Puheet
Puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe 231. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, 100 kurssia vanhemmat, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat.
Ärade åhörare, mina damer och herrar.
Viime päivinä puolustuksen asiat ovat olleet vahvasti julkisuudessa. Erityisesti Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaavan niin sanotun HX-hankkeen eteneminen on kiinnostanut paljon. Lähetimme lokakuun lopussa tarkennetun tarjouspyynnön. Tämä käynnistää toisen neuvotteluvaiheen, jossa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin tarjoajan kanssa. Toisen neuvotteluvaiheen päätteeksi vuoden 2020 loppupuolella pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.
Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmallinen hankintaprosessi vie vielä aikaa. Julkinen keskustelu kuitenkin villiintyy ajoittain – usein spekulatiivisten väitteiden siivittämänä. Oma kantani on se, että jatkamme tätä vuosien pituista prosessia suunnitelmallisesti – hötkyilemättä.
Suomen puolustamiseen ja tähän HX-hankkeeseen kohdistuva mielenkiinto on kuitenkin hyvä asia. Olemme Euroopassa niitä harvoja maita, joissa puolustuksen – erityisesti puolustusvoimien – ja suomalaisen yhteiskunnan välinen suhde on kiinteä ja vakaalla pohjalla. Sotilaallisen puolustuksen asiat kiinnostavat laajasti – onhan jokainen Suomen kansalainen maanpuolustusvelvollinen. Hyvä niin.
Puolustuksen asiat ovat kansalaisten mielissä ja huulilla myös toisesta syystä. Tämä liittyy siihen, että turvallisuusympäristömme on viimeisen viiden vuoden aikana kehittynyt heikompaan suuntaan. Yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen sotilaalliset jännitteet palasivat Eurooppaan vuonna 2014. Tilanne on säilynyt varsin kireänä jo viiden vuoden ajan. Tänään näköpiirissä ei valitettavasti ole kiristyneiden suhteiden pikaista lientymistä. Länsimaiden ja Venäjän välisiä suhteita kuvastavat tänään poliittiset ja taloudelliset pakotteet sekä lisääntynyt sotilaallinen toiminta. Yllätyksellinen toiminta on korvannut yhteistyön.
Valonpilkahduksena on kuitenkin todettava jonkinlainen yritys edetä Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi. Aika näyttää, päästäänkö siinä eteenpäin. Toivottavaa se olisi.
Euroopan turvallisuustilannetta kuvastaa tänään hyvin se tekijä, että vastakkainasettelu ei rajoitu ainoastaan sotilaallisiin suhteisiin. Viime vuosina on puhuttu paljon ”informaatiosodasta”, ”hybridisodankäynnistä” ja ”hybridivaikuttamisesta”, ”poliittisesta sodankäynnistä”, ”kybersodasta” ja niin edelleen. Monet näistä uusista ”sotakäsitteistä” ovat ongelmallisia ja osittain yliampuvia – kaikesta turvallisuustilanteen heikkenemisestä huolimatta emme ole tänään lähelläkään sotaa tai sodankäyntiä. Niiden käsitteiden esiinnousu kuvastaa kuitenkin sitä yllätystä, jonka olemme kokeneet viimeisen viiden vuoden aikana: suurvaltapolitiikka ja vastakkainasettelu ovat palaamassa kansainvälistä turvallisuusjärjestelmää muokkaaviksi piirteiksi noin kahden vuosikymmenen ”tauon” jälkeen.
Kyberturvallisuus ja kyberpuolustus ovat olleet runsaan julkisen keskustelun kohteina jo vuosien ajan. Eikä syyttä. Kybertoimintaympäristöstä on todella kehittynyt yksi uusi inhimillisen toiminnan alue, jonka piirissä toimitaan, rakennetaan sosiaalisia verkostoja, kerätään ja hallinnoidaan varallisuutta sekä edistetään valtioiden intressejä. Toisaalta, kybertoimintaympäristö mahdollistaa myös toisiin kohdistuvan haitallisen vaikuttamisen, rikollisen toiminnan – jopa valtiotoimijoiden nollasumma-asetelmaan perustuvan oman edun ajamisen toisten kustannuksella. Tässä mielessä kybertoimintaympäristö ei poikkea laadullisesti fyysisestä ympäristöstä – tai informaatioympäristöstä. Näitä kaikkia eri ympäristöjä yhdistää se, että ne mahdollistavat tavoitteellisen toiminnan hyödyllisiin ja haitallisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Myös ns. kybersodankäynti on saanut paljon tilaa otsikoissa – ja saa runsaasti klikkejä sosiaalisessa mediassa. Itse asiassa, ainakin vuodesta 1993 lähtien – siis yli neljännesvuosisadan ajan – olemme saaneet odottaa kybersotaa tulevaksi. Amerikkalaiset tutkijat John Arquilla David Ronfeldt lanseerasivat kybersodankäynnin odotuksen länsimaiseen turvallisuuskeskusteluun jo vuonna 1993 artikkelissaan ”Cyber war is coming – kybersota tulee”. Tämän jälkeen – vähitellen – olemme saaneet kuulla seuraavan ”Kyber-Pearl Harborin” – yllättävän ja erittäin tuhoisan kyberiskun – olevan tulossa. Vielä toistaiseksi emme ole nähneet varsinaista kybersotaa kertaakaan, vaikka kybertoimintaympäristössä haitallisen vaikuttamisen yritykset – ja osin myös onnistumiset – ovat lisääntyneet viime aikoina. On tärkeää, että otamme kybertoimintaympäristön haavoittuvuudet ja uhkat tosissamme. Samalla on kuitenkin mielekästä välttää ylenpalttista ”kyber-alarmismia” – jatkuvaa julkisuudessa esitettävää uhkakuvien maalailua. On nimittäin hyvä muistaa, että käytännön kokemukset valtioiden turvallisuutta merkittävästi heikentäneistä kyberhyökkäyksistä ovat varsin rajalliset.
Hyvät kuulijat,
Kybertoimintaympäristön merkitys turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa kasvaa. Kyberkeinojen käyttöä poliittisten päämäärien saavuttamiseksi tämän päivän maailmassa ei voida sulkea pois. Yhteiskunnan digitalisaatio, teknisten järjestelmien riippuvaisuus rajat ylittävistä tietoverkoista sekä järjestelmien keskinäiset riippuvuussuhteet ja haavoittuvuudet altistavat yhteiskuntamme kybervaikuttamiselle. Kyber- ja informaatiovaikuttamista on kohdistettu lähialueillemme. Myös Suomen teollisuuslaitoksia, kriittistä infrastruktuuria, poliittista päätöksentekojärjestelmää ja kansalaisia vastaan on toimittu kybertoimintaympäristössä.
Suomessa kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja sen toimintamalli noudattaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritettyjä periaatteita ja toimintatapoja. Meillä Suomessa on pitkä perinne yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden takaamisessa. Turvallisuusympäristömme muutos – tai kyberuhkien esiinnousu – eivät järkytä kokonaisturvallisuutemme toimintamallia. Meillä ei ole tarvetta äkkiliikkeille.
Suomen ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia vuodelta 2013 edellytti, että puolustusvoimat luo kokonaisvaltaisen kyberpuolustuskyvyn lakisääteisissä tehtävissään. Sotilaallinen kyberpuolustuskyky muodostuu tiedustelun, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskyvyistä. Lisäksi vuoden 2017 puolustusselonteossa linjattiin kyberpuolustuskyvyn olevan yksi puolustuksemme kehittämisen painopistealueista. Tämän tehtävän puolustushallinto ottaa vakavasti. Esimerkiksi tänä vuonna säädetty laki sotilastiedustelusta mahdollistaa tietoliikennetiedustelun. Tietoliikennetiedustelu parantaa viranomaisten edellytyksiä havaita sekä kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa kyberkartoitusta että valtiollista kybertiedustelua.
Puolustusvoimiin rakennettava kyberpuolustuskyky tukee Suomen puolustuskyvyn lisäksi maamme kyberturvallisuutta. Puolustusvoimiin muodostuu kykyjä kuten edistyneen kyberuhkan havainnointikyky, kyky hyökkäyksellisen kyberoperaation toteuttajan tunnistamiseen ja vastatoimiin, joihin liittyy myös vaikuttaminen.
Myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota tarpeeseen varautua entistä monitahoisimpiin uhkiin. Tämän päivän uhkakuvissa yhdistyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot. Hallitusohjelmassa korostetaan myös kansainvälisen yhteistyön merkitystä kyberturvallisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen on oltava aktiivinen kansainvälinen toimija koskien niin teknisen kuin poliittisen tason kansainvälistä yhteistyötä.
Hyvät naiset ja miehet,
Valtioneuvosto hyväksyi lokakuun alussa periaatepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrategiasta. Siinä asetetaan keskeisimmät kansalliset tavoitteet kybertoimintaympäristön kehittämiseksi ja siihen liittyvien elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi.
Sopivasti kesäkuun alussa astui voimaan Suomen tiedustelulainsäädäntö. Miksi sanon sopivasti? Strategiassa mainitaan, että kansainvälinen yhteistyö on Suomen kyberturvallisuudelle elintärkeää. Suomen etu on tehdä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa monenvälisesti, alueellisesti ja kahdenvälisesti. Kansainvälinen tiedonvaihto kaikkein kovimmista haittaohjelmista liikkuu ainoastaan tiedustelupalveluiden välillä. Uusi lainsäädäntömme mahdollistaa hyväksyttävyytemme ”klubin” jäseneksi. Käytännössä asiaa hoitaa Puolustusvoimien tiedustelulaitos, joka toimii Suomen ainoana signaalitiedusteluviranomaisena. Sotilastiedustelua koskevassa lainsäädännössä on lisäksi erikseen pykälä, joka mahdollistaa haitallista tietokoneohjelmaa koskevien tietojen luovuttamisen yrityksille ja yhteisöille vahinkojen estämistä varten.
Kansainvälisen yhteistyön ohella muita periaatepäätöksen strategisia linjauksia ovat kyberturvallisuuden johtamisen, suunnittelun ja varautumisen parempi koordinaatio sekä kyberturvallisuuden osaamisen kehittäminen. Tämä vaatii vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä muun muassa Liikenne- ja viestintävirastossa olevan Kyberturvallisuuskeskuksen ja Puolustusvoimien välillä. Kyberturvallisuuden johtamiseen ja koordinointiin kuuluu sekä prosessien kehittäminen, että vastuu eri toimijoiden riittävästä resursoinnista. Kyberturvallisuuden voimavarojen kohdentamista ja yhteistoimintaa parantaa hallituskausien yli ulottuva kyberturvallisuuden kehittämisohjelma.
On tärkeää, että kyberturvallisuuden kehittämisohjelman valmistelu on laaja-alaista. Tämä ei saa kuitenkaan haitata valmistelun tehokkuutta. Kehittämisohjelman avulla voidaan konkretisoida painopisteitä. Puolustuksen näkökulmat näkyvät jo kyberturvallisuusstrategiassa. Kehittämisohjelma ja puolustushallinnon oma työ ovat välineitä, joiden avulla strategia viedään käytäntöön. Turvallisuuden alalla – olipa kyse sotilaallisesta puolustuksesta tai kyberturvallisuudesta – teot ratkaisevat.
Kyberturvallisuudessa korostuu osaaminen. Kyberturvallisuuden varmistamisessa tarvitaan sekä parempaa arkiosaamista että huipputaitajia. Kun varusmiesten ja reserviläisten kyberpuolustusosaamista kehitetään, uudet taidot hyödyttävät puolustuksen lisäksi myös suomalaista yhteiskuntaa. Toisaalta, puolustusvoimien reservissä on monia maailmanluokan kyberosaajia, jotka vahvistavat joukkonsa – ja Suomen puolustamisen – suorituskykyä.
Suomi on osaamisen ja tekemisen maa. Kyberturvallisuuden strategiat tuovat näkemystä ja luovat painopistealueita, mutta strategioiden toimeenpano on elintärkeää. Teoilla rakennamme viranomaistoiminnan lisäksi kyberfiksua kansakuntaa, joka pystyy turvallisesti hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuudet. Arjen kyberturvallisuuden varmistamisessa on pidettävä huoli siitä, että jokaisella kansalaisella on riittävät valmiudet toimia turvallisesti digitaalisessa toimintaympäristössä. Tähän meillä on olemassa hyvät mahdollisuudet – onhan suomalaisten koulutustaso kansainvälisesti maailman huippuluokkaa. Kyberturvallisuudenkin alalla jokainen suomalainen on maanpuolustaja.
On kuitenkin hyvä huomata, että kyberturvallisuuden takaaminen ei perustu ainoastaan viranomaistoimintaan ja kansalaisten osaamiseen. Kansallinen kyberturvallisuutemme rakentuu elinkeinoelämän, järjestöjen, viranomaisten ja kansalaisten välisen yhteistyön varaan. Tämä kyberturvallisuuden yhteistyötä korostava tapamme toimia perustuu meillä jo vuosikymmeniä käytössä olleeseen kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Tältäkään osin meidän ei tarvitse aloittaa kyberturvallisuuden rakentamista tyhjästä.
Hyvät kuulijat,
Summaisin puheenvuoroni siten, että monista turvallisuuteen liittyvistä haasteista ja suurvaltapolitiikan noususta huolimatta Suomella on hyvät edellytykset pärjätä tulevina vuosina. Sotilaallinen puolustuksemme on varsin hyvässä kunnossa – ja teemme hartiavoimin töitä, että puolustuksemme on myös tulevina vuosina iskussa. Kybertoimintaympäristö on yksi niistä alueista, joilla Suomen turvallisuutta tulevina vuosina edistetään – ja joilla Suomea puolustetaan.
Jag skulle vilja summera mitt inlägg genom att säga även om det finns flera säkerhetsrelaterade utmaningar och stormaktspolitiken har återvänt, har Finland fina möjligheter att klara sig i kommande åren. Vårt militärt försvar är i god form och vi jobbar med alla krafter att vårt försvar är slagkraftig även i framtiden. Cyberomgivningen är en av de områden som står i centrum för främjandet av Finlands säkerhet - och till och med för försvarandet av landet i närmaste åren!
Jag önskar er en angenäm försvarskurs.
Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.