Puheet
Puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa 27.4.2023
Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat,
arvoisa tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio,
hyvä juhlayleisö.
Ärade krigsveteraner och lottor,
ärad makan till republikens president Jenni Haukio,
bästa festpublik.
Kansallista veteraanipäivää vietetään 27. huhtikuuta sotiemme päättymisen muistoksi. Tänä päivänä 78 vuotta sitten päättyi Lapin sota. Tuosta päivästä alkoi myös maamme jälleenrakennus, johon koko sodan käynyt sukupolvi osallistui.
Puolustusministerinä olen maata kiertäessäni usein tavannut sotiemme veteraaneja ja lottia. Heidän kanssaan käydyt keskustelut jäävät mieleen. Ne muistuttavat. Ne velvoittavat.
Suomessa vietämme veteraanipäivää tänäkin vuonna rauhassa, vaikka maailmalla onkin myllertänyt. Viime vuodesta lähtien olemme seuranneet synkkää sotaa Euroopassa. Tämä on ollut monelle huolen aikaa, pettymyksenkin.
Venäjän aloittama sota lienee tuonut monien mieliin omien sotiemme kohtalonhetket ja sotasukupolven ponnistukset: tulevaisuus olisi voinut olla toisin.
Varmasti monet suomalaiset tänään kokevat, että Ukrainan käymässä puolustustaistelussa on jotain samaa, kuin omassa historiassamme. Ukrainan selviytymisen edellytys on ollut länsimaiden toimittama riittävä aseellinen tuki. Suomi on konfliktin alusta asti tukenut Ukrainaa monin tavoin.
Ukrainan tukemisessa meiltä vaaditaan sitkeyttä. Emme saa turtua. Emme saa väsyä. Emme saa unohtaa. Linjamme täytyy pitää.
Tänään Suomessa on yli 53 000 ukrainalaista sotaa paossa. Suomalaiset ovat osoittaneet heille tukeaan ja auttaneet monin tavoin. Apua tarvitaan edelleen.
Hyvät kuulijat,
Suomesta tuli puolustusliitto Naton täysjäsen huhtikuun alussa. Suomen lippu nostettiin salkoon Naton päämajan edessä, Maamme-laulun soidessa.
Nato-jäsenyys on meille puolustuksellinen ratkaisu. Tavoitteemme on se, ettei Pohjolassa enää sotaa nähtäisi. Jäsenyys nostaa merkittävästi kynnystä sille, että kukaan uhkaisi Suomea sotilaallisesti. Liittokunnan jäseninä voimme luottaa liittolaistemme tukeen ja liittolaisemme voivat luottaa meihin.
Olemme Naton jäsenyyden lisäksi vahvistaneet omaa kansallista puolustustamme, laajalla poliittisella yhteisymmärryksellä. Lisää rautaa, lisää henkilöstöä, lisää kertausharjoituksia. Tapa, jolla Suomessa huolehdimme omasta puolustuksestamme, on huomioitu myös maailmalla.
Jäsenyyden myötä olemme uuden edessä, mutta puolustuksemme perusta pysyy. Suomen puolustuksesta huolehtivat jatkossakin ensisijaisesti suomalaiset. Pidämme kiinni yleisestä asevelvollisuudesta. Pidämme kiinni laajasta, koulutetusta reservistä. Puolustamme koko maata ja vaalimme korkeaa maanpuolustustahtoa.
Hyvät kuulijat,
Sotiemme veteraanit ansaitsevat suuren, suuren kunnioituksemme sekä tarvitsemansa tuen.
Kuluneella hallituskaudella veteraanien etuuksiin tehtiin parannuksia. Myös uuden eduskunnan on huolehdittava siitä, että veteraanit saavat tarvittavan tuen ja palvelut. Unohtaa ei pidä myöskään lottia, eikä veteraanien puolisoita. Koko tuo sukupolvi teki korvaamattoman palveluksen isänmaallemme. Ja arvostettava on myös Suomen jälleenrakennuksen sukupolvien työtä.
Veteraaneja on keskuudessamme yhä vähemmän. Tulevaisuudessa veteraanityön painopiste siirtyy heidän työnsä muistamiseen ja kunnioittamiseen. Ajatus on, että veteraanien perinnön vaalimisesta vastaa valtioneuvoston tekemän selvitystyön mukaisesti jatkossa puolustusministeriö. Tärkeintä on tämä: ”himmetä ei muistot koskaan saa”.
Sotiemme veteraanien ja koko sodan käyneen sukupolven tekemän työn perustalle rakennettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen saavutukset, jotka ovat maailmallakin tulleet tunnetuiksi. Reilu yhteiskunta, jossa heikommista huolehditaan. Yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus opiskella ja kasvaa täyteen mittaansa - tulla toimeen, asua ja yrittää kautta koko Suomenmaan.
Uskon, että sotien kokemukset ovat osaltaan luoneet maahamme yhdessä tekemisen henkeä. Vaikeinakin aikoina asenne on ollut ”tästäkin selviämme” ja että kaveria ei jätetä. Tämä on menestyksen avain myös moninaisia ulkoisia uhkia vastaan. Yhtenäistä kansakuntaa ei ole helppo ulkoa päin horjuttaa.
På basis av det arbete som veteranerna i våra krig och hela den krigförande generationen utförde byggdes ett finländskt välfärdssamhälle. Ett rättvist samhälle där man tar hand om de svagaste.
Jag tror att erfarenheterna av krigen har bidragit till att skapa en samarbetsanda i vårt land. Även under svåra tider har attityden varit ”det klarar vi också av” och att man inte lämnar en vän. Detta är nyckeln till framgång också mot de många yttre hoten.
Tuosta yhtenäisyydestä on huolehdittava myös tulevaisuudessa.
Mainitsin aikaisemmin korkean maanpuolustustahdon. Tuo maanpuolustustahto, se on tutkimusten mukaan historiallisen korkealla. Se ei ole vain Pohjoismaiden huippua, se ei ole vain Euroopan huippua. Se on koko maailman huippua. Tässä maassa asuu kansa, joka arvostaa vapauttaan ja itsenäisyyttään.
Taustalla vaikuttaa varmasti myös se, että lähes kaikilla meillä on tarinoita siitä, miten omat sukulaiset sotien aikana puolustivat maataan. Ja paljon on meitäkin, joiden juuret ovat rajan taakse jääneessä Karjalassa.
Tämä kaikki kannustaa tekemään oman osansa sukupolvien ketjussa, huolehtimaan isänmaan turvallisuudesta omana aikanaan, omalla paikallaan.
Pohjimmiltaan maanpuolustustahto kumpuaa siitä kokemuksesta, että Suomi on hyvä maa, minulle ja lähimmäiselle. Kuten sanotaan, maailman paras maa meille suomalaisille, puolustamisen arvoinen.
Näillä sanoilla haluan toivottaa teille jokaiselle oikein hyvää kansallista veteraanipäivää.