Puheet

29.02.2016 08:43

Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe 217. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.

Parin viime vuoden aikana on puhuttu paljon niin sanotusta hybridisodankäynnistä. Tässä mediaseksikkäässä termissä kyse on sodankäynnistä, jossa perinteisen sodankäynnin menetelmien rinnalla käytetään laajaa kirjoa muita vaikuttamisen menetelmiä. Taloudellinen ja poliittinen painostus, kyberhyökkäykset ja kansalaismielipiteen muokkaus järjestelmällisillä informaatio-operaatioilla ovat esimerkkejä tällaisista keinoista. Myös pakolaisvirtojen ohjailun voi katsoa kuuluvan tähän kategoriaan.

Hybridisodankäynti sinällään ei ole uusi ilmiö. Epätavanomaisia menetelmiä on sodissa käytetty ennenkin. Ei tarvitse mennä omia talvi- ja jatkosotiamme kauemmaksi; muistamme Otto Wille Kuusisen nukkehallituksen ja Moskovan Tiltun. Kuusiset ja tiltut ovat muodossa jos toisessa seuranamme tänäkin päivänä.  Digitalisoituneessa maailmassa ilmiöt näyttäytyvät aiempaa selvemmin. Tieto, myös tarkoituksellinen väärä tieto, leviää entistä nopeammin ja yhä lisääntyvä tietojärjestelmäriippuvuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kyber-ympäristön hyödyntämiseen.

Välillä kuulee sanottavan, että mekin olisimme hybridisodankäynnin kohteena. Se on liioittelua. Emme me sodassa ole, vaikka tiettyjä hybridivaikuttamisen keinoja on kyllä tunnistettavissa myös Suomessa. Yksi niistä on itärajan vuotaminen. Siihen on saatava poliittinen ratkaisu Venäjän kanssa.

Hyvät kuulijat

Yleisesti ottaen yhä laajeneva uhkakirjo edellyttää varautumista koko yhteiskunnalta. Siksi Suomessa käytössä on hyväksi havaittu kokonaisturvallisuuden varautumismalli, joka on herättänyt kiinnostusta muissakin maissa. Sen keskeisiä tunnuspiirteitä ovat keskittyminen yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja laaja-alainen yhteistyö.

Keskeinen osa yhteiskunnan varautumista on sotilaallisesta maanpuolustusvalmiudesta huolehtiminen.

Puolustuksemme perusteet eivät ole muuttuneet. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka tekee tiivistä kansainvälistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Puolustusratkaisumme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen tarvittavaan osaavaan reserviin ja vahvaan maanpuolustustahtoon.

Sotilasliittoon kuulumattomana maana emme voi laskea ulkoisen avun varaan, mutta meillä pitää olla valmius vastaanottaa apua. Sitä kyllä saamme, jos se hyödyttää avun antajaa, mutta ilman ulkoista apuakin on puolustusvoimillamme oltava kyky ennaltaehkäistä ja tarvittaessa torjua maatamme vastaan kohdistuvat sotilaalliset hyökkäykset. Se edellyttää puolustusvoimiemme materiaalisesta valmiudesta ja joukkojemme osaamisesta huolehtimista.

Osaamisen kehittämisen kannalta tärkein työ tehdään kotimaassa, varuskunnissa ja harjoitusalueilla, kentällä ja kasarmilla, maalla, merellä ja ilmassa. Varusmieskoulutuksessa ja reservin kertausharjoituksissa joukkomme saavat ne tiedot ja taidot, joilla maatamme tarvittaessa puolustetaan.

Kansallisten harjoitusten lisäksi tarvitaan myös kansainvälisiä harjoituksia. Yhdessä kumppaniemme kanssa voimme harjoitella asioita, joihin meillä omin voimin ei olisi mahdollisuutta. Yhteisissä harjoituksissa voimme kehittää taktiikkaamme ja arvioida oman osaamisemme tasoa vertaamalla sitä kumppaneihimme.  Kansainvälinen harjoitustoiminta parantaa myös yhteistoimintakykyämme, joka on tarpeen jo rauhan aikana kriisinhallintaoperaatioissa, mutta etenkin jos joskus sattuisimme muualta apua tarvitsemaan.

Enligt regeringsprogrammet ska vi stärka vårt lands försvarsförmåga och intensifiera det internationella säkerhets- och försvarspolitiska samarbetet. En del av detta är också vår internationella övningsverksamhet. Övningssamarbete med våra partnerländer är nödvändigt för att behålla och utveckla vår försvarsförmåga. Det förstärker Finlands försvar och är en del av det arbete som vi gör för att skapa och upprätthålla våra förebyggande försvarsförmågor.

Harjoitusyhteistyön edellytykset ovat parin viime vuoden aikana parantuneet merkittävästi. Harjoitusten hyötyjä on kyetty lisäämään niiden sisällön kehittymisen myötä. Pääsy Naton edistyneiden kumppanien Enhanced Opportunities -ohjelmaan on avannut meille uusia mahdollisuuksia Nato-harjoituksiin ja myös niiden suunnitteluun osallistumiseksi. Ruotsin kanssa tiivistyvä kahdenvälinen puolustusyhteistyö ja Yhdysvaltojen lisääntynyt läsnäolo Euroopassa ovat nekin asioita, jotka lisäävät mahdollisuuksia harjoitteluun kansainvälisten kumppanien kanssa. Osa harjoituksista voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa myös Suomessa.

On kuitenkin turha luulla, että kukaan tulisi Suomeen harjoittelemaan, ellemme itse sitä haluaisi. Viime päivinä tällaistakin on nähty väitettävän. Jokainen kansainvälinen harjoitus, johon Suomi osallistuu, toteutuu se sitten kotimaassa tai ulkomailla, harkitaan tapauskohtaisesti erikseen. Osallistumis- tai osallistumattomispäätöksen kannalta ratkaisevaa on se, parantaako kyseinen harjoitus turvallisuuttamme ja puolustuskykyämme. Harjoituksia, joissa nämä vaatimukset eivät toteudu, me emme järjestä emmekä sellaisiin osallistu.

Parin viime viikon aikana mediassa vellonut keskustelu on kuitenkin osoittanut, että harjoittelu kansainvälisten kumppanien kanssa herättää mielenkiintoa ja ettei niiden perusteita tunneta riittävästi. Puolustusministeriössä olemme ottaneet tästä opiksemme ja kehitämme tiedottamiskäytäntöjämme.

Arvoisat kurssilaiset

Parhaillaan käynnissä on valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon laadinta. Tämän jo perinteiseksi muodostuneen selonteon rinnalla hallitus on päättänyt laatia myös erillisen puolustuspoliittisen selonteon, jossa määritellään tarkemmat linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Myös tämän, puolustusministeriön johdolla valmisteltavan selonteon laatiminen on jo hyvässä vauhdissa.

Pitkäjänteisyys ja jatkuvuus − siinä puolustuspolitiikan avainsanat. Puolustuskyvyn kehittämistä koskevissa linjauksissa on huomioitava suorituskykyjen koko elinjakso. Katseet on ulotettava 2020-luvulle ja osin pidemmällekin. Selonteon tarkoituksena onkin tuottaa poliittinen selkänoja puolustuksen pitkäjänteiselle, yli vaalikausien jatkuvalle kehittämiselle sekä aikaansaada ennustettavuutta.

Lähtökohtana on muuttuvaan turvallisuusympäristöön suhteutetun ja uskottavan ennaltaehkäisykyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Linjattavia kokonaisuuksia ovat muun muassa puolustusvalmiuteen ja puolustusvoimilta edellytettävään suorituskykyyn liittyvät vaatimukset sekä niihin osoitettavat resurssit.

Minkälaisen kynnyksen me tulevaisuudessa tarvitsemme ja mitä olemme valmiita sen eteen tekemään? Minkälaisen resurssitason varaan puolustusvoimat voi omassa suunnittelussaan laskea?

Myös tiivistyvä puolustusyhteistyö ja sille asetettavat tavoitteet ovat osa selontekoon sisällytettäviä asiakokonaisuuksia. Minkälaista yhteistyötä me jatkossa teemme eri tahojen kanssa ja mitkä ovat yhteistyölle asetettavat tavoitteet?

Erityisen tärkeää selonteossa on tuottaa selkeät perusteet strategisten suorituskykyhankkeiden − hävittäjähankinnan ja merivoimien aluskaluston uusimisen − jatkamiseksi. Esimerkiksi kysymys siitä, minkälaisella rahoitusmallilla Hornet-hävittäjien korvaaminen suunnitellaan toteutettavan, on tärkeä hankintaprosessin eteenpäin viemiseksi jo paljon ennen hankintapäätöstä ja rahoituksen alkua.

Puolustusselonteko laaditaan tiiviissä yhteistyössä puolustusministeriön ja puolustusvoimien sekä muiden hallinnonalojen kanssa ja se liittyy kiinteästi puolustushallinnon strategiseen suunnitteluun. Käytännön laadintaa varten työllä on valmisteluryhmä, jossa edustettuina ovat puolustusministeriön ja puolustusvoimien johto sekä pysyvät asiantuntijat tasavallan presidentin kansliasta, valtioneuvoston kansliasta ja keskeisistä ministeriöistä. Työn etenemisestä ja sen sisällöstä informoidaan säännöllisesti presidentin johtamaa ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa.

Jotta valmisteltaville ulko- ja turvallisuuspoliittisille sekä puolustuspoliittisille linjauksille saataisiin mahdollisimman laaja tuki, on molemmille selonteoille asetettu myös parlamentaarinen seurantaryhmä. Sen välityksellä kaikki eduskuntaryhmät voidaan pitää tietoisina tulevien linjausten valmistelusta ja niiden perusteista. Tämä mahdollistaa laajan poliittisen keskustelun jo valmisteluvaiheessa, mikä osaltaan edesauttaa yhteisen, pitkäjänteisen Suomen linjan määrittelyssä.

Hyvät kurssilaiset

Tulevien viikkojen aikana teillä on tilaisuus perehtyä maanpuolustuksemme järjestelyihin ja kokonaisturvallisuuden osa-alueisiin laajemminkin. Aiemmilta kursseilta kerätty palaute antaa vahvaa näyttöä kurssin tarpeellisuudesta ja korkeasta tasosta. Alansa huippua edustavat asiantuntijaluennoitsijat, tutustumiskäynnit ja ajankohtaisiin aiheisiin pureutuva sovellettu harjoitus luovat puitteet oppimiselle. Paljon kuitenkin riippuu omasta panoksestanne. Olkaa aktiivisia, osallistukaa keskusteluihin ja haastakaa. Näin saatte kurssin käymiseen uhraamastanne ajasta parhaan hyödyn.

Jag önskar er en angenäm försvarskurs.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä