Puheet
Puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe Talvisodan alkamisesta 80 vuotta -muistopäivän seminaarissa Säätytalolla 30.11.2019
Arvoisa seminaariyleisö,
Hyvät naiset ja miehet.
Tilaisuuden otsikko on hyvin valittu. Talvisodan oppien arvostaminen on yksi tapa kunnioittaa veteraaniemme uhrauksia, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet Suomen selviytymisen ja nykyisen menestystarinan. Uskon myös, että 80 vuoden takaiset kansakuntamme kohtalon hetket antavat eväitä isänmaan ja meidän suomalaisten tulevalle pärjäämiselle.
Arvoisat kuulijat,
Yksi talvisodan oppi on, että ylivoimaisiltakin tuntuvista vaikeuksista voimme yhdessä selvitä. Itsenäisen Suomen historia on myös yhtenäisyyden historiaa. Se yhtenäisyys ei ole syntynyt itsestään.
Sisällissodan päättymisen jälkeen Kyösti Kallio puhui täydelle yleisölle Nivalan kirkossa toukokuussa 1918: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”
Suomalaiset tekivät Kallion tavoitteesta totta. Suomi alkoi nousta, hitaasti mutta varmasti. Orastava yhtenäisyys pelasti itsenäisyytemme sotien aikana, kun sotiemme veteraanit taistelivat urheasti yhdessä kotirintaman kanssa. Sisällissodan kauhuista nousi itsenäinen kansa, joka yhtenäisenä puolustautui ylivoimaista vihollista vastaan.
Itsenäisyys pelastui, mutta sen hinta oli kova. Katseet kääntyivät kuitenkin taas eteenpäin ja ryhdyttiin töihin.
Ja millainen Suomi rakennettiinkaan: maksuton peruskoulu kaikille, äitiys- ja lastenneuvolat, terveyskeskukset, Virtanen, Mannerheim, Canth, Metsäteollisuus, Etyk, Kekkonen, Nokia, Ahtisaari, Supercell, Holmström...
Toisen maailmansodan jälkeen olemme saaneet rakentaa maatamme rauhassa. Ja millaisen maan veteraanisukupolvet ja heidän jälkeläisensä ovatkaan rakentaneet.
Suomi on yksi maailman parhaista maista elää monilla mittareilla mitattuna. Erilaisten kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on mm. Maailman vakain valtio, maailman vapain maa, maailman turvallisin maa.
Suomessa on myös maailman paras hallinto, riippumattomin oikeuslaitos, ja vakaimmat pankit. Lisäksi maassamme on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja eniten inhimillistä pääomaa. Lisäksi olemme maailman onnellisin kansa.
Suomalainen yhteiskunta tuo meitä kaikkia yhteen ja toimii parhaaksemme. Tätä emme saa unohtaa. Emme, vaikka huonojakin uutisia ja yhteiskunnallisia epäkohtia korjattavaksi edelleen löytyy.
Hyvät kuulijat,
Poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti jakautunut yhteiskunta ei olisi hyvä yhteiskunta, eikä sellaista olisi helppo puolustaa. Sisäiset jakolinjat vaikeuttaisivat ulkoisen uhan torjuntaa. Yhtenäisen Suomen rakentaminen onkin mitä parhain tapa lujittaa Suomen kykyä selvitä vaikeuksista ja puolustaa itseään.
Tässä onnistuminen perustuu muutamaan perusasiaan: Kansalaisten korkeaan koulutustasoon, heikompiosaisten tukemiseen, hyvinvoinnin jakamiseen oikeudenmukaisella tavalla. Nämä ovat tekijöitä, jotka tukevat yhteiskuntamme vakautta. Samalla ne tukevat maanpuolustustahtomme ylläpitämistä – ja näin myös Suomen puolustamista.
Yhteiskunnan toimivuus ja yksituumaisuus on Suomen vahvuus, ja tärkeä rakennusaines maamme sotilaallisen puolustamisen kulmakivelle – maanpuolustustahdolle. Korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen on koko yhteiskunnan asia. Puolustusvoimat ja viranomaiset eivät siihen yksin pysty. Niin kauan kuin suomalaiset kokevat yhteiskunnan olevan heitä varten, ovat edellytykset maanpuolustustahdon ylläpitämiselle suotuisat.
Maanpuolustustahto onkin tämän päivän Suomessa maailman huippuluokkaa. Tänään valtaosa suomalaisista kokee tämän maan – ja suomalaisen yhteiskunnan – puolustamisen arvoisena. Tästä meidän on pidettävä kiinni jatkossakin.
Hyvät kuulijat,
Kahdeksankymmentä vuotta sitten maamme tilanne oli vaikea. Nuori itsenäinen demokratia kohtasi suurvaltapolitiikan vaarallisuuden. Talvisota alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun 30. päivä 1939 ilman sodanjulistusta. Suomalaiset taistelivat itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Sadat tuhannet suomalaiset – niin rintamalla kuin kotirintamallakin – palvelivat pyyteettömästi kansakuntamme etua.
Vuosikymmeniä sitten tehdyt uhraukset ovat pohjana rakennettaessa tämän päivän turvallista ja menestyvää Suomea. Olemme myös ottaneet opiksi sotiemme kokemuksista. Olemme harjoittaneet viisasta ulkopolitiikkaa ja pitäneet huolta puolustuskyvystämme.
Kylmän sodan päätyttyä houkutus puolustuskyvyn leikkaamiselle lisääntyi monissa Euroopan kolkissa. Asevelvollisuudesta luovuttiin ja moni eurooppalainen maa siirtyi pieniin ammattiarmeijoihin. Meillä Suomessa jokainen kansalainen on edelleen maanpuolustusvelvollinen. Lisäksi yleinen asevelvollisuutemme mahdollistaa riittävän kattavan puolustuksen järjestämisen kriisitilanteissa.
Myös riittävät panostukset puolustusmateriaaliin viime vuosikymmeninä kantavat nyt hedelmää – kun tilanne ympärillä on heikentynyt.
Hyvät kuulijat,
Olemme veteraanisukupolvelle paljon velkaa. Yhtä lailla olemme paljon velkaa kaikille menneille sukupolville, jotka ovat rakentaneet perustan hyvinvoivalle ja turvalliselle Suomelle. Maksamme parhaiten tämän velan pitämällä huolen siitä, että pidämme yhteiskuntamme kehityksen terveellä pohjalla. Kansalaisten on jatkossakin koettava Suomi ja suomalainen yhteiskunta omikseen.
Nyt alkavan seminaarin aihepiiri on tärkeä. Uskon, että talvisodan perintö elää vielä pitkään, siitäkin huolimatta, että talvisodan veteraanien rivit harvenevat.
Hyvät naiset ja miehet,
Itsenäisen Suomen historia on selviytymisen tarina.
Sata vuotta sitten syntyneet lapset syntyivät köyhyyteen, selvisivät sodasta nuorukaisina ja jatkoivat eteenpäin.
He näkivät runnellun kotimaan ja jatkoivat eteenpäin.
He kohtasivat kylmän sodan ja jatkoivat eteenpäin.
Vaikeuksista selviytyminen on sävyttänyt mennyttä aikaa. Mukana on ollut myös paljon välittämistä ja viisautta, luottamusta tulevaan –sellaista asennetta, että tästäkin selvitään.
2000-luvulla syntyneet nuoret miehet ja naiset vannovat sotilasvalan, joka on pysynyt hyvin samanlaisena viimeiset sata vuotta. Siinä lukee:
Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.
Suomi on hyvä maa, meidän suomalaisten yhteinen koti. Suomi on puolustamisen arvoinen.
Näin ajattelivat nuoret miehet 80 vuotta sitten. Ja näin ajattelevat myös tämän päivän suomalaiset.
Tehtävämme on pitää huolta siitä, että näin on myös jatkossa.
Toivotan kaikille hyvää talvisodan alkamisesta 80 vuotta -muistopäivän seminaaria.