Puheet
Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe 228. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.
Päättymässä olevalla hallituskaudella kansallinen puolustus on tehnyt komean paluun. Olen siitä iloinen. Olemme reagoineet vahvasti turvallisuusympäristömme muutokseen. Lukuisat lainsäädäntöhankkeet, taloudelliset lisäresurssit sekä Puolustusvoimien toiminnallinen kehittäminen ovat johtaneet siihen, että Puolustusvoimat on parhaimmassa valmiudessa sitten kylmän sodan päättymisen.
Nopeasti käyttöön saatavien valmiusjoukkojen lisäksi olemme kohentaneet koko maan kattavaa paikallispuolustusta kasvattamalla sodan ajan vahvuutta ja kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustusta. Strategisilla hankkeilla, Laivue 2020 ja HX, tähtäämme Puolustusvoimien toimintakyvyn täysimääräiseen säilyttämiseen myös tulevaisuudessa. Puolustuksen kehittäminen, jos mikä – kuten useaan otteeseen olen todennut – on pitkäjänteisyyttä edellyttävä kestävyyslaji.
Arvoisat kuulijat
Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Näin ollen me vastaamme itse täysimääräisesti valtioalueemme puolustamisesta. Mutta kuten puolustusselonteko linjaa, ei Suomella ole mahdollisuutta tai halua eristäytyä toimintaympäristöstään. EU:n jäsenenä Suomi ei edes voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Tämän johdosta Puolustusvoimien tehtäviä täsmennettiin viime vuonna siten, että Puolustusvoimilla on lakisääteinen tehtävä antaa ja vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua.
Näin ollen on luonnollista tai itse asiassa välttämätöntä, että Suomi kehittää puolustustaan aktiivisesti myös puolustusyhteistyön eri muodoin. Normaaliolojen yhteistyö luo perustan poikkeusolojen yhteistyölle. Selonteon sanoin: ”Suomi kehittää laajan yhteistyöverkoston avulla järjestelyjä, joita voidaan hyödyntää kaiken mahdollisen avun saamiseksi mahdollisen kriisin alkuvaiheesta alkaen.”
Selonteon kirjaukset pääsevät helposti unohtumaan, kun julkinen keskustelu siirtyy puolustusyhteistyöhön. Se halutaan joskus nähdä pikemminkin poliittisena mörkönä kuin sotilaallista suorituskykyä lisäävänä. On muistettava, että puolustusyhteistyössä, kuten siihen liittyvässä harjoittelussa, Suomi päättää aina itsenäisesti osallistumisensa tarpeet ja sisällöt.
Tällä hallituskaudella on tehty ennen näkemätön määrä rauhan ajan kansainvälistä yhteistyötä muistaen kuitenkin kansallisen puolustuksen etujen olevan aina etusijalla.
Suomi tukee Euroopan Unionin puolustusulottuvuuden kehittämistä. On kuitenkin selvää, ettei mitään eurooppalaista armeijaa olla muodostamassa. Yksinkertaisesti siksi, että suurin osa NATO-maista – mukaan lukien Yhdysvallat – vastustaa ajatusta. On siis turha haikailla eurooppalaisen avunantoautomaatin perään. Sen sijaan on Suomen etu, että osallistumme EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen saadaksemme EU-hankkeista täysimääräisen hyödyn kansallisen puolustuksemme kehittämiseen.
Puolustuksen kehittämiseen liittyvistä rahoitusmekanismeista voidaan saada lisäresursseja suorituskykyjemme kehittämiseen, kunhan vain olemme asiassa aktiivisia. Se edellyttää vaikuttamista Brysselissä, se edellyttää oman toiminnan virtaviivaistamista kotimaassa, se edellyttää julkisen sektorin innovaatiorahoitusta maanpuolustuksen t&k-toiminnalle sekä puolustusteollisuuden kiinteää mukanaoloa jo hankkeiden valmisteluvaiheessa.
Suomi osallistuu EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön piirissä kaikkiaan neljään projektiin jäsenenä. Toivon, että etenkin sotilaallista liikkuvuutta, englanniksi Military Mobility, lisäävä hanke etenee suotuisasti. Vaikka ihmiset ja tavara liikkuvat EU:n piirissä vapaasti jo nyt, on sotavoiman liikuttelulle suuria rajoituksia.
Toteutuessaan hanke poistaa lainsäädännöllisiä esteitä joukkojen ja materiaalin siirtämiselle EU-valtiosta toiseen. Hankkeen puitteissa on myös mahdollista saada EU-rahoitusta liikenneverkostomme kehittämiseen.
Jos EU:n puitteissa tehtävä yhteistyö vielä hakeekin muotojaan, on NATO:n puitteissa tehtävä yhteistyö varsin käytännönläheistä. Suomi on osallistunut Ruotsin kanssa vuodesta 2015 NATO:n laajennettujen kumppanuuksien yhteistyöhön. Yhteistyö mahdollistaa osallistumisen erittäin vaativiin harjoituksiin, mikä osaltaan lisää yhteistoimintakykyä, jolla taas on kiinteä rajapinta mahdollisen ulkomaisen avun vastaanottamiseen. Sotilaallisen yhteistoimintakyvyn edellytykset on luotava jo normaalioloissa, sillä nykyaikaiset kriisit kehittyvät nopeasti muhittuaan ensin aikansa vaikeasti tunnistettavan hybridirihmaston alla.
Suomi on liittynyt kuluvan hallituskauden aikana Saksan, Iso-Britannian ja viimeksi Ranskan muodostamiin kehysvaltiokokonaisuuksiin. Näillä kaikilla on eri tarkoitukset. Saksan johtaman kehysvaltioyhteistyön tavoitteena on kehittää monikansallisia eurooppalaisia suorituskykyjä sekä muodostaa joukkokokonaisuuksia esimerkiksi kriisinhallinnan tarpeisiin. Se lisää myös osaltaan mahdollisuuksiamme harjoitella todenmukaisissa ympäristöissä yhdessä kumppaniemme kanssa.
Iso-Britannian johtaman kehysvaltioryhmän yhteistyö keskittyy Joint Expeditionary Force –nimisen joukon (JEF) ympärille. Suomen osallistuminen JEF:iin on osa yhteistyöverkostoa, joka vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja ennaltaehkäisykykyä. JEF on signaali Pohjois-Euroopan maiden halusta vahvistaa yhteistyön avulla puolustustaan.
Se on myös signaali kyvystä toimia tarvittaessa yhdessä. Käsitykseni mukaan Euroopassa meneillään olevista puolustuksen yhteistyöhankkeista JEF lienee lähimpänä toimivaa ”sotakonetta” – jos niin halutaan.
Ranskalaiseen interventioaloitteeseen (EI2) Suomi puolestaan liittyi tämän vuoden marraskuussa. Aloitteella tavoitellaan yhteistä strategista kulttuuria, jotta Euroopan maat olisivat kyvykkäämpiä varautumaan ja vastaamaan haastavaan turvallisuusympäristöön sekä puolustamaan omia kansalaisiaan ja intressejään. Aloitteen tarkemman sisällön valmistelu on vielä kesken.
Hyvät kuulijat
Puolustusselonteon mukaisesti Ruotsilla on kahdenvälisessä yhteistyössä erityisasema, eikä yhteistyön syventämiselle aseteta ennakkoon rajoitteita. Näin ollen allekirjoitimme Ruotsin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan viime vuoden heinäkuussa. Yhteistyö kattaa tällä hetkellä kaikki puolustushaarat painottuen koulutus- ja harjoitustoimintaan. Suomi osallistui mittavalla panoksella toissa vuonna Ruotsin järjestämään Aurora-harjoitukseen ja vastaavasti ruotsalaiset alukset ja lentokoneet ovat toimineet Suomen alueella muun muassa Ruska -17 –harjoituksessa ja viime vuonna suomalaisten johtamassa NOCO-harjoituksessa.
Yhdysvaltojen kanssa tehtävä puolustusyhteistyö parantaa Suomen puolustuskykyä puolustuksen kaikilla osa-alueilla. Yhdysvallat on Suomen tärkein yksittäinen puolustusmateriaalin toimittaja. Harjoitusyhteistyö – josta esimerkkinä mainittakoon viime vuonna Alaskassa järjestetty Red Flag –ilmasotaharjoitus – tarjoaa Puolustusvoimille mahdollisuuden harjoitella olosuhteissa ja tilanteissa, joiden luomiseen omat resurssimme eivät riitä.
Palaan vielä viimeiseksi harjoitustoimintaan, joka on puolustusyhteistyön kenties näkyvin muoto. Harjoitustoiminta tuntuu myös herättävän voimakkaita tunteita, koska asia joko ymmärretään väärin tai halutaan ymmärtää väärin. Haluan tehdä selväksi, että yksikään maa ei tule harjoittelemaan Suomeen vastoin tahtoamme. Kaikissa alueellamme järjestettävissä harjoituksissa Suomi päättää mitä ja millaisia joukkoja alueellamme toimii ja mitä ne alueellamme tekevät. Ei ole lisäpöytäkirjoja, ei ole kauttakulkusopimuksia, vaan yhteiset pelisäännöt, jotka sovitaan harjoituksen suunnitteluvaiheessa.
Mina damer och herrar
Det nationella försvaret har gjort en fin återkomst under den här regeringsperioden. Vi har reagerad starkt i förändringar i vår säkerhetsomgivning och Försvarsmaktens beredskap är som bäst sedan slutet av det kalla kriget.
Försvarssamarbetet stöder utvecklandet av det nationella försvaret på många sätt. Det är nödvändigt för Försvarsmakten för att kunna öva den nya fjärde uppgiften som Försvarsmakten fick förra året, nämligen givandet och mottagandet av militärt stöd. Förmågan och förutsättningarna till samverkan måste skapas under normala förhållandena för att nutidens konflikter utvecklar sig snabbt.
Samverkansförmågan uppnås genom övning. I internationella övningar får Försvarsmakten möjligheten att öva i sådana miljöer och omständigheter som är inte möjliga att skapa med våra egna resurser. Således är försvarssamarbetet en del av upprätthållandet och utvecklandet av en slagkraftig Försvarsmakt.
Arvoisat maanpuolustuskurssille valitut
Onnittelen teitä kurssille pääsystä. Olette läpäisseet kovan seulan. Nyt edessänne on kolme ja puoli intensiivistä kurssiviikkoa, joiden aikana saatte runsaasti uutta tietoa niin maanpuolustuksesta kuin kokonaisturvallisuudestakin.
Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia. Jag önskar er en angenäm försvarskurs.