Puheet
Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe Lottaperinneyhdistyksen yhteislaulutilaisuudessa
Kunnioitetut lotat, pikkulotat, arvoisat perinnetyöntekijät, hyvät naiset ja herrat
Runsaat 70 vuotta sitten Suomi oli kovan paikan edessä. Käynnissä oli eloonjäämiskamppailu – talvi- ja jatkosota – lukumääräisesti täysin ylivoimaista vihollista vastaan. Suomen sodat vaativat raskaan uhrin, mutta tärkein, Suomen itsenäisyys, kyettiin säilyttämään. Puolustuksen onnistuminen oli kovan työn ja suurten uhrausten tulosta. Sotaponnisteluihin osallistui koko yhteiskunta. Suomi tahtoi elää.
Lotta Svärd -järjestö oli tärkeä osa pienen kansamme sotaponnisteluita. Lottien panos ulottui monelle alalle. He vastasivat esimerkiksi paljolti ilmavalvonnasta. Heidän miehittämänsä aisti-ilmavalvonta-asemat ympäri Suomea muodostivat ilmapuolustuksen runkoverkon.
Muonituslotat puolestaan työskentelivät kaikkialla maamme muonituskeskuksissa. Pelkästään sotatoimialueella oli satoja erillisiä lottien ylläpitämiä muonituspisteitä. Myös sairasjunien ja kenttäsairaaloiden muonitus oli lottien varassa.
Taisteluissa haavoittuneet sotilaamme saivat hoitoa tuhansilta lääkintälotilta niin rintamalla kuin selustassakin. Kaatuneiden evakuoimiskeskuksissa työskentelevien lottien raskaana tehtävänä oli valmistella sankarivainajat viimeiselle matkalleen kohti kotiseudun sankarihautausmaita.
Lotta Svärd -järjestö ei olisi toiminut ilman hyvin järjestettyä tuki- ja huolto-organisaatiota. Useat eri jaostot huolehtivat yli 200 000:een kasvaneen lotta-armeijan varustamisesta, hallinnosta sekä viestiyhteyksistä.
Lottien apuna oli kymmeniä tuhansia pienempiä käsipareja. Pikkulotat uurastivat Lotta Svärd -järjestön monilukuisissa jaostoissa: auttamassa muonituksessa, kokoamassa lääkintävarusteita ja keräämässä lumppuja tai muuta kierrätettävää tavaraa sotatuotannon raaka-aineeksi. Siinä missä lotat vapauttivat kymmeniä tuhansia miehiä rintamatehtäviin, pikkulotat vapauttivat työllään suuren joukon vanhempia sisariaan raskaampiin tehtäviin.
Lottatoiminta sai epäoikeudenmukaisen päätöksensä marraskuussa 1944. Väkilukuun suhteutettuna tuolloin maailman suurimman naisten maanpuolustusjärjestön kunniaa ei himmennä edes voittajan mielivalta. Kunnia säilyy ikuisesti kuten kansakuntamme kiitollisuus.
Arvoisat lotat ja pikku-lotat
Kiitän teitä uhrauksistanne isänmaamme hyväksi. Tekemänne työ on kantanut hedelmää. Suomi on itsenäinen hyvinvointivaltio. Suomi on maailman paras maa meille suomalaisille.
Rohkenen toivottaa teille mukavaa lauluiltaa Runebergin Lotta Svärd -runon viimeisen säkeen sanoin:
”Niin, helmi hän oli, se eukkonen,
ja helmipä kalliskin;
jos sietikin naurua hiukkasen,
toki arvoa runsaammin.”