Ministeri Häkkänen: Merivoimien uudet alukset vahvistavat koko Itämeren turvallisuutta

Puolustusministeri Antti Häkkänen osallistui ensimmäisen Pohjanmaa-luokan korvetin vesillelaskutilaisuuteen Raumalla. Alus siirrettiin rakennushallista telakka-altaaseen, missä rakentaminen ja varustelu jatkuvat.

"Suomella on tämän hankkeen myötä itsenäinen kyky nykyaikaisten sotalaivojen rakentamiseen. Tämä on kova suoritus tämän kokoiselta maalta. Nämä korvetit vahvistavat Suomen puolustusta, ja sen lisäksi niiden suorituskykyjen myötä koko Itämeren turvallisuus vahvistuu", ministeri Häkkänen kommentoi.

Pohjanmaa-luokan alushanke etenee kohti neljän aluksen valmistumista vuoteen 2029 mennessä. Laivat otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2027-2029 aikana. Korvetit soveltuvat merioperaatioihin tarvittaessa pitkäaikaisesti ympäri vuoden esimerkiksi merellisten hyökkäysten torjuntaan, merimiinoitukseen, vedenalaiseen sodankäyntiin ja meriyhteyksien suojaamiseen.

Laivue2020-hanke käynnistettiin vuona 2015. Hankkeen tavoitteena on korvata 2020-luvulla vanhentuva Merivoimien taistelualuskalusto. Neljä monitoimikorvettia korvaavat seitsemän poistuvaa Merivoimien alusta ja ne muodostavat koko Suomen meripuolustuksen rungon tulevina vuosikymmeninä.

Merivoimien tiedote vesillelaskusta

Ministeri Häkkäsen puhe vesillelaskutilaisuudessa 21.5.2025:

Herra pääministeri, hyvät juhlavieraat sekä tilaisuuden isännät!

Tänään olemme todistamassa erittäin merkittävää tapahtumaa niin maanpuolustuksen, teollisuushistorian kuin merenkulun näkökulmasta. Rauman telakalla rakennetaan Suomelle neljää nykyaikaista monitoimikorvettia, joilla korvataan käytöstä poistuvia ohjusveneitä ja miinalaivoja. Laivue 2020 on saavuttanut vaiheen, jossa ensimmäistä alusta saadaan tänään olla laskemassa vesille. Hyvät kuulijat, tämä on suuri ja historiallinen päivä.

Sota-alusten rakentaminen kotimaassa ei palvele pelkästään sotilaallisia päämääriä. Puolustushallinnon kotimaiselle teollisuudelle suunnatut hankinnat ovat aikaisemmin olleet avainasemassa kotimaisen teollisuuden osaamisen ja kaupallisen menestyksen taustalla. Yhtenä esimerkkinä on alumiinista valmistettujen ohjusveneiden rakentaminen Suomessa. Helsinki-luokan rakentaminen Helsingin telkalla 1980-luvulla ja Rauma-luokan rakentaminen 1990-luvulla Raumalla. 

Nämä suuret ja tarpeelliset panostukset Suomen puolustuskykyyn luovat yhteiskunnassa myös laajempaa kantopintaa osaamisen, teknologian ja työn kautta.

Laivue-hankkeen ympärille on syntynyt kotimaisia arvoketjuja, joissa oleva osaaminen tulevaisuudessa hyödyttää varmasti myös laajemmin kotimaista ja eurooppalaista puolustustarviketeollisuutta. 

Lopputuotteiden ohella erittäin tärkeää on se kyvykkyys, joka näiden laivojen rakentamisen myötä Suomeen ja Raumalle on rakentunut. Tämä on vahvasti sekä huoltovarmuuden että resilienssin kysymys.

Hyvä yleisö,

Sotalaivojen rakentaminen on monimutkaista ja vaativaa. Erityisen vaativaa se on, kun yhdistämme olosuhteidemme vaatimukset, ns. laivanrakennuksen ja asejärjestelmien integraation. Keskeisessä roolissa on myös suomalainen huippuluokan laivasuunnitteluosaaminen. 

Suomen monitoimikorvettien taistelujärjestelmä, sensorijärjestelmät ja merkittävä osa aseistuksesta tulevat pohjoismaisen yhteistyön hengessä Saabilta. Merimiinat toki tulevat Suomesta, kun maailman parhaat merimiinat ovat pitkällisen teknologian kehittämisen tuloksena suomalaisia. Korvettien rakentamisen pohjoismainen yhteistyö omalta merkittävältä osaltaan lujittaa maidemme muutenkin läheistä ja tiivistyvää yhteistyösuhdetta ja kumppanuutta. 

Pohjoismaiden merkitys Suomelle viiteryhmänä on viime vuosina vain korostunut sekä talouden että turvallisuuden saralla. Maamme ovat tunnettuja laadusta, luotettavuudesta ja tekemisen asenteesta. Meillä on kaikilla puolustusteollisuuden saralla omat vahvuutemme, jotka täydentävät toisiaan hienolla tavalla. 

Nämä korvetit ovat tästä loistava esimerkki ja myös näyteikkuna maailmalle suomalaisesta ja pohjoismaisesta osaamisesta ja laadusta. Niin kuin olemme viime aikoina saaneet havaita, suomalainen laivanrakennusosaaminen on merkittävän kiinnostuksen kohteena kansainvälisesti.

Merivoimien uudet alukset suorituskykyineen tulevat tarpeeseen. Viime vuosien tapahtumat Itämerellä ovat osoittaneet, että meidän tulee kyetä turvaamaan merenkäyttö kaupalle ja siirtotienä kaikissa olosuhteissa sekä normaaliolojen ja poikkeusolojen aikana. Aluksiin tulevat erittäin korkeatasoiset suorituskyvyt nostavatkin meripuolustuksemme varmuudella uudelle tasolle. 

Niin kuin olemme nähneet Ukrainasta, puolustusteollinen kyvykkyys on aivan ratkaisevassa roolissa osana maanpuolustusta. Meillä Suomessakin on tässä vielä paljon tehtävää, mutta suunta totisesti on oikea. 
Orpon hallitus on tehnyt todella mittavia hankintoja ja investointeja kotimaan teollisuuteen. 

Maailman mittakaavassa Suomi on vielä pienehkö toimija, mutta joillakin puolustusteknologian osa-alueilla edustamme maailman terävintä kärkeä. Tämän vesillelaskun myötä lunastamme paikkamme tulevaisuuden pohjoisen merisodankäynnin osaamisen eturintamassa. 

Arvoisat kuulijat,

Kuten pääministeri edellä jo hyvin kuvasi, maailma elää tällä hetkellä myrskyisiä aikoja. Suomi on pystynyt aiemmin ja pystyy tänäkin päivänä seisomaan huojumatta paikallaan ja tekemään harkittuja ratkaisuja myös tällaisessa ympäristössä. 1990-luvulla pahimpina lamavuosina Suomi päätti hankkia Yhdysvalloista Hornetit, ja nyt ehkä vielä haastavampina aikoina olemme toteuttamassa samaan aikaan hävittäjäkaluston uusimista ja Laivue-hanketta. 

Nämä niin sanotut strategiset hankkeet ovat valtavasta mittaluokastaan huolimatta vain osa siitä valtavasta skaalasta asioita, joita Suomi tekee nyt ja tulevina vuosina turvallisuutensa eteen. Lähivuosina käynnistyy vielä näitäkin massiivisempi kokonaisuus, maavoimien uudistus. 

Kun vielä muistetaan kaikki muut käynnissä jo olevat puolustusta vahvistavat hankkeet asevelvollisuuden kehittämisestä avaruusasioihin, meillä Suomena on esittää todella vakuuttava kokonaisuus. Hoidamme oman tonttimme niin hyvin kuin voimme, emmekä jätä mitään kulmaa rempalleen. Ei maalla, ei ilmassa eikä myöskään merellä.

Meille suomalaisille on kunnia-asia hoitaa omat asiamme mahdollisimman hyvin. Ja kun itse toimimme näin, meillä on uskottavuutta kannustaa myös muuta Eurooppaa toimimaan puolustuskykynsä nostamiseksi. 

Hyvät kuulijat, näillä sanoilla tervehdin tätä historiallista tilaisuutta.

Palaa otsikoihin