Hallitus on perunut Puolustusvoimien osalta kevään 2021 kehysriihessä päätetyn 35 miljoonan euron kehysleikkauksen, joka kohdentui sekä toimintaan että materiaalihankintoihin. Lisäksi hallitus valmistelee kevään toista lisätalousarviota siten, että vuodelle 2022 puolustuksen määrärahoja kasvatetaan noin 700 miljoonalla eurolla. Näiden lisäresurssitarpeiden sisältö tulee vielä tarkentumaan ja ne sisältyvät valmisteltavana olevaan lisätalousarvioesitykseen, jonka hallitus antaa eduskunnalle toukokuussa.

- Sota Euroopassa on muuttanut turvallisuusympäristöämme perusteellisesti. Tämän vuoksi olemme päättäneet kohdentaa merkittäviä lisäpanoksia Puolustusvoimille. Tarkoituksena on puolustuskykymme turvaaminen kaikissa tilanteissa, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen. 

Euroopan turvallisuustilanne on vakavin vuosikymmeniin Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Jännitteet heijastuvat myös Pohjois-Eurooppaan ja Venäjän hyökkäyksen vaikutukset Suomen turvallisuusympäristöön tulevat olemaan pitkäaikaisia. Muutos sotilaallisessa toimintaympäristössä edellyttää välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa. Turvallisuustilanne tulee jatkumaan jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana.

Puolustuskyvyn vahvistaminen tarkoittaa muun muassa jo käytössä olevan Puolustusvoimien materiaalin käyttövarmuuden parantamista, materiaalin ja ampumatarvikkeiden hankintoja, kertausharjoitusten lisäämistä ja lisähenkilöstöä. Tämä edellyttää puolustusmäärärahojen välitöntä lisäämistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. 
 

Toiminnan taso ja henkilöstö

Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella 2023-2026 vuotuinen 129-201 miljoonan euron tasokorotus, joka kohdentuu seuraaviin osa-alueisiin:

-          Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään Valtioneuvoston puolustusselonteon (VN 2021:78) mukaisesti lähivuosien aikana 500 henkilötyövuodella. Henkilöstölisäykset kohdistuvat sekä siviili- että sotilashenkilöstöön, ja ne aloitetaan jo vuonna 2022.
-          Sopimussotilaiden määrää lisätään noin 180−230 henkilötyövuodella nykyisestä noin 350 henkilötyövuodesta
-          Kertausharjoituksia lisätään vuosittain noin 10 000 reserviläisellä nykyisestä 19300 reserviläisestä
-          Puolustusvoimien päivittäisen toiminnan tason ylläpitäviä resursseja varmennetaan (kuten alueellisen koskemattomuuden valvonta ja  turvaaminen, harjoitustoiminta ja polttoaineet)
-          Materiaalin kunnossapidon tason nosto
-          Valmiudellista syistä aiheutuva kiinteistömenojen kasvu, mukaan lukien energian hinnannousu.


Puolustusmateriaalihankinnat
Hallitus päätti, että puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kehyskaudelle 2023−2026 yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys parantamaan kansallista puolustuskykyä. Edellä mainitut hankkeet käynnistetään kevään lisätalousarvioon sisällytettävällä Puolustuskyvyn parantaminen 2022 –tilausvaltuudella, jonka suuruus on 1,74 mrd. euroa jatkuen aina vuoteen 2027. Lisätalousarvion 2022 kanssa puolustusmateriaalihankintojen yhteenlaskettu kokonaisuus on noin 2 miljardia euroa.

Rahoituksella hankintaan muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistusta, taistelijan varusteita, tykistön ampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia.

Vapaaehtoinen maanpuolustus
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen tarkoitettua valtionavustusta lisätään vajaalla 3,2 miljoonalla eurolla yhteensä 8 milj. euroon, millä vastataan kansalaisten tarpeeseen osallistua aikaisempaa enemmän vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tukee erityisesti paikallispuolustusta ja on siten merkittävä lisä Puolustusvoimien joukkojen suorituskyvyn kehittämisessä. Valtionavustusta lisäämällä Maanpuolustuskoulutusyhdistys kasvattaa koulutusvolyymiaan ja samalla parannetaan muiden maanpuolustusjärjestöjen toimintavalmiuksia.  

Julkisen talouden suunnitelma sisältää myös niin sanottuja teknisiä muutoksia liittyen strategisten hankkeiden rahoitusprofiiliin ja henkilöstön palkkaukseen.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat ministerin erityisavustaja Miikka Pynnönen, p. 050 5704119 sekä talousjohtaja Kristiina Olsson, p. 0295 140 220.