Puheet
Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe suurlähettiläskokouksessa 25. elokuuta 2025
Arvoisat suurlähettiläät, hyvät naiset ja miehet,
Sotilaallisten jännitteiden kasvu Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä ovat nostaneet puolustuspolitiikan keskiöön. Venäjän sotilaallinen aggressio Ukrainassa ja Kiinan sotilaallinen vahvistuminen ovat asettaneet kansainvälisen puolustuspolitiikan monella tavalla uuteen asentoon.
Se näkyy myös puolustusministeriön työmäärässä. Kansallinen puolustus, Naton puolustuspolitiikka, EU, puolustusyhteistyökumppanuudet, kokonaisturvallisuuden kehittäminen ja Ukrainan tukeminen ovat päivittäistä työsarkaamme.
Toimimme päivittäin tiiviissä yhteistyössä Euroopan ja Pohjois-Amerikan liittolaistemme kanssa sekä Aasian suunnan Nato-kumppaneidemme kanssa. Kasvavat puolustusteollisuuden markkinat laajentavat jatkuvasti toimikenttäämme. Lähetystöverkosto maailmalla on meille tärkeä kumppani yhteisen asiamme edistämisessä.
Keskityn puheessani kolmeen ajankohtaiseen kokonaisuuteen. Venäjän hyökkäyssotaan, Venäjän muodostamaan uhkaan Ukrainan jälkeen ja Suomen puolustuspolitiikan kehityslinjoihin.
Hyvät naiset ja herrat, seuraavaksi muutamia ajankohtaisista näkökulmia Ukrainan sodasta.
Sodan rintamalinjat ovat lähestulkoon ennallaan. Molemmat osapuolet ovat viime viikkona saavuttaneet pientä paikallista menestystä. Tällä ei ole suurta merkitystä sodan isossa kuvassa.
Venäjän sotatoimia tukee sen kyky sietää tappioita sekä teollisuuden muuttaminen sotaa palvelevaksi. Venäjää tukevat sen lähimmät liittolaiset Iran, Pohjois-Korea ja Kiina.
Taistelunkuva sisältää huippumodernien miehittämättömien järjestelmien käyttöä, kaukovaikuttamista ja perinteistä jalkaväen asemasotaa.
Sota on osoittanut, että menestyäkseen on omattava paljon joukkoja, tulivoimaa ja huippumoderneja järjestelmiä. Sodan molemmilla osapuolilla on avainasemassa riittävän sotakelpoisen ja motivoituneen henkilöstön rekrytointi. Samalla sota on korostanut kykyä hyödyntää innovaatioita ja laaja-alaista teollista potentiaalia.
Sodan päättymisen tapa määrittää hyvin paljon Euroopan turvallisuuden pilareita pitkälle tulevaisuuteen.
Venäjällä ei ole kiire tehdä rauhaa tai sopia aselevosta. Rauhanneuvottelujen pitkittyminen on monella tavalla Venäjän etu. Venäjä uskoo, että demokratiat kyllästyvät Ukrainan tukemiseen ja tämä auttaa heitä saavuttamaan tavoitteitaan. Taloudellisten pakotteiden hinta on edelleen siedettävissä Venäjälle. Vaikuttaakin siltä, ettei sillä ole todellista tahtoa neuvotella sodan päättymisestä.
USA:n ja Euroopan tiivistyvä vuoropuhelu on tärkeää, mutta samalla näyttää selvältä, että rauhan saavuttamiseksi vaaditaan kovempaa konkretiaa. Ukrainan tuen vahvistamista ja Venäjän talouspaineen kasvattamista on jatkettava, jotta Venäjälle tulee aito halu rauhaan.
Mahdollisen tulitauon ja rauhan jälkeen Ukraina tarvitsee edelleen tukeamme. Ensimmäinen ja tärkein on laajat turvallisuusjärjestelyt eli aseavun, koulutustuen, teollisuustuen ja taloudellisen tuen jatkaminen.
Turvallisuusjärjestelyjen rinnalle on nostettu keskustelu turvatakuista. Turvatakuiden sisältöä selvitetään ja valmistellaan puolustushallinnon toimesta parasta aikaa.
Turvatakuukeskustelun osalta Suomella on maantieteellisen sijaintinsa johdosta erityisasema. Meillä on Nato-maiden pisin raja Venäjän kanssa.
Turvatakuukeskustelussa onkin tärkeää katsoa Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin isoa kuvaa, eikä vain Venäjän ja Ukrainan välistä sotaa. Samoilla joukoilla tulee kyetä turvaamaan Naton rajat.
Hyvät kuulijat, tarkastelen seuraavaksi turvallisuusympäristömme kehitystä ja Venäjän varustautumista Ukrainan sodan jälkeen.
Vaarallisessa skenaariossa Venäjä jatkaa sotilaallista varusteluaan sodan päätyttyä sotatalouden mukaisilla resursseillaan ja tehostuneella puolustusteollisuudellaan. Samalla se sijoittaa sotakokemusta olevia joukkoja lähialueemme varuskuntiin.
Venäjä on jatkanut Suomen lähialueella olevien varuskuntien sekä joukkojen kehittämistä ja joukkomäärien kasvattamista.
Venäjän vaarallisuutta lisää, mikäli sille asetetuista pakotteista luovuttaisiin. Tällöin Venäjä saisi käyttöönsä entistäkin paremmat taloudelliset resurssit asevoimiensa nopeaan massamaiseen kehittämiseen.
Venäjä on retoriikalla ja toimillaan osoittanut olevan myös valmis käyttämään asevoimiaan ja muita ei-sotilaallisia keinoja päämääriensä saavuttamiseen.
Suomi on viime vuosina ollut kevyen hybridivaikuttamisen kohteena. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa meihin kohdistuva gps-häirintä, kyberhyökkäykset, itärajan tapahtumat sekä viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneet merenalaisen infrastruktuurin rikkoutumiset.
Venäjän aggressiiviset pyrkimykset eivät lopu mahdolliseen Ukrainan rauhaan. Tämä on se näkymä, johon Euroopan on varauduttava. Viisaasti varautumalla vähennämme tulevaisuuden uhkia.
Meillä on edessämme eräänlainen kilpajuoksu aikaa vastaan.
Jokaisen eurooppalaisen valtion pitää nyt tehdä nopeita toimia turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi. Oman puolustuksemme vahvistamisen lisäksi meidän turvallisuudellemme on olennaista, että USA jatkaa sitoutumistaan Euroopan turvallisuuteen ja Euroopan maat etenevät ripeästi puolustuksensa vahvistamisessa.
Tähän kesäkuun Naton huippukokouksen linjaukset ja EU:n uusi tahtotila antavat erinomaiset yhteiset perusteet.
Hyvät kuulijat,
Puolustusministeriössä puolustuspolitiikkaa valmistellaan neljän pilarin mukaisesti. Nämä ovat kansallisen puolustuksen kehittäminen, Nato, puolustusyhteistyö ja kokonaisturvallisuus.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa puolustusselonteon. Selonteko antaa erinomaiset perusteet ja lähtökohdat puolustuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Kehittämisen lähtökohtana on realistinen arvio meihin kohdistuvista uhkista ja toimintaympäristömme kehityksestä. Lisäksi kehittämisessä otettaan tarkasti huomioon Naton yhteispuolustuksen asettamat vaatimukset.
Asetimme selonteossa kovat vaatimukset puolustuksemme kehittämiselle. Selonteon mukaan Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin.
Tähän samaan valmistautuvat liittolaisemme Natossa.
Niin ikään selonteon mukaan Suomen maantieteellinen asema Naton ulkorajavaltiona korostaa entisestään tarvetta puolustuksen riittävälle ja pitkäjänteiselle resursoinnille. Suomen puolustusbudjetin vähimmäistasoksi tulee selonteon mukaan asettaa Natossa yhdessä sovittu tavoitetaso.
Venäjän uhka ja turvallisuusympäristön epävarmuus edellyttävät mittavia toimia. Toimet edellyttävät resursseja.
Kesäkuun Naton huippukokouksessa päätetty 3,5 % puolustusmenotaso tarkoittaa merkittäviä lisäpanostuksia puolustuksen ja turvallisuutemme vahvistamiseksi 2020- ja 2030-luvuilla.
Tämä meihin kohdistuvaan uhkaan perustuva päätös on tärkeä. Se antaa perusteet puolustuksemme pitkäaikaiselle kehittämiselle ja vahvistamiselle yli vaalikausien.
Samalla on yhtä tärkeää, että takalinjan Nato-maat tekevät konkreettisia panostuksia puolustukseen viipymättä. Viime kädessä takamaiden puolustuskykyä käytetään etulinjan maiden hyväksi. Siksi on tärkeää tämän foorumin osallistujille viedä viestiä kaikissa Nato-maissa puolustuksen panostusten tärkeydestä.
Puolustuksen kehittämistä edellyttämä valmistelutyö on meneillään sekä puolustusministeriössä että Puolustusvoimissa. Kyseessä on erittäin mittava ja tärkeä työ.
Toinen merkittävä valmistelutyö liittyy Nato-integraatioon ja Naton toimintaan osana puolustuksen kehittämistä.
Yleisesti voidaan todeta, että Nato-jäsenyyden mukainen valmistelu puolustusministeriössä suunnitelmien mukaisesti. Työ on erittäin laaja-alaista ulottuen lainsäädäntötyöstä aina joukkojen toimintaan.
Yksinkertaisten voidaan todeta, että Suomi on jo osa Naton pelotetta ja puolustusta.
Sotilaallisesti korostuu kyky puolustaa Suomea sekä Eurooppaa maalla, merellä ja ilmassa sekä kyberulottuvuudessa yhdessä liittolaistemme kanssa.
Puolustusvoimat ja puolustusministeriö on lähettänyt henkilöstöään Naton rakenteisiin. Henkilöstön määrää Naton rakenteissa lisätään vaiheittain sovitun suunnitelman mukaisesti.
Suomi on osa Naton puolustussuunnittelua ja operatiivista suunnitelmaa.
Suomi on heti jäsenyytemme alkumetreillä osallistunut laaja-alaisesti Naton korkeanvalmiuden toimintaan. Olemme osallistuneet mm. Naton Air Policing -toimintaan Islannissa ja Romaniassa, sekä Naton laivasto-osastojen toimintaan Itämerellä ja Pohjanmerellä.
Lisäksi Itämerellä on meneillään Naton Baltic Sentry -operaatio. Sen tehtävänä on mm. meren pinnan alaisen infrastruktuurin suojaaminen.
Naton jäsenmaiden joukkojen läsnäolo ja toiminta Suomessa on lisääntynyt.
Harjoitustoiminnan lisäksi viemme eteenpäin Nato-esikunnan ja Naton maavoimaläsnäolon rakentamista Suomeen.
Mikkeliin perustetaan Naton maavoimien johtoporras, joka kykenee johtamaan useita armeijakuntia.
Kyseessä on siis Suomessa toimiva johtoporras, joka valmistelee sotilaallisia toimia Suomen alueen puolustamiseksi, sekä valmistautuu tarvittaessa johtamaan Suomeen kohdennettavia joukkoja.
Suomeen tulee myös Naton eteentyönnetty maavoimajoukko.
Konseptia valmistellaan Ruotsin ja Suomen tiiviillä yhteistyöllä yhdessä Naton kanssa. Kesällä julkaisimme Suomen FLF-joukkojen kehittämiseen tässä vaiheessa mukaan lähtevät maat. Mukana julkaisussa olivat Ruotsin, Britannian, Norjan, Islannin, Ranskan ja Tanskan puolustusministerit.
Näissä molemmissa korostuu Naton läsnäolohankkeissa etukäteisvalmistelu ja harjoittelu. Joukkojen tulee tarvittaessa kyetä toimimaan Suomessa osana puolustustamme. Toisaalta myös Suomen joukkojen tulee kyetä toimimaan osana monikansallisia joukkoja.
Lopuksi muutama ajankohtainen näkökulma kokonaisturvallisuudesta ja puolustusyhteistyötä.
Olemme merkittävästi tiivistäneet kahden ja monenvälistä puolustusyhteistyötä.
Erityisesti tämä on tarkoittanut Yhdysvaltoja, Britanniaa, Pohjoismaita ja JEF-maaryhmää. Myös EU:n merkitys korostuu.
Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön ytimessä on ns. DCA-sopimuksen toimeenpano. Siinä on edetty hyvin, ja käytännön tasolle.
Samalla valmistellaan mittavia konkreettisia toimia, kuten esimerkiksi joukkojen sekä toiminnan edellyttämää rakentamista ja varastointia.
Muutkin tärkeät kumppanimme ovat viimeisen kahden vuoden aikana lisänneet harjoitus- ja muuta toimintansa Suomessa. Tämä on pitkäjänteistä työtä puolustuksemme vahvistamiseksi.
Lähivuosina puolustusyhteistyö tulee edelleen syventymään. Erityisesti mainittava, että Aasian suunnalla olemme tiivistäneet puolustusyhteistyötä Nato-kumppanimaiden kanssa. Erityisesti puolustusmateriaali ja teknologia-tutkimuksen saralla.
Vielä muutama sana neljännestä pilarista eli kokonaisturvallisuudesta.
Valtioneuvosto hyväksyi tammikuussa 2025 periaatepäätöksen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaksi (YTS).
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on kokonaisturvallisuuden ylin ohjausasiakirja. Siinä kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli ja annetaan strategiset tehtävät kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi kaikille hallinnonaloille järjestelmällisesti.
Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana.
Kuten olette varmasti monessa lähetystössä havainneet, kokonaisturvallisuuden mallia kohtaan on kohdistunut paljon kansainvälistä mielenkiintoa. Monet maat ovat havainneet kriisinkestävyyden olevan kriittisen tärkeää kotimaansa puolustukselle ja hybridiuhkien torjumiselle.
Monessa yhteydessä onkin todettu, että kokonaisturvallisuusmallistamme on tullut eräänlainen vientituote yhdessä varautumisen kanssa.
Uuden strategian mukaan Suomen pitää vahvistaa omaa turvallisuuttaan kokonaisvaltaisesti. Samalla Suomen tulee varautumisen lisäksi kyetä myös vastaamaan yhteiskuntaa koskeviin häiriötilanteisiin, laaja-alaiseen vaikuttamiseen ja kriiseihin nykyistä paremmin.
Nyt onkin tärkeää, että jokainen ministeriö ja hallinnonala, viranomaiset, yritykset, kolmas sektori ja kansalaiset alkavat toimeenpanna kokonaisturvallisuutemme sekä varautumisen edellyttämiä toimia.
Hyvät kuulijat,
kiitän suurlähettiläitä ja muita paikalla olevien organisaatioiden edustajia, jotka ovat osallistuneet puolustusteollisuutemme myyntiponnisteluihin maailmalla.
Puolustusteollisuutemme on vahvassa kasvussa. Kysyntää suomalaiselle osaamiselle maanpuolustuksessa, puolustusteollisuudessa ja teknologisessa osaamisessa on nyt merkittävästi.
Kiitän teitä kaikkia erittäin sujuvasta puolustusministeriön kanssa tehdystä yhteistyöstä puolustuksemme kehittämisessä.
Toivon, että sujuva yhteistyö lähetystöjen ja puolustushallinnon kesken jatkuu myös tulevaisuudessa. Se on nyt tärkeämpää kuin kenties koskaan aikaisemmin. Niin turvallisuuden kuin myös talouskasvun näkökulmasta.
Toivotan teille menestystä vaativissa tehtävissänne maailman eri aikavyöhykkeillä.
Kiitos.