Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe Sotilaskotiperinneyhdistyksen 25-vuotisjuhlassa 23.2.2019

Sotilaskotiperinneyhdistyksen rouva puheenjohtaja, Sotilaskotiliiton rouva puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Sotilaskodilla on paikkansa jokaisen suomalaisen sotilaan sydämessä, oli hän sitten varusmies, reserviläinen tai kantahenkilökuntaan kuuluva. Sotilaskoti on synonyymi hymylle, virkistävälle tauolle ja hetkittäiselle irtautumiselle raskaasta palveluksesta. Sotilaskoti on siellä missä sotilaat: kutsunnoissa, kasarmeilla, maastossa ja kotiuttamistilaisuudessa. –Sotilaskoti on läsnä. 

Sotilaskotitoiminnan juuret juontavat vapaustaisteluumme. Jääkärit tutustuivat paikalliseen sotilaskotitoimintaan Lockstedter Lagerissa. 
Palattuaan Suomeen juuri jääkärit kannustivat perustamaan Saksan mallin mukaisesti sotilaskoteja varusmiesten palvelusviihtyvyyden ja maanpuolustustahdon kohentamiseksi. Toiminta alkoikin jo syksyllä 1918 vapaussodan päätyttyä ja nuoren tasavallan sotaväen ryhmittyessä rauhan ajan kasarmeihinsa. Jo muutamassa vuodessa sotilaskotitoiminta oli ulotettu pääosaan varuskuntia. 

Somettamiseen tottuneen nykyihmisen on vaikea ymmärtää olosuhteita, joissa 1920–30 -lukujen varusmiehet palvelivat. Palvelusaika oli nykyistä pidempi, lomat olivat tiukassa ja matka kotiin oli vaivalloisen tien takana. Varuskuntien sotilaskodit kirjastoineen ja lukusaleineen muodostivatkin lähes ainoan linkin siviilimaailmaan. Sotilaskoti muodostui myös paikaksi, missä varusmiehet ja kantahenkilökunta olivat tasa-arvoisia. Tämäkin tasavaltalainen yhdenvertaisuutta korostava periaate on hienolla tavalla säilynyt. 

Sotilaskotityön muodot muuttuivat syksyn -39 liikekannallepanon, eli YH:n yhteydessä. Jo 20-luvun sotaharjoitusten aikana sotilaskoti oli ulottanut toimintansa maastoon ja toiminta oli saanut vakiintuneempia muotoja 30-luvun kertausharjoituskeskuksissa. Kenttäarmeija siirtyessä itärajalle myös sotilaskotitoiminta siirtyi tilapäisiin tiloihin, joissa se toimi koko talvisodan ajan. 

Mukautuminen uusiin olosuhteisiin oli leimaa-antavaa myös välirauhan aikaiselle toiminnalle. Merkittävä osa rauhanaikaisista varuskunnista ja sotilaskodeista jäi luovutetulle alueelle. Samanaikaisesti asiakkaiden määrä kasvoi varusmiesten palvelusajan pidentyessä kahteen vuoteen. 

Välirauhan aikana sotilaskotitoiminta organisoitiin rauhanaikaisten armeijakuntien viideksi sotilaskotikeskuselimeksi, joiden alaisuudessa joukkojen mukana liikkuvat rintamasotilaskodit toimivat jatkosodan aikana. 
Toiminta-alueiden muutokset, alkeelliset majoitusolot, heikko tiestö ja selustan partisaanivaara olivat rintamasisarien arkea. Liiton puheenjohtaja Toini Jännes seurueineen antoivat suurimman uhrin isänmaalle heidän joutuessaan Kainuun siviilejä terrorisoivien partisaanien uhriksi tarkastusmatkalla heinäkuussa 1942. 

Ote marsalkka Mannerheimin päiväkäskystä heinäkuulta 1942 kuvaa ylipäällikön asennetta niin Murtovaaran sankarivainajiin kuin sodan aikaiseen sotilaskotitoimintaan: ”Uskollisina ja uupumattomina vapaaehtoisessa työssään taistelevan armeijamme hyväksi he ovat kunnialla suorittaneet tehtävänsä loppuun saakka. Suomen armeijan sotilaat – kaukana kodeistaan ja omaisistaan – kiittävät ja siunaavat heidän työtään, joka taistelurintaman vaaroja väistämättä on pyrkinyt valmistamaan kodin viihtyisyyttä ja huolenpitoa sodan ponnistuksissa kamppaileville taistelijoille pitkin koko laajaa rintama-aluetta.”

Hyvät kuulijat
Jatkosodan päättäneen välirauhansopimuksen vääryydet – Suojeluskunta- ja Lotta Svärd –järjestöjen lakkauttaminen – eivät onneksi koituneet sotilaskotitoiminnan kohtaloksi vaan pyyteetön maanpuolustustyö sai jatkua. 

Puolustusvoimien ryhmittyminen uusiin varuskuntiin ja varuskuntaverkoston laajentuminen myös Pohjois-Suomeen aiheutti sotilaskotitoiminnassa organisaatiomuutoksia. Liiton perustoimintamuodot säilyivät entisellään. Toiminnan kehittämisessä edettiin asiakkaan, eli asevelvollisen etu edellä. 

Sotilaskotitoiminta on elänyt hyvin ajassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valmiustoiminnan kehittäminen. Vuoden 2015 lopulla vahvistettiin sotilaskotijärjestön poikkeusolojen organisaatio. Sotilaskoti on siis kriisinkin hetkellä siellä, missä sen asiakkaat – talvisodan hengessä.

Palaa otsikoihin