Tiedotteet 2019
Artikkeli: Ennätysmäärä puolustushallinnon valmiutta parantavaa lainsäädäntöä
-Päättynyt hallituskausi on ollut poikkeuksellinen puolustusministeriön historiassa. Koskaan aiemmin rauhan aikana ei ole säädetty yhtä paljon maamme valmiutta parantavia lakeja kuin viime vuosina, kertoo puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström.
Tarve suurille lainsäädännön uudistuksille on aiheutunut turvallisuusympäristön muutoksesta. - Harvinaista on ollut se, että suoraa ohjausta uuteen lainsäädäntöön oli kirjattuna myös hallitusohjelmaan näin laajasti. Näin saatiin hankkeille hyvä tuki hallitukselta.
Kaikkiaan menneellä hallituskaudella säädettiin puolustushallinnon alalla 11 merkittävää uudistusta, joista yhdeksän on sellaisia, joilla on valmiuden kehittämisen kannalta suuri merkitys. Nordströmin mukaan oleellista on se, että tavallisen lainsäädännön avulla on pystytty parantamaan maamme valmiutta vastata mahdollisiin uhkiin.
-Sinällään nyt säädettyjä lakeja on vaikea laittaa tärkeysjärjestykseen, koska ne muodostavat kokonaisuuden. Laajin näistä hankkeista on kuitenkin ollut sotilastiedustelulaki, joka on ollut osa tiedustelulainsäädäntöä. Lakeja on valmisteltu yhtä aikaa sisäministeriön ja oikeusministeriön omien tiedusteluun liittyvien hankkeiden kanssa.
Puolustusministeriöllä on velvollisuus antaa sotilastiedustelun toimivuudesta raportti eduskunnan puolustusvaliokunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä. –Toimivuudesta teemme huomioita matkan varrella. On syytä muistaa, että tiedustelun laillisuusvalvontaa tehdään useassa paikassa; puolustusvoimissa, meillä täällä puolustusministeriössä, uuden tiedusteluvalvontavaltuutetun toimistossa sekä eduskunnan uudessa tiedusteluvalvontavaliokunnassa sekä eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa.
Kertausharjoitusten enimmäismäärä kaksinkertaistunut
-Omaa kieltään turvallisuusympäristön muutoksesta kertoo se, että puolustusvoimien kertausharjoitusten enimmäismäärä on kaksinkertaistunut, Nordström kertoo. –Oleellista valmiuden kannalta on lakimuutos, joka mahdollistaa tarvittaessa reserviläisten kutsumisen kertausharjoituksiin välittömästi – mikäli turvallisuusympäristössä tapahtuu tätä vaativa muutos. Normaalioloissa kutsut kertausharjoituksiin pitää lähettää edelleen vähintään kolmea kuukautta aikaisemmin.
Uutta lainsäädäntöä on tarvittu myös kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tällöin tarkoitetaan joko kahdenvälistä tai monenvälistä apua taikka esimerkiksi EU:n kautta organisoitavaa apua. –Tästä on se hyöty, että jos Suomi joutuisi jossain tilanteessa pyytämään kansainvälistä apua, meillä olisi prosessit siihen jo valmiiksi sovittuna, Nordström kertoo.
EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tehtävät kiinteistökaupat luvanvaraisiksi
Uutta lainsäädäntöä on tehty myös sen varalle, etteivät kansalliset turvallisuusintressit heikentyisi Suomessa. Ensi vuoden alussa astuu voimaan laki, joka edellyttää EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta toimijoilta lupaa kiinteistöjen ostamiseen Suomessa. Uutena lupaviranomaisena toimii puolustusministeriö. Samassa yhteydessä säädetään myös valtion etuosto-oikeudesta strategisten alueiden lähettyvillä ja kiinteistöjen lunastamisesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Muutoksia on tulossa myös upseerin uralle aikoville. Heinäkuun alussa astuu voimaan laki, joka rajoittaa upseerikoulutukseen sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan valittavia hakijoita. Koulutukseen tai sotilasvirkaan voidaan valita vain henkilöitä, joilla ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai ulkomaansidonnaisuutta, joka voisi vaarantaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta tai maamme kansainvälisiä suhteita. -Varusmiespalvelusta ja siellä saatavaa aliupseerikoulutusta tai upseerikoulutusta laki ei kuitenkaan rajoita, Nordström täsmentää.
Erilaisten kantojen yhteensovittamista
Hanna Nordström vaikuttaa tyytyväiseltä menneen hallituskauden aikana saatujen lakiesityksen läpimenoon. –Nyt säädetyt lakiuudistukset osoittavat, että prosessiin menee väistämättä aikaa. Lakien valmistelu vaatii erilaisten kantojen yhteensovittamista ennen kuin ne saadaan hallituksen esityksiksi ja eduskunnan käsittelyyn annettaviksi.
-Eduskuntakäsittelyyn pitää pystyä pystytään varaamaan riittävästi aikaa. Esimerkiksi valmistelemistamme uusista lakiesityksistä suurin osa vaati perustuslakivaliokunnan lausunnon.
Nordström painottaakin lainvalmistelussa yhteistyötä. Uudet lakihankkeet osoittavat selkeästi sen, että yhteistyötä on pystyttävä tekemään hallinnonalojen yli.
Suomen valmiutta tehostavia uusia lakeja:
Sotilastiedustelulaki
- Sotilastiedustelu antaa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta uhkasta.
- Säännökset sotilastiedustelun periaatteista ja menetelmistä sekä yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa.
- Voimaan 1.6.2019.
Laki sotilasvirkojen kelpoisuusvaatimuksista
- Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen virkoihin sekä upseerin opintoihin valittavalla henkilöllä ei saa olla Suomen turvallisuutta vaarantavaa ulkomaansidonnaisuutta.
-Voimaan 1.7.2019.
Laki kansallisen turvallisuuden varmistamisesta kiinteistönomistuksissa
- EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta ostajilta vaaditaan lupa kiinteistöjen hankintaan Suomessa.
- Valtiolla on etuosto-oikeus strategisten alueiden läheisyydessä sijaitseviin kiinteistöihin.
- valtiolle kiinteistöjen lunastusoikeus kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
- Voimaan 1.1.2020.
Miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttuminen
- Puolustusvoimilla on oikeus poistaa muun muassa varuskunta-alueille ja sotaharjoitusalueille saapuvat lennokit.
- Yleisellä paikalla poliisi voi ottaa tehtävän hoitaakseen.
- Laki tuli voimaan 1.1.2019.
Kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevat lait
- Laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta.
- Apua voidaan antaa toiselle valtiolle, EU:lle tai kansainväliselle järjestölle. Vastaavasti apua voidaan pyytää edellä mainituilta tahoilta.
- Lait tulivat voimaan 1.7.2017.
Teksti: Kirsti Haimila