Puheet
Puolustusministeri Niinistön puhe Puolustushallinnon rakennuslaitoksen 25-vuotisjuhlassa
Hyvät naiset ja herrat
On kunnia puhua Puolustushallinnon rakennuslaitoksen 25-vuotisjuhlassa. Rakennuslaitos täyttää neljännesvuosisadan, mutta monet teistä ovat ehtineet työskennellä jo edeltävissä organisaatioissa.
Turvallisuusympäristön muutokset ovat vaikuttaneet myös puolustushallinnon kiinteistöalaan. Kylmän sodan päätyttyä Suomeen kohdistuvan sotilaallisen uhkan arvioitiin vähentyneen. Mahdollisen kriisin ajateltiin kehittyvän hitaasti, mikä jättäisi puolustukselle tuntuvan valmistautumisajan. Tämä johti siihen, että kiinteistönpidosta haettiin tehokkuutta ja säästöjä. Rakennuslaitoksen henkilöstö laski 2 500 työntekijästä noin 700: aan. Henkilöstövähennykset johtuivat palvelujen ulkoistamisesta, toimintojen rationalisoinnista sekä varuskuntien lakkauttamisista.
Henkilöstövähennyksistä huolimatta Rakennuslaitoksen henkilöstön työtyytyväisyys, motivaatio ja työhön sitoutuminen ovat pysyneet hyvällä tasolla. Myös asiakkaiden tyytyväisyys rakennuslaitoksen toimintaa kohtaan on kasvanut kaikilla toimialueilla.
Puolustushallinnon kiinteistönpidossa on saavuttu eräänlaiseen käännekohtaan. Turvallisuusympäristö on kehittynyt viime vuosina epäedulliseen suuntaan. Itämeren ja arktisen alueen sotilaallinen merkitys on kasvanut. Muutos edellyttää Puolustusvoimien kiinteistöjen tila- ja rakenteellisen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamista.
Myös sodan kuva on monipuolistunut. Kiinteistöalan tulee varautua siihen, että vaikuttaminen voi olla muutakin kuin avoin sotilaallinen konflikti. Näin ollen kiinteistöjen hallinnassa on aiempaa paremmin varauduttava rajoitettujen sotilaallisten tai muiden hybridivaikuttamisen muotoihin.
Niin ikään sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt.
Kiinteistöalan vasteaikaa voidaan lyhentää käyttämällä jo normaalioloissa mahdollisimman laajasti poikkeusolojen toimitiloja ja henkilöstöä sekä ylläpitämällä poikkeusoloissa käytettävien tilojen valmiutta entistä määrätietoisemmin.
Edellä mainitsemani turvallisuusympäristön muutokset korostavat Rakennuslaitoksen työn tärkeyttä ja merkitystä. Kiinteistöt ovat tärkeimpien tilojen osalta osa Puolustusvoimien ydintoimintaa. Kiinteistöt ovat osa puolustuksemme suorituskykyä.
Hyvät kuulijat
Puolustusvoimien valmius luodaan normaalioloissa. Viime vuosikymmeninä tilahallinnan investoinneissa ovat korostuneet rauhan ajan tarpeet, tilatehokkuus sekä energia- ja ympäristöasiat. Sen sijaan Puolustusvoimien päätehtävien edellyttämät valmiusvaatimukset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tulevaisuudessa on palautettava toiminnan painopiste tukemaan Puolustusvoimien päätehtäviä ja valmiutta.
Konkreettisia esimerkkejä tulevaisuuden keinoista turvata parempi valmius ovat muun muassa varautuminen vaurionkorjauksiin, laiteratkaisujen yhdenmukaistaminen, siirrettävien laitteiden määrän kasvattaminen ja varmuusvarastointi. Niin ikään valmiudellista rakentamista tulee tehdä nykyistä enemmän jo normaalioloissa. Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin kuuluu kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen. Tehtävän toteuttaminen edellyttää kykyä tarjota tarvittaessa toimitiloja myös ulkomaisille Suomeen saapuville joukoille. Lisäksi kiinteistöalalla tulee olla edellytykset tukea ulkomaista apua antavia kotimaisia joukkoja. Rakennuslaitoksella on tärkeä asema myös näissä tehtävissä.
Maanpuolustuksen ydintehtävien tukeminen näkyy huonosti valtion yleisessä kiinteistöalan ohjauksessa. Korjaamisen varaa on ollut myös puolustushallinnon sisällä. Hallinnonalan omassa tulosohjauksessa on korostettu muita kuin ydintoimintaan liittyviä seikkoja. Ydintoimintaa tukevat tavoitteet ovat olleet usein epäkonkreettisia mantroja, kun taas taloudelliset säästövelvoitteet on esitetty täsmällisin numeerisin velvoittein.
Rakennuslaitoksen strategiatyö korostaa laitoksen asemaa valmiusorganisaationa, jota vahvistaa Rakennuslaitoksen liittyminen turvallisuusviranomaisten TUVE-verkkoon vuoteen 2020 mennessä. Tulevaisuudessa on tarpeen panostaa aiempaa enemmän toiminnan kehittämiseen ja erityisesti juuri valmiuden parantamiseen.
Hyvät kuulijat
Puolustuskiinteistöjen hallinta kiinteistöliiketoiminnan lainalaisuuksia noudattaen on varsin haasteellista. Nykyisen kiinteistöjärjestelmän perusongelma onkin se, että se pyrkii tuottamaan tiloja yhteiskunnan kannalta elintärkeille toiminnoille laskemalla niille panos-tuotos -suhdetta. Kiinteistöjä käsitellään valtiontalouden kannalta pääomasijoituksena, eikä kiinteänä osana puolustusratkaisua.
Kuten jo aiemmin totesin, Puolustusvoimien kiinteistöt on rakennettu palvelemaan poikkeusolojen puolustusjärjestelmää ja siihen varautumista ja kouluttautumista varten.
Siksi on perusteltua kyseenalaistaa vertailu tavanomaisiin vuokramarkkinoihin ja uudelleenarvioida pääomatalouteen perustuva vuokranmaksun malli.
Vuokranmaksun näkökulmasta esimerkiksi tiedustelu-, valvonta- ja johtamistilat tulisi rinnastaa asejärjestelmiin, jotka rahoitetaan budjettiperusteisesti. Vaikka valtion vuokrajärjestelmää on kehitetty kustannusperusteiseen suuntaan, vuokramallin pohja perustuu edelleen sijoittajien hyödyntämiin investointilaskelmiin. Puolustusvoimien ydintoimintaa tukevien tilojen osalta tulisi lähteä siitä, että kiinteistöjä ei tulkita investoinneiksi, eikä niihin sidotuilta varoilta edellytetä pääoman tuottoa.
Puolustushallinnossa on tehty lukuisia laaja-alaisia uudistuksia toimitilakustannusten hallitsemiseksi. Rakennuslaitos on toimeenpannut sille asetetut säästöt täysimääräisesti, mikä on hieno saavutus. Lisäksi puolustushallinnon kiinteistöalalle on kohdistettu lukuisia valtiontalouden yleisiä tehostamistoimia.
Toimenpiteistä huolimatta puolustushallinnon kiinteistökustannukset nousevat edelleen, osin vuokrajärjestelmästä johtuvista syistä ja osin Puolustusvoimien edellyttämien uusien investointien vuoksi. Puolustusvoimat on pyrkinyt rajoittamaan pääomavuokran vuosittaisen kasvun 4 miljoonaan euroon. Tulevaisuudessa tästä tavoitteesta kiinni pitäminen näyttää vaikealta.
Vuonna 2002 päätetyssä puolustushallinnon kiinteistöratkaisussa puolustusministeriön hallinnassa ollut kiinteistövarallisuus siirrettiin nykyisille Senaatti-kiinteistöille, Kapiteeli Oy:lle, Kruunuasunnot Oy:lle, Metsähallitukselle, nykyiselle Finavialle sekä Tiehallinnolle. Kiinteistöratkaisun yhteydessä sovittiin, että Puolustushallinnon rakennuslaitosta kehitetään Puolustusvoimien tarpeita vastaavaksi asiantuntija- ja palvelujen hankintaorganisaatioksi.
Rakennuslaitoksella onkin omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin palveluita ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella.
Vuoden 2003 kiinteistöuudistuksessa siis eriytettiin puolustuskiinteistöjen omistajahallinta ja kiinteistöjen ylläpito. Nyt on aika arvioida, oliko tämä toimialan jakaminen kokonaisuudessaan viisas teko.
Eduskunnan puolustusvaliokunta velvoitti viime vuoden keväällä selvittämään mallia, jossa kaikkien turvallisuusviranomaisten erityiskiinteistöjen — tai vaihtoehtoisesti vain puolustushallinnon toimitilojen — omistajuuden hallinta järjestetään uudelleen.
Ulkopuolisen asiantuntijatyöryhmän selvityksessä korostetaan, että puolustushallinnon kiinteistöalan hallintorakennetta yksinkertaistetaan, vastuunjakoa selkeytetään, omistamisen kustannuksien kattamiseksi syntyvien kulujen laskennasta tehdään läpinäkyvämpää ja toiminnasta tehdään kustannusperustaista myös pitkällä aikajänteellä.
Kaikkein keskeisimmäksi uudistustarpeeksi selvityksessä arvioidaan se, että kiinteistöalan toiminnan painopisteen on oltava Puolustusvoimien ydintoimintojen tukemisessa erityisesti poikkeusoloissa.
Puolustusministeriö arvioi, ettei ulkopuolisen selvityksen sisältö vielä yksinään antanut riittäviä perusteita uudistuksen toimeenpanemiseen, vaan asian tarkastelemista on jatkettu virkamiesvalmisteluna.
Puolustusministeriö asetti työryhmän laatimaan esiselvityksestä virkamiesarvion ja tekemään tarvittavat jatkoselvitykset varsinaisen ehdotuksen muotoilemiseksi. Työryhmä antaa väliraporttinsa kuluvan viikon lopussa, ja loppuraporttinsa ensi vuoden tammikuussa. Toivottavasti uusi hallitus ottaa asian ajaakseen.
Hyvät naiset ja herrat
Rakennuslaitoksen keskeiset vahvuudet ovat sen valmius- ja turvallisuuslähtöisyys, kustannustietoisuus ja asiakas- ja erityistilaosaaminen. Rakennuslaitos on ulkopuolisissa arvioissa todettu tehokkaaksi. Rakennuslaitoksen työntekijät – ihmiset – ovat laitoksen ydin. Ja tämä henkilöstön tekemä tärkeä työ isänmaan puolesta jatkuu varmasti myös seuraavat 25 vuotta.