Puheet
15.08.2022 08:51
Puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe 240. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät naiset ja miehet.
Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille jäsentynyt näkemys kokonaisturvallisuuden järjestelyistä maassamme. Tällä edistetään yhteiskuntamme turvallisuutta. Maanpuolustuskurssit ovat kiinteässä yhteydessä suomalaiseen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin. Tämä malli perustuu siihen, että yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.
Suomessa olemme tarkastelleet yhteiskuntaan kohdistuvia turvallisuusuhkia laajasta näkökulmasta jo pitkään. Sotilaallisiin uhkiin varautuminen on ollut kiinteä osa tätä kokonaisturvallisuuden kenttää.
Vi har inte glömt det militära försvarets betydelse när det gäller Finlands och finländarnas säkerhet. För oss har det militära försvaret alltid varit en normal del av verksamhetsmodellen för den övergripande säkerheten. Även i statsrådets försvarsredogörelse, som publicerades ifjol, betonas denna för Finland typiska ”modell där den övergripande säkerheten ständigt utvecklas”.
Emme ole unohtaneet sotilaallisen puolustuksen tärkeyttä Suomen ja suomalaisten turvaamisessa. Meillä sotilaallinen maanpuolustus on aina ollut normaali osa kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Viime vuonna julkaistussa valtioneuvoston puolustusselonteossakin korostetaan tätä Suomelle ominaista ”kehittyvän kokonaisturvallisuuden mallia”. Mallin käyttökelpoisuus ja arvo on konkretisoitunut kuluneen vuoden aikana kun turvallisuustilanne Euroopassa on Ukrainan sodan myötä dramaattisesti heikentynyt.
Hyvät kuulijat,
Kun vuosi takaperin puhuin silloin alkavalle maanpuolustuskurssille, koko maailma katsoi Afganistaniin. Taleban oli ottanut salamavauhtia vallan maassa ja tarvittiin laaja operaatio ulkomaalaisten ja vaarassa olevien afganistanilaisten evakuoimiseksi.
Tämän jälkeen tapahtumien kulku turvallisuusympäristössämme on vain kiihtynyt. Venäjän joukkojen siirto Ukrainan vastaiselle rajalle viime talven kuluessa ja sen aiheuttama sotilaallinen uhka kyllä nähtiin, mutta Venäjän hyökkäyksen toteutumiseen uskoi harva. Sillä niin absurdilta ja sotilaallisesti mahdottomalta se tuntui 2020-luvun Euroopassa.
Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän kehitys on aina ollut keskeinen. Demokraattisen kehityksen heikentyminen on tapahtunut Venäjällä vuosien aikana, mutta 24. helmikuuta tänä vuonna se otti jättimäisen askeleen kohti valtiota joka ei kunnioita kansainvälisiä sopimuksia eikä diplomatiaa vaan käyttää sotilaallista voimaa valtionrajojen siirtämiseen. Alkuperäisenä tavoitteenaan pakottaa koko Ukraina omaan vaikutuspiiriinsä.
Suomen harjoittama käytännönläheinen ja yhteistyöhakuinen Venäjä-politiikka kohtasi tuona samana päivänä vakavan iskun. Hämmästyttävällä nopeudella niin yleinen mielipide kuin myös poliittisten päättäjien tuki kääntyivät Nato jäsenyyden kannalle.
Huolimatta siitä, että olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta läpi vuosikymmenten, tuli kevättalvella selväksi, että jos haluamme edelleen korottaa sotilaallisen hyökkäyksen kynnystä, niin ainoa looginen ja uskottava askel oli Nato jäsenyyden hakeminen.
Laajan kansallisen tuen lisäksi päätöksenteon nopeuden mahdollisti se, että sotilaallisesti olemme kasvattaneet yhteensopivuuttamme Naton kanssa järjestelmällisesti jo 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä siinä tapauksessa, että turvallisuustilanne lähialueellamme merkittävästi muuttuu, on kirjattu useaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Tätä selkeämpää muutosta turvallisuustilanteessamme ei enää ollut tarvetta odottaa.
Nopean poliittisen prosessin jälkeen Suomi jätti jäsenhakemuksensa 18 toukokuuta yhdessä Ruotsin kanssa. Tämän jälkeen käytiin vielä Turkin kanssa keskustelua. Maan terrorismihuoliin on vastattu Madridissa allekirjoitetulla asiakirjalla.
Ja voi sen kyllä hyvin ääneenkin sanoa, minkä jokainen suomalainen kyllä tietää: Suomi ei suosi terrorismia. Ei todellakaan. Viranomaisemme tekevät päivittäin työtä terrorismin torjumiseksi. Ja voi kai sanoa, että myös varsin onnistuneella tavalla.
Pitkään rakentamamme Nato-yhteensopivuus näyttää nyt hyötyään. Voi sanoa, että olemme täysin Nato-yhteensopivia. Täytämme Naton jäsenyyskriteerit. Ei muuta kuin töpseli seinään, voisi kai sanoa.
Tämän johdosta heinäkuun alussa käymämme Nato-jäsenyysneuvottelut Brysselissä sujuivat myös ripeästi. Neuvottelujen jälkeen Nato-maat allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskevat liittymispöytäkirjat, jolloin Suomesta ja Ruotsista tuli Naton tarkkailijajäseniä.
Nyt Suomen ja Ruotsin Nato-hakemus on ratifioitavana jokaisessa jäsenmaassa ennen kuin varsinainen jäsenyys astuu voimaan. Tähän päivään mennessä 23 Nato-maata on vahvistanut jäsenyytemme. Jokaisella jäsenmaalla on omat kansalliset käytäntönsä ratifioinnin käsittelyyn ja tämän ratifiointivaiheen loppuunsaattaminen voi vielä viedä joitakin kuukausia.
Parhaassa tapauksessa voisimme olla täysjäseniä tämän vuoden lopulla. Ponnistelemme luonnollisesti osaltamme sen eteen, että jäsenyys voisi toteutua mahdollisimman ripeästi.
Tarkkailijajäsenenä Suomi pääsee jo osallistumaan Naton kokouksiin ja Suomella on puheoikeus kokouksissa, mutta ei vielä äänioikeutta.
Suurin ja konkreettisin muutos, jonka Naton täysjäsenyys tuo mukanaan on se, että jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja siten sen perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.
Toki Suomelle kuuluu kaikki Pohjois-Atlantin sopimuksen muutkin artiklat ja liitymme puolustusliittoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin.
Nato-jäsenyydessä ei ole kyse vain Pohjois-Atlantin sopimuksen ja muiden ohjausasiakirjojen sisältämien oikeuksien ja velvollisuuksien kertaluonteisesta hyväksynnästä liittymisen yhteydessä, vaan Nato edellyttää, että myös uudet jäsenet ovat valmistautuneita jakamaan liittokunnan yhteiseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät roolit, riskit, vastuut sekä hyödyt.
Nato-jäsenmaan arki on päivittäistä osallistumista poliittisiin ja sotilaallisiin kokouksiin, joissa muovataan Naton toimintaa yhdessä muiden liittolaisten kanssa. Jäsenenä tuomme kokouksissa ja työryhmissä esille omia kantojamme ja kansallisia näkökohtia, pyrkien samalla tukemaan yhteisen näkemyksen rakentumista. Olemme tähän jo jonkin verran saaneet tuntumaa, kun olemme heinäkuun alusta lähtien saaneet osallistua valtaosaan Naton työskentelystä.
Hyvät kurssilaiset,
Nato päätöksen ohella päätimme myös välittömästi tiivistää kansainvälistä harjoitustoimintaa. Täydentävä suunnitelma sisältää 20 uutta tai muuttunutta koulutus- ja harjoitustapahtumaa kuluvalle vuodelle. Harjoitusyhteistyötä on lisätty erityisesti Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ruotsin, Ranskan, Saksan, Norjan sekä Naton ja JEF-maaryhmän kanssa. Jonkun verran tämä on kesän aikana julkisuudessakin näkynyt.
Huomionarvoista on, että tällä toimenpiteellä kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminnan määrä palautuu määrällisesti koronaa edeltävälle tasolle.
Pääosa harjoitustoiminnasta toteutetaan Suomen alueella, mutta rajat ylittävän harjoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti myös osin kumppanimaiden alueella, kansainvälisellä merialueella tai kansainvälisessä ilmatilassa. Harjoitustoiminnan päämäärä on kuten aikaisemminkin oman osaamisemme ja yhteensopivuutemme parantaminen. Me siis harjoittelemme – emme provosoi tai pullistele.
Läheisten kumppanien kanssa tehtävän koulutus- ja harjoitustoiminnan käytännön tavoitteena on vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja joukkojen läsnäolon myötä osoittaa konkreettisesti tukea Suomelle.
Täydentävä harjoitustoiminta on jatkumoa pitkäjänteiselle kansainväliselle sotilaalliselle yhteistyölle ja se parantaa samalla Suomen valmiuksia Natoon liittymiseksi.
Mitä tuleva Naton täysjäsenyys sitten tarkoittaa käytännössä?
Suomella on jo Naton kanssa pitkälle yhteensopiva, uskottava kansallinen puolustuskyky sekä korkea maanpuolustustahto ja vahva yhteiskunnan resilienssi. Olemme hyvin varautuneita erilaisiin turvallisuusuhkiin. Tämäkin kurssi on yksi tärkeä osa tätä laajaa varautumista.
Suomen hyvä puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistavat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella. Siirtyminen kumppanista täysjäseneksi edellyttää kuitenkin monia uudistuksia, jotka liittyvät puolustuspolitiikkaan ja sotilaalliseen puolustusjärjestelmään, henkilöstöön, resursseihin, lainsäädäntöön ja tietoturvallisuuteen.
Nato-jäsenyyden myötä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Naton perussopimukseen sekä järjestön toimintaa määrittäviin ohjausasiakirjoihin. Niistä keskeisin on niin sanottu strateginen konsepti, joka määrittää järjestön ydintehtävät sekä yhteisen puolustuksen, kriisinhallinnan ja yhteistyövaraisen turvallisuuden perusteet.
Jäsenenä Suomi liittyy Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistumme yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön. Lisäksi jatkossa Suomi osallistuu nykyistä kattavammin Naton siviilivalmiusyhteistyöhön.
Jäsenyyden myötä Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky tarvittaessa vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen. Mahdollisissa tehtävissä Suomen rajojen ulkopuolella käytettäisiin lähtökohtaisesti ammattisotilaita ja vapaaehtoisia reserviläisiä.
Hyvistä lähtöasetelmista huolimatta, Suomen Nato-jäsenyyden toimeenpano tulee olemaan puolustushallinnolle vuosien mittainen prosessi. Nato-jäsenyyden toimeenpano – Suomen kansallisen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta – on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien.
Nato-jäsenyyden toimeenpanolla on merkittäviä ja pitkäkestoisia käytännön vaikutuksia myös koko valtionhallintoon. Suomen tulee jatkossa muodostaa kantansa entistä laajempaan kirjoon turvallisuuspoliittisia kysymyksiä sekä sopeuttaa valtionhallinnon työskentelytavat ja prosessit yhteen Naton vakiintuneiden käytäntöjen kanssa.
Puolustushallinnossa toimintojen yhteensovittaminen Natoon toimeenpannaan asteittain. Osa uudistuksista jatkuu jäsenyyden jo astuttua voimaan.
Mikä sitten on Nato-jäsenyyden vaikutus asevelvollisuuteen?
Yleisluonnehdintana voidaan sanoa, että Nato-jäsenyydellä ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia asevelvollisuuteen. Myös Naton jäsenenä Suomi päättää itse puolustuksensa toteuttamisperiaatteista. Ensisijainen vastuu Suomen alueen puolustuksesta säilyy Suomella – näin me myös haluamme sen olevan.
Natossa arvostetaan jäsenmaata, joka huolehtii omasta tontistaan niin, ettei muiden jäsenmaiden tarvitse kantaa vastuuta sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämisestä.
Varusmieskoulutuksen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen perusteet eivät siis muutu jäsenyyden myötä ja jäsenyys ei vaikuta tulevaisuudessa palveluksensa aloittavien varusmiesten palvelusjärjestelyihin tai asemaan.
Asevelvollisuus ja laajaan reserviin pohjautuva puolustusratkaisu tulee edelleen olemaan sotilaallisen maanpuolustuksemme kulmakivi.
Hyvät maanpuolustuskurssilaiset,
Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia laajasti. Perehdytte tulevina viikkoina syvällisesti yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen.
Antakaa oma osaamisenne ja panoksenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kehittyvän kokonaisturvallisuuden toimintamallille oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.
Jag önskar er en angenäm försvarskurs.
Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia.
Nato-jäsenmaan arki on päivittäistä osallistumista poliittisiin ja sotilaallisiin kokouksiin, joissa muovataan Naton toimintaa yhdessä muiden liittolaisten kanssa. Jäsenenä tuomme kokouksissa ja työryhmissä esille omia kantojamme ja kansallisia näkökohtia, pyrkien samalla tukemaan yhteisen näkemyksen rakentumista. Olemme tähän jo jonkin verran saaneet tuntumaa, kun olemme heinäkuun alusta lähtien saaneet osallistua valtaosaan Naton työskentelystä.
Hyvät kurssilaiset,
Nato päätöksen ohella päätimme myös välittömästi tiivistää kansainvälistä harjoitustoimintaa. Täydentävä suunnitelma sisältää 20 uutta tai muuttunutta koulutus- ja harjoitustapahtumaa kuluvalle vuodelle. Harjoitusyhteistyötä on lisätty erityisesti Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ruotsin, Ranskan, Saksan, Norjan sekä Naton ja JEF-maaryhmän kanssa. Jonkun verran tämä on kesän aikana julkisuudessakin näkynyt.
Huomionarvoista on, että tällä toimenpiteellä kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminnan määrä palautuu määrällisesti koronaa edeltävälle tasolle.
Pääosa harjoitustoiminnasta toteutetaan Suomen alueella, mutta rajat ylittävän harjoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti myös osin kumppanimaiden alueella, kansainvälisellä merialueella tai kansainvälisessä ilmatilassa. Harjoitustoiminnan päämäärä on kuten aikaisemminkin oman osaamisemme ja yhteensopivuutemme parantaminen. Me siis harjoittelemme – emme provosoi tai pullistele.
Läheisten kumppanien kanssa tehtävän koulutus- ja harjoitustoiminnan käytännön tavoitteena on vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja joukkojen läsnäolon myötä osoittaa konkreettisesti tukea Suomelle.
Täydentävä harjoitustoiminta on jatkumoa pitkäjänteiselle kansainväliselle sotilaalliselle yhteistyölle ja se parantaa samalla Suomen valmiuksia Natoon liittymiseksi.
Mitä tuleva Naton täysjäsenyys sitten tarkoittaa käytännössä?
Suomella on jo Naton kanssa pitkälle yhteensopiva, uskottava kansallinen puolustuskyky sekä korkea maanpuolustustahto ja vahva yhteiskunnan resilienssi. Olemme hyvin varautuneita erilaisiin turvallisuusuhkiin. Tämäkin kurssi on yksi tärkeä osa tätä laajaa varautumista.
Suomen hyvä puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistavat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella. Siirtyminen kumppanista täysjäseneksi edellyttää kuitenkin monia uudistuksia, jotka liittyvät puolustuspolitiikkaan ja sotilaalliseen puolustusjärjestelmään, henkilöstöön, resursseihin, lainsäädäntöön ja tietoturvallisuuteen.
Nato-jäsenyyden myötä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Naton perussopimukseen sekä järjestön toimintaa määrittäviin ohjausasiakirjoihin. Niistä keskeisin on niin sanottu strateginen konsepti, joka määrittää järjestön ydintehtävät sekä yhteisen puolustuksen, kriisinhallinnan ja yhteistyövaraisen turvallisuuden perusteet.
Jäsenenä Suomi liittyy Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistumme yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön. Lisäksi jatkossa Suomi osallistuu nykyistä kattavammin Naton siviilivalmiusyhteistyöhön.
Jäsenyyden myötä Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky tarvittaessa vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen. Mahdollisissa tehtävissä Suomen rajojen ulkopuolella käytettäisiin lähtökohtaisesti ammattisotilaita ja vapaaehtoisia reserviläisiä.
Hyvistä lähtöasetelmista huolimatta, Suomen Nato-jäsenyyden toimeenpano tulee olemaan puolustushallinnolle vuosien mittainen prosessi. Nato-jäsenyyden toimeenpano – Suomen kansallisen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta – on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien.
Nato-jäsenyyden toimeenpanolla on merkittäviä ja pitkäkestoisia käytännön vaikutuksia myös koko valtionhallintoon. Suomen tulee jatkossa muodostaa kantansa entistä laajempaan kirjoon turvallisuuspoliittisia kysymyksiä sekä sopeuttaa valtionhallinnon työskentelytavat ja prosessit yhteen Naton vakiintuneiden käytäntöjen kanssa.
Puolustushallinnossa toimintojen yhteensovittaminen Natoon toimeenpannaan asteittain. Osa uudistuksista jatkuu jäsenyyden jo astuttua voimaan.
Mikä sitten on Nato-jäsenyyden vaikutus asevelvollisuuteen?
Yleisluonnehdintana voidaan sanoa, että Nato-jäsenyydellä ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia asevelvollisuuteen. Myös Naton jäsenenä Suomi päättää itse puolustuksensa toteuttamisperiaatteista. Ensisijainen vastuu Suomen alueen puolustuksesta säilyy Suomella – näin me myös haluamme sen olevan.
Natossa arvostetaan jäsenmaata, joka huolehtii omasta tontistaan niin, ettei muiden jäsenmaiden tarvitse kantaa vastuuta sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämisestä.
Varusmieskoulutuksen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen perusteet eivät siis muutu jäsenyyden myötä ja jäsenyys ei vaikuta tulevaisuudessa palveluksensa aloittavien varusmiesten palvelusjärjestelyihin tai asemaan.
Asevelvollisuus ja laajaan reserviin pohjautuva puolustusratkaisu tulee edelleen olemaan sotilaallisen maanpuolustuksemme kulmakivi.
Hyvät maanpuolustuskurssilaiset,
Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia laajasti. Perehdytte tulevina viikkoina syvällisesti yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen.
Antakaa oma osaamisenne ja panoksenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kehittyvän kokonaisturvallisuuden toimintamallille oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.
Jag önskar er en angenäm försvarskurs.
Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia.