin osallistumisen kustannukset ovat vaikeampia arvioida. Tässä valossa 2 % BKT-rahoitustaso on erittäin tärkeä ylläpitää myös tulevaisuudessa.
Naton jäsenenä Suomikin osallistuu muiden liittolaisten tapaan Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Näitä voivat olla mm. ilmavalvonta (Air Policing) Baltiassa, Puolassa, Bulgariassa ja Romaniassa, sekä kausittain Islannissa. Myös eteentyönnetty läsnäolo (eFP) Baltiassa, Puolassa, Romaniassa, Bulgariassa, Unkarissa ja Slovakiassa luuluu Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Suomen osallistumisen tasosta päätetään aina erikseen kansallisesti. Asiaa valmistellaan parasta aikaa puolustusministeriössä. Asiasta tehdään päätöksiä syksyn aikana.
Hyvät kuulijat,
Vaikka Nato-jäsenyys työllistääkin puolustushallintoa juuri nyt, on syytä muistaa, että jäsenyytemme Euroopan Unionissa on jo vuosien ajan muodostanut Suomen viitekehyksen eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä. EU:n työkalupakki on Natoa laajempi, ml. lainsäädäntö sekä sanktiot ja sillä on merkittävästi suurempi budjetti, mikä tekee siitä kokonaisvaltaisen turvallisuustoimijan. EU:n toimintaa ollaan aina pyritty kehittämään siten, että se täydentää Natoa. Tämä on yhteistyön kehittämisen lähtökohta, josta EU:ssa olevat Naton jäsenmaat ovat pitäneet huolta.
On Suomen etu, että EU pystyy puolustamaan intressejään, toimimaan lähialueidensa vakauden eteen ja tukemaan Euroopan puolustusta. EU on reagoinut Venäjän hyökkäykseen voimakkailla, kumppaneiden kanssa koordinoiduilla pakotteilla sekä lisäämällä tukeaan Ukrainalle.
Suomi tukee EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista maaliskuussa 2022 hyväksytyn EU:n strategisen kompassin mukaisesti. Kompassin neljä toimintalinjaa ovat; a.) EU:n Toimintakyvyn kehittäminen - sisältäen enintään 5000 sotilaan nopean toiminnan joukot, harjoitukset ja sotilaallisen liikkuvuuden parantamisen b.) Turvaaminen – sisältäen hybridivaikuttamisen vastaisia toimia, avaruusstrategian ja globaalin merellisen läsnäolon c.) Suorituskykyjen kehittäminen – sisältäen mm. puolustusmenojen kasvattamisen, strategisten riippuvuuksien vähentämisen ja puolustusteollisuuden pohjan vahvistamisen, sekä d.) Kumppanuudet – sisältäen yhteistyön moni- ja kahdenvälisesti eri järjestöjen ja alueellisten kumppanien kanssa. Tavoitteet eivät ole nollasummapeliä. EU:n puitteissa kehitettävä yhteinen puolustuskyky ei ole pois Naton vastaavasta ja toisinpäin. Kumman tahansa järjestön puitteissa tapahtuva kehitys tukee myös toisen tavoitteita. Suomi on vahvasti sitoutunut näihin tavoitteisiin.
Pohjoismaat ovat maamme perinteinen viiteryhmä ja niiden välistä yhteistyötä on tehty vuosikymmeniä niin pohjoismaiden, kuin kansainvälisten organisaatioiden puitteissa. Esimerkiksi rauhanturvaamisessa pohjoismaat ovat perinteisesti muodostaneet yhteisiä joukkoja ja jakaneet keskenään kriittisiä suorituskykyjä. Pohjoismainen puolustusyhteistyömekanismi, Nordefco, luotiin aikanaan yhteishankintojen, kriisinhallinnan ja toimintamallien yhdenmukaistamiseen. Suomen – ja kohta Ruotsin – Nato-jäsenyys on tuonut uutta virtaa Nordefcoon. Se, että Pohjoismaat ovat pian liittolaisia keskenään avaa uusia mahdollisuuksia puolustusyhteistyömme syventämiselle. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön visio uudistetaan ja laaditaan pohjoismainen puolustuskonsepti. Pääpaino on yhteistoimintakykymme kehittämisessä, eli siinä, että pystymme toimimaan mahdollisimman sujuvasti yhdessä kaikissa tilanteissa. Tämä avaa mahdollisuuksia myös suorituskyky- ja puolustusmateriaalialan yhteistyössä.
Viimeisenä monenvälisistä puolustuksen yhteistyöhankkeista on Ison-Britannian johtama 10 pohjoiseurooppalaisen maan maaryhmä Joint Expeditionary Force eli JEF. Ruotsin tullessa Naton jäseneksi ovat kaikki JEF-maat Natossa. JEF onkin viime aikoina pyrkinyt suunnittelussaan huomioimaan, että se sen toiminta ja suunnitelmat täydentävät Natoa ja sen suunnitelmia. JEF:n etuna on mahdollisuus Natoa joustavampaan ja nopeampaan päätöksentekoon. JEF:ssä on vain 10 maata, jotka taustastaan ja maantieteellisestä asemastaan johtuen usein jakavat samankaltaisia näkemyksiä arvojen ja turvallisuuspoliittisen tilanteenarvion osalta. JEF:ssä toiminta perustuu ns. opt-in-periaatteeseen, jossa päätökset eivät perustu konsensukseen, vaan kulloisestakin tilanteesta pidetään tarpeen mukaan yhteisiä konsultaatiota ja toimintoihin osallistuvat halukkaat maat. Todettakoon, että Nato-jäsenyytemme toteutumisen odotusaikana esim. Ison-Britannian merkittävä harjoituksiin keskittyvä sotilaallinen läsnäolo maassamme perustui osin nimenomaan JEF-yhteistyön konseptiin.
Myös kahdenvälinen yhteistyö jatkuu ja monipuolistuu. Yhdysvaltojen kanssa jo vuosia jatkunut yhteistyö syvenee maidemme välillä neuvoteltavan Puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) myötä. Sopimuksessa pyritään vahvistamaan Suomen puolustuskykyä luomalla Yhdysvalloille edellytykset toimia maassamme esim. harjoitustoiminnan ja materiaalin ennakkovarastoinnin avulla. Hallitus on ohjelmassaan linjannut tavoitteekseen puolustusyhteistyösopimuksen voimaan saattamisen. Iso-Britannia ja Suomi sopivat keskinäisestä avunannosta toukokuussa vuonna 2022, Suomen jätettyä hakemuksensa jäsenyydestä Natossa. Osin tämän peruna brittiasevoimien eri joukkoja ja suorituskykyjä on käynyt harjoittelemassa Suomessa viimeisen vuoden aikana. Iso-Britannia kuuluu Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Norjan joukossa maihin, joiden kanssa tehtävään yhteistyöhön hallitusohjelma ohjaa Puolustusvoimia panostamaan erityisesti. Muita Natoon kuuluvia valtioita, joiden kanssa yhteistyön muotoja kehitetään edelleen ovat Ranska, Saksa ja Viro.
Arvoisat suurlähettiläät,
Lupasin lopuksi sanoa muutaman sanan valtioneuvoston puolustuspoliittisen selonteon valmistelusta ja sen aikataulusta. Hallitusohjelman mukaisesti hallituskauden alussa laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustusselonteko, joissa määritetään myös Suomen Nato-jäsenyyden peruslinjaukset ja pidemmän aikavälin tavoitteet Suomen jäsenyydelle. Selontekojen valmistelun tueksi järjestetään kaikki eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seuranta eduskunnan edellyttämällä tavalla. Seurantaryhmä on havaittu erinomaiseksi tavaksi pitää Eduskunta tietoisena työn etenemisestä ja mahdollisuudeksi eri puolueille valmistautua kannanottoihin selonteon linjauksista. Tulen siis pyytämään eduskunnalta kaikki eduskuntapuolueet kattavan parlamentaarisen seurannan järjestämistä. Puolustuskyvyn kehittämiselle tarvitaan laaja konsensus – puoluerajat ja hallituskaudet ylittävä kansallinen tuki. Parlamentaarisen seurannan rooli tässä on merkittävä.
Uusi puolustusselonteko on jatkumo edelliselle valtioneuvoston puolustusselonteolle (VNPS 2021). Selontekojen merkitys puolustushallinnolle on keskeinen, sillä ne mahdollistavat puolustuksen kehittämisen pitkäjänteisesti ja kokonaisuutena. Selonteko antaa ohjausta Suomen puolustuksen kehittämiselle noin 10 vuoden aikajänteellä ja määrittää perusteet Suomen puolustuksen yhteensovittamiselle osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta - sekä suuntaviivat Suomen puolustuspoliittiselle ja sotilaalliselle roolille Natossa.
Selonteon valmistelut on tarkoitus käynnistää heti syyskauden alussa. Puolustusselonteko laaditaan puolustusministeriön johdolla valtioneuvoston selontekona, joka annetaan eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon (UTP) jälkeen. UTP-selonteon tilannekuva ja toimintaympäristön analyysi toimivat puolustusselonteon toimintaympäristökuvauksen pohjana.
Puolustusselonteko laaditaan poikkihallinnollisessa yhteistyössä, mikä mahdollistaa riittävän laajan näkökulman valmistelutyölle. Tarkoituksena on perustaa valmisteluryhmä, johon kutsutaan keskeisimpien ministeriöiden ja tasavallan presidentin kanslian sekä puolustushallinnon omat edustajat. Puolustusselonteon laadintaa ohjaa TP-UTVA, jolle puolustusministeriö raportoi säännöllisesti laadintatyön edistymisestä.
Arvoisat suurlähettiläät. Olen edellä kuvannut puolustushallinnon kansainvälisen puolustusyhteistyön ja puolustusselonteon valmistelua. Vaikka käytinkin kaiken asialle varatun ajan, kykenin vasta raapaisemaan tämän monisyisen ja -ulotteisen kokonaisuuden pintaa. Te olette asemamaissanne keskeisessä roolissa näiden lähivuosien tavoitteiden viestinnässä ja edistämisessä. Teillä on sekä minun, että ministeriöni tuki tässä tärkeässä tehtävässä. Kiitos mielenkiinnosta.