Puheet
Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe 229. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.
Vaalikausi on loppusuoralla ja minulla on kunnia puhua maanpuolustuskurssille viimeistä kertaa puolustusministerinä. Näin ollen tarkastelen hieman menneitä, mutta haluan myös pohtia puolustuksemme tulevaisuutta.
Suomen puolustuksen keskeisin pitkän aikavälin ongelma on sovittaa yhteen turvallisuusympäristön vaatimukset, Suomen sotilasmaanteellinen asema sekä valtiontalouden resurssit. Ongelmia nousee erityisesti silloin, kun konkreettista sotilaallista uhkaa ei ilmene.
Tällöin tulee kiusaus karsia puolustuksen pitkäjänteisestä kehittämisestä. Puolustuskyvystä on helppo luopua, mutta sen palauttaminen on hidasta, kuten länsinaapurissamme Ruotsissa.
Toissa vuonna hyväksyttiin historiamme ensimmäinen puolustusselonteko. Selontekomenettely oli hyvä ja tarpeellinen useasta syystä. Ensinnäkin sen valmistelu mahdollisti laajan parlamentaarisen keskustelun puolustuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ilman selontekoa turvallisuustilanne ja sen aiheuttamat muutostarpeet olisivat jääneet eduskunnalle paljon epämääräisemmiksi kuin nyt.
Jo selonteon valmisteluvaiheessa parlamentaarinen seurantaryhmä ja valiokunnat saivat syvällistä tietoa puolustuksen nykytilasta ja kehitystarpeesta. Niin ikään selonteon saaman julkisuuden johdosta myös kansan syvät rivit ovat paremmin tietoisia puolustukseen liittyvistä asioista.
Puolustusselonteon turvallisuuspoliittiset linjaukset perustuivat vuotta aiemmin hyväksytylle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle. Niiden pitääkin olla peruslinjaltaan yhtenäiset, mutta erillinen puolustusselontekomenettely mahdollisti paneutumisen nimenomaisesti puolustuksen ydinkysymyksiin ja se selkeytti osaltaan hallitusohjelman puolustuspoliittisia kirjauksia.
Selonteko on myös strategiapaperi, jolla ohjataan Puolustusvoimia. Se antaa selkeät perusteet koko puolustushallinnon tulosohjaukselle.
Hyvät kuulijat
Selonteossa on vahvat linjaukset meri- ja ilmavoimien strategisista hankkeista. Meillä on laaja poliittinen yksimielisyys uudesta monitoimikorvettilaivueesta ja Hornetien seuraajien välttämättömyydestä, osin juuri selontekomenettelyn aikana tehdyn pohjatyön ansiosta.
Mutta emme saa unohtaa tärkeintä puolustushaaraa, maavoimiamme, jonka kyky täyttää tehtävänsä on tällä hetkellä ainoastaan tyydyttävällä tasolla.
Maavoimat on avainasemassa nopeassa tilannekehityksessä, jolloin on annettava virka-apua, suojattava puolustuksen ja yhteiskunnan tärkeät kohteet ja kun luodaan ennaltaehkäisevä kyky torjua hyökkäys. Niin ikään lopulta juuri maavoimilla, joihin pääosa 280 000 sotilaan sodan ajan kokonaisvahvuudesta kuuluu, torjutaan tarvittaessa laajamittainen hyökkäys ja turvataan kansakunnan itsenäisyys.
Pian päättyvä vuosikymmen on ollut maavoimien vuosikymmen. Maavoimien taistelukykyä on kehitetty muun muassa modernisoimalla BMP-rynnäkköpanssarivaunuja ja ottamalla käyttöön Hollannista hankittuja Leopard-taisteluvaunuja.
Myös valvonta- ja maalinosoituskykyä on kohennettu ja torjuntakykyä parannetaan uuden sukupolven panssarintorjunta-aseilla ja pitkän kantaman ampumatarvikkeilla.
Pinta-alaltaan laajan – mutta vähäväkisen – maamme puolustaminen edellyttää maavoimilta liikkuvuutta ja tulivoimaa. 2030-luvulle tultaessa paikallispuolustuksen merkitys korostuu.
Tulevina vuosikymmeninä myös tulenkäytön etäisyydet ja tarkkuus paranevat. Sain toissa vuonna tehdä hankintapäätöksen 48:sta K9 Moukari –panssarihaupitsista Etelä-Koreasta sekä viime kuussa vastatykistötutkien hankinnasta Israelista. Ne muodostavat uuden sukupolven ampumatarvikkeiden kanssa kokonaisuuden, jolla kyetään entistä tarkempaan ja kauaskantoisempaan tulenkäyttöön.
Suomella on optio hankkia 48 lisä-Moukaria. Mielestäni tämä optio tulisi käyttää, mikäli aiomme olla jatkossakin tykistön suurvalta. Tulevaisuus on liikkuvan tykistön.
Hyvät kuulijat
Maavoimien – kuten koko Puolustusvoimien – kyky täyttää tehtävänsä edellyttää riittävää määrän osaavaa henkilöstöä. Puolustusvoimauudistuksessa Puolustusvoimien henkilöstömäärä väheni lähes 2 300 henkilöllä.
Turvallisuusympäristön muutos on edellyttänyt valmiuden kehittämistä ja uusien suorituskykyjen rakentamista, mistä mainittakoon kyber. Myös lainsäädäntömuutoksien toimeenpano – muun muassa tiedustelulainsäädäntö, jonka viimeistely on loppumetreillä – aiheuttaa henkilöstön lisätarvetta. Henkilöstön jaksamisestakin on pidettävä huolta.
Kasvupaineita aiheuttavat myös muuttuneet tehtävät ja kansainvälisen toiminnan lisääntyminen. Hyvä esimerkki kansainvälisestä toiminnasta on kotimaan puolustusta tukeva suurharjoitus vuonna 2021, jolle olen antanut nimen ”Arctic Lock”, arktinen lukko.
Pääesikunnan selvityksen mukaan on tarve lisätä henkilöstöä 2020-luvun puoleen väliin mennessä 605:llä tehtävällä. Tällaista muutosta ei kyetä toteuttamaan hetkessä vaan se on tehtävä hallitusti lisärekrytoinnin ja koulutuksen kautta.
Henkilöstömäärän kasvattaminen edellyttää myös lisärahoitusta, jotta Puolustusvoimat kykenee pitämään henkilöstö-, toiminta –ja materiaalimenot tasapainossa. Kissa on nostettava pöydälle hallitusneuvotteluissa, samoin kuin Senaatti-kiinteistöjen pilkkominen.
Det militära försvaret har gjort en fin återkomst. Finland har reagerad starkt i förändringar i säkerhetsomgivningen. Det militära försvaret är som bäst sedan slutet av det kalla kriget.
Utvecklandet av försvaret förutsätter långsiktighet. Den försvarspolitiska redogörelsen som blev godkänd i förfjol har styrt och kommer att styra utvecklandet av försvaret även i kommande tiden. Historiens första redogörelse höjde försvaret i centrum av de djupa leden av både politiker och vanliga medborgare.
I redogörelsen finns starka riktlinjer för utvecklandet av sjö- och luftförsvar men vi får inte heller glömma armén vars utvecklande måste fortsätta även i 2020-talet.
För att upprätthålla ett balanserat försvar resurser måste inriktas även till ökning av antal personalen. Utvecklandet av beredskap, ibruktagandet av nya förmågor och personalens kapacitet att stå ut förändringar förutsätter, enligt Försvarsmaktens utredning, att totalt 605 nya tjänster tas i bruk fram till 2025.
Hyvät naiset ja herrat
Teillä on seuraavan neljän viikon aikana ainutlaatuinen mahdollisuus paneutua suomalaiseen kokonaismaanpuolustukseen, sen vahvuuksiin ja sen tulevaisuuden haasteisiin. Käyttäkää aika tehokkaasti hyväksi.
Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia. Jag önskar er en angenäm försvarskurs.