Puheet
Puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys 244. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 6.3.2023
Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät naiset ja miehet.
Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.
Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville suomalaisille jäsentynyt näkemys kokonaisturvallisuuden järjestelyistä maassamme. Tällä edistetään yhteiskuntamme turvallisuutta. Maanpuolustuskurssit ovat kiinteässä yhteydessä suomalaiseen kehittyvän kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin.
Suomessa olemme tarkastelleet yhteiskuntaan kohdistuvia turvallisuusuhkia laajasta näkökulmasta jo pitkään. Sotilaallisiin uhkiin varautuminen on ollut kiinteä osa tätä kokonaisturvallisuuden kenttää. Tämä on entistä arvokkaampaa tänään, kun Euroopassa on jo yli vuoden riehunut Venäjän aloittama hyökkäyssota.
Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut merkittäviä ja pitkäkestoisia muutoksia turvallisuusympäristöömme. Suomen valtiojohdon päätös hakea Nato-jäsenyyttä on historiallinen sekä Suomen että koko Euroopan poliittisen historian näkökulmista.
Kuten tiedämme, Nato-jäsenyysprosessi on vielä kesken, mutta haluan korostaa sitä, että Naton jäsenenäkin vastaamme puolustuksestamme ensisijaisesti itse. Sitä Natokin meiltä odottaa.
Suomen puolustuksen perusta on siis jatkossakin yleinen asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto.
Hyvät kuulijat,
Venäjän käynnistämä laajamittainen hyökkäys korostaa riittävän puolustuskyvyn välttämättömyyttä kaikissa tilanteissa. Uskottava puolustuskyky edellyttää ajanmukaista ja käyttökuntoista, taistelukentän vaatimukset täyttävää puolustusmateriaalia, riittäviä ampumatarvike- ja varaosavarantoja, Puolustusvoimien henkilökunnan ja reserviläisten riittävää osaamista sekä erityisesti koko kansakunnan korkeaa maanpuolustustahtoa.
Maanpuolustustahto onkin Suomessa edelleen maailman huippuluokkaa ja vahvan itsenäisen puolustuskyvyn tärkeydestä vallitsee meillä yksimielisyys käytännössä läpi poliittisen puoluekentän.
Vaikka perusta onkin kunnossa, vaativat käynnissä oleva Ukrainan sota ja tuleva Nato-jäsenyys edelleen panostusta kansallisen puolustuksen järjestelyihin.
Kiteytettynä; Puolustusvoimat tarvitsee enemmän henkilöstöä ja vielä nykyistäkin paremman materiaalisen valmiuden.
Kulunut vuosi on osoittanut, että materiaalin osalta ns. virtuaalivarastojen aika on ohi, sillä ne myös näyttävät pysyvän virtuaalisena. Tärkein materiaali on oltava omassa hallussa. Sillä kun kriisi on ovella, varastojen täyttäminen ei onnistu, jos materiaalia ei ole missään ostettavissa tai puolustusteollisuuden tuotantokapasiteettia ei nopeasti löydy - vaikka hyvää tahtoa ja kansainvälistä yhteistyötä olisi kuinka paljon.
Vakuutukset on siis otettava ennen kuin vahinko tapahtuu.
Euroopassa ja laajemminkin on herätty turvallisuusympäristön muutokseen, ja nyt useat maat panostavat pitkästä aikaa puolustukseen: budjetteja kasvatetaan ja asevoimien varastoja halutaan täyttää.
Tämä yhtälö on osoittautunut haastavaksi, sillä tällä vuosituhannella monessa maassa asevoimien varastot on mitoitettu vastaamaan minimitarpeita ja puolustusteollisuuden volyymit on ajettu alas. Tuotannon nostaminen uudelleen avoimen markkinatalouden ehdoilla vie aikaa ja vaatii investointeja. Vallitsevassa haastavassa taloustilanteessa yritykset odottavat nyt valtioilta pitkäkestoisia suunnitelmia ja konkreettisia tilauksia.
Onneksi Suomessa ei olla oltu sinisilmäisiä. Puolustuskykyämme on kehitetty uhkalähtöisesti pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena. Ukrainassa käytävä sota on osoittanut kehittämisemme lähtökohdat oikeiksi. Kyky käydä pitkäkestoista konventionaalista sotaa koko maan alueella, yhdistettynä huipputeknologian tuomiin suorituskykyihin on oppi mitä Ukrainan sota on meille osoittanut.
Moni asia meillä on jo kunnossa, mutta lisäpanostuksia ja sodan oppien soveltamista tarvitaan myös meillä. Tätä tarkoitusta silmällä pitäen päätimme jo keväällä 2022 kasvattaa puolustusbudjettiamme tuntuvasti.
Kuluvana vuonna puolustukseemme käytetään kokonaisuudessaan 6,1 miljardia euroa. Tämä on noin viidesosa edeltävää vuotta enemmän. Lisärahoitusta käytetään mm. henkilöstön lisäämiseen, materiaalisen valmiuden parantamiseen selkä esimerkiksi Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ml. kertausharjoitusten tehostamiseen.
Lähivuosina puolustusbudjettimme osuus BKT:sta on em. lisäysten sekä jo aiemmin päätettyjen strategisten hankkeiden rahoituksen avulla, jopa hieman yli Naton edellyttämän 2% tason. Näiden investointien jälkeen, meidän tulee kuitenkin jo seuraavan hallituksen aikana tehdä päätöksiä uusista panostuksista, jos haluamme pysytellä tuossa 2% tasossa.
Hyvät kuulijat,
Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään asteittain 500 henkilötyövuodella siten, että vuoden 2027 kuluessa päätetyt lisäykset on tehty. Rekrytointitoimenpiteet alkoivat jo viime vuonna.
Alussa korostuvat määräaikaiset siviilitehtävät, sopimussotilaat ja aliupseerit. Upseerien määrä kasvaa hitaammin, koska koulutus vie oman aikansa. Uusien tehtävien kirjo on siis laaja - se kattaa tehtäviä sotilaskouluttajista erilaisiin siviilitehtäviin. Nato-jäsenyys tuo oman haasteen henkilöstön suhteen, kun meiltä edellytetään henkilöstön asettamista Naton rakenteisiin.
Materiaalisen valmiuden kehittäminen sisältää sekä olemassa olevien perusampumatarvikkeiden varastomäärien kasvattamista että uusien asejärjestelmien hankkimista. Täydennämme siis pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastaamme Ukrainan sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Ampumatarvikkeiden ja varaosien varastomääriä kasvatetaan siis pysyvästi.
Ihan uusiakin kykyjä hankitaan.
Ilmatorjunnan reserviläisenä, aloitan ilmapuolustuksen kehittämisellä. Tälläkin hetkellä, ilmapuolustuksemme suorituskyky toki on erittäin hyvällä tasolla. Pystymme operoimaan tehokkaasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa kaikkien puolustushaarojen kesken.
Joulukuussa 2021 hallitus teki päätöksen korvata Hornetien suorituskyky 64 F-35-hävittäjällä, joilla turvataan Ilmavoimien taistelukyky aina 2060-luvulle saakka. Nato-jäsenyys entisestään korostaa F-35-päätöksen tärkeyttä.
Tämän vuosikymmenen lopulla Suomella, Norjalla ja Tanskalla on käytössä yhteensä noin 140 F-35-hävittäjää – se tulee olemaan merkittävä lenkki Suomen ja koko Pohjois-Euroopan puolustuksessa.
Ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä parannetaan täysin uudella ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä ja hanke alkaa kaartua loppusuoralle. Tarkoitus on tehdä päätöksiä ihan lähiviikkoina.
Ukrainan sodan oppina, varaudumme torjumaan myös lennokkien muodostamaa kasvavaa uhkaa, eli kehitämme Puolustusvoimien lennokintorjuntakykyä. Myös omia lennokkisuorituskykyjä tullaan kehittämään.
Maavoimille hankitaan lisäksi panssarintorjunta-aseita, taistelijan varusteita, tykistöä, panssaroituja ajoneuvoja ja kenttähuoltomateriaalia.
Merivoimien puolella Laivue 2020 -hanke etenee ja tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla saadaan operatiiviseen käyttöön neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia. Alukset soveltuvat erityisesti Pohjois-Itämeren vaativiin sää- ja jääolosuhteisiin. Alukset on suunniteltu ensisijaisesti kotimaan puolustuksen tarpeisiin, mutta Nato-jäsenyys korostaa tarvetta myös tämän tyyppiselle, hieman aikaisempaa suuremmalle alusluokalle.
Kaikella edellä mainitulla varmistetaan, että se materiaali, jota sodan ajan joukoille on varattu ja joka on nyt ja tulevaisuudessa varastoissa, on käyttökuntoista siinä tilanteessa, kun tuo joukko kertausharjoitetaan tai mahdollisesti perustetaan.
Hyvät maanpuolustuskurssilaiset,
Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia laajasti. Perehdytte tulevina viikkoina syvällisesti yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen.
Försvarskursen som börjar i dag ger er alla en fin möjlighet att bekanta sig med den finska totalsäkerhetsmodellen samt beredskapens grunder. Jag uppmuntrar er att vara aktiva under de här veckorna. Ni kommer att få mycket nytta av kursen. Ta även hänsyn till att allt ni har lärt under kursen skulle hamna tillbaka till det finska samhällets nytta.
Antakaa oma osaamisenne ja panoksenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kokonaisturvallisuudelle oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.
Jag önskar er en angenäm försvarskurs.
Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia.