Puheet
Puolustusministeri Antti Häkkäsen puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa lähetekeskustelussa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan tehtäviin 21.2.2024
Puolustusministeri Antti Häkkäsen esittelypuheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 21.2.2024 lähetekeskustelussa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024.
Arvoisa puhemies, hyvä eduskunta,
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti myös siihen, että Suomi liittyi Natoon. Nato on käynnistänyt kylmän sodan jälkeen merkittävimmän yhteisen puolustuksen vahvistamisen Naton sisäisenä toimintona. Yhteisen puolustuksen vahvistamiseen kuuluu itäisen Euroopan, Venäjän rajamaiden ennakollisen rauhanajan puolustuksen vahvistaminen, ja nyt myös Suomi käsittelee omaa osallistumistaan näihin rauhanajan tehtäviin.
Arvoisa puhemies,
Naton keskeisiä yhteisen puolustuksen rauhanajan tehtäviä ovat eteen työnnetyt maavoimajoukot, pysyvät laivasto-osastot ja ilmapuolustus, joka koostuu air policingin ja air shieldingin tehtävistä. Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä vaarallisessa Euroopassa. Nämä tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Lähes kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat yhteisen puolustuksen rauhanajan tehtäviin joko pysyvällä kontribuutiolla tai säännöllisellä rotaatiolla.
Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa Nato perusti Baltian maissa ja Puolassa olevien maavoimajoukkojen lisäksi neljä uutta taisteluosastoa Unkariin, Slovakiaan, Bulgariaan ja Romaniaan, minkä myötä Natolla on tänä päivänä eteen työnnettyjä maavoimajoukkoja kaikissa liittokunnan itäisen reunan maissa Suomi ja Norja pois lukien.
Naton pysyvät laivasto-osastot koostuvat neljästä erillisestä osastosta. Natolla on kaksi merivoimaosastoa ja kaksi miinantorjuntaosastoa. Laivasto-osastot ovat monikansallisia, integroituja, välittömässä valmiudessa olevia merivoimajoukkoja, joita voidaan käyttää koko merellisellä vastuualueella.
Naton ilmapuolustuksen tehtäviä toteutetaan air policing- ja air shielding -toiminnoilla. Air policing-toiminnalla huolehditaan ilmatilan valvonnasta ja reagoidaan mahdollisiin ilmatilaloukkauksiin, ja tämä on lähellä kansallista, alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyvää päivystystoimintaa. Air shielding -toimntaan kuuluvat edellä kuvatun päivystystoiminnan lisäksi aseelliset partiolennot sekä harjoittelu ja pelotteen luominen. Naton air shielding -toimintaa toteutetaan Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä ilma-aluksilla ja ilmatorjuntayksiköillä.
Arvoisa puhemies,
Osallistuminen Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilin kehittymistä erityisesti Nato-jäsenyyden alkuvaiheessa. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta 360 asteen ajattelutavan mukaisesti koko puolustusliiton alueella. Tehtäviin osallistuminen on osa liittokunnan taakanjakoa, ja se edistää myös Suomen nopeaa Nato-integraatiota. Osallistumisen vaikutuksia on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti, ja asiaa on valmisteltu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
Kuluvana vuonna Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä Katanpää-luokan aluksella ja enintään 40 henkilöllä 1.4.—31.5. ja air shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla ja enintään sadalla henkilöllä 3.6.—31.7. välisenä aikana. Osallistumisesta on tarkoitus päättää kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansallista toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain perusteella. Naton maavoimajoukkoihin ei ole tarkoitus tässä vaiheessa osallistua.
Naton miinantorjuntaosastoon osallistumisen osalta osaston päätehtävänä on historiallisten merimiinojen raivaus tällä hetkellä. Muina tehtävinä on muun muassa Naton ja alusosastojen harjoituksiin osallistuminen, miinavaarallisella alueella liikkumisen harjoittelu sekä miinantorjuntataktiikan ja -doktriinin kehittäminen.
Osallistuminen Naton air shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Ison-Britannian kanssa. Romaniassa Ilmavoimat toteuttaisi lentokoulutus- ja harjoitustoimintaa, osallistuisi lentokierroksiin lähialueilla järjestettävissä Naton harjoituksissa, toteuttaisi harjoittelua alueella olevien ilmatorjuntayksiköiden kanssa ja osoittaisi Naton läsnäoloa. Ilmavalvonnan päivystystoiminta toteutettaisiin vuorotellen Ison-Britannian kanssa. Operaation aikana toteutettaisiin arviolta neljä päivystysviikkoa aseistetuilla Horneteilla. Suomen lento-osasto tukeutuisi ilmatukikohtaan Kaakkois-Romanian alueella.
Air policing -tehtäviä toteutettaisiin Naton jäsenvaltioiden Romania ja Bulgaria sekä Mustanmeren kansainvälisten vesialueiden matalan riskin alueilla. Harjoituslentotoimintaa toteutettaisiin tarkoitukseen varatuilla harjoitusalueilla Romanian ja Bulgarian ilmatilassa. Suomalaisen osaston koko olisi enintään kahdeksan F/A-18-hävittäjää ja enintään sata henkilöä. Puolustusvoimilla olisi mahdollisuus vetää joukko pois tehtävästä, mikäli kansallinen puolustus sitä edellyttäisi.
Arvoisa puhemies,
Kansallisen lainsäädäntömme mukaan kansainvälisen avun antamiseen ja yhteistoimintaan osallistuvalla henkilöstöllä on tehtävää suorittaessaan kansainväliseen oikeuteen perustuva ja yhteistoimintaosapuolen määrittämä toimivalta sekä oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja. Miinantorjuntaosaston toiminnassa noudatetaan Naton neuvoston hyväksymiä toimivaltuuksia, joiden perusteella alusosastolle on laadittu oma voimakeinojen toimeenpanokäsky, joka mahdollistaa voimankäytön koko miinantorjuntaosaston oman toiminnan suojaamiseen siihen kohdistuvilta uhkilta. Air shielding -toimintaan sisältyvässä air policing -toiminnassa noudatetaan Naton neuvoston hyväksymiä toimivaltuuksia. Nämä sallivat hävittäjäosaston minimivoimankäytön Naton vastuualueilla, mikä kattaa tässä tapauksessa jäsenvaltioiden Romania ja Bulgaria ilmatilan osat. Toimivaltuudet vastaavat Suomen kansallisen lainsäädännön mukaisia, alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistoiminnassa käytettyjä toimivaltuuksia. Suomalaiset hävittäjät on tehtävien aikana varustettu samalla tavalla kuin kansallisessa alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistoiminnassa.
Arvoisa puhemies,
Miinantorjuntaosastoa vastaan ei kohdistu normaalin kansainvälisen harjoitustoiminnan tai alueellisen koskemattomuuden turvaamisen tehtäviin verrattuna poikkeavia uhkia. Lännen sotilaallinen läsnäolo ja aktiivisuus vetävät kuitenkin puoleensa vastatoimia. Romaniasta toteutettavaan air shielding -tehtävään osallistumisen yleinen riskitaso vastaa kotimaasta toteutettavia alueellisen koskemattomuuden turvaamisen tehtäviä sillä lisäyksellä, että operointi toteutettaisiin lähempänä aktiivista sotatoimialuetta kuin Suomessa, mutta ilmavalvonnan päivystystehtäviä toteutetaan vain matalan riskin merialueilla sekä Naton jäsenvaltioiden alueilla. Kustannukset miinantorjuntaosastotehtäviin osallistumisen osalta ovat noin 4,7 miljoonaa euroa ja air shielding -tehtäviin osallistumisen osalta noin 3 miljoonaa euroa. Osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen rauhanajan tehtäviin rahoitetaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoista.