Puolustusministeri Carl Haglundin puhe 206. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Puolustusministeri Carl Haglundin puhe Maanpuolustuskurssin avajaisissa 23.9.2013

Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat.
Bästa inbjudna till försvarskursen, kursfaddrar, ärade kommendören för Försvarsmakten, mina damer och herrar!
Turvallisuuspoliittisella areenalla tapahtuu tällä hetkellä paljon. Syyrian kemiallisten aseiden riisumista koskevat neuvottelut ovat kriittisessä vaiheessa. Tilanne on herkkä, sisäinen konflikti jatkuu ja alueellisen eskaloitumisen vaara on olemassa. Toivomme, että kansainvälisen yhteisön keinot ja ennen kaikkea kyvyt ja tahto riittäisivät tilanteen vakauttamiseen. Suomi seuraa tilannetta ja valmistautuu omalta osaltaan tukemaan kansainvälisen yhteisön ponnisteluja.
Eurooppa on sekin hakenut yhtenäistä linjaa niin Syyrian suhteen kuin myös eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suhteen. Valtionpäämiesten on määrä tavata joulukuussa Eurooppa-neuvostossa, jossa keskustellaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista.
Pohjoismaat ovat myös tiivistäneet yhteistoimintaansa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Toimintatapamme ja yhteistyömallimme ovat herättäneet laajempaakin kansainvälistä kiinnostusta. Olen toiminut pohjoismaisen puolustusyhteistyön (NORDEFCO:n) puheenjohtajana kuluvana vuonna ja odotamme loppusyksyn ministerikokoukselta myös vahvaa suunnannäyttöä tulevaisuuteen.
Myös NORDEFCO:a löyhempi yhteenliittymä Northern Group, johon kuuluvat pohjoismaiden lisäksi Hollanti, Iso-Britannia, Saksa, Puola ja Baltian-maat kokoontuu Suomessa joulukuun alussa.
Kotimaassa on asevelvollisuuskeskustelu nostamassa päätään. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syksy on monella tapaa mielenkiintoinen.

Arvoisat kuulijat,
Valtionjohto työskentelee parhaillaan poikkeuksellisen haastavien talousnäkymien edessä. Julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat eikä yhteiskuntamme rahoitus ole kestävällä pohjalla. Kestävyysvajetta joudutaan kattamaan lainarahalla. Niin nykyinen kuin todennäköisesti tulevatkin hallitukset joutuvat tekemään vaikeita ratkaisuja saadakseen tilanteen oikaistua.
Muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä todellisuudesta, jonka edessä nyt olemme:
-    Valtion tulot ovat kuluvana vuonna noin 46 miljardia ja menot noin 55 miljardia euroa. Niiden väliin jää reilut yhdeksän miljardia euroa katettavaksi uudella lainarahalla.
-    Ensi vuonna tuo alijäämä saadaan ennusteen mukaan laskemaan alle seitsemään miljardiin, hallituksen juuri päättämien sopeutustoimien ansiosta.
-    Hallituksen päättämistä sopeuttamistoimista huolimatta velkasuhteen taittaminen ei näyttäisi olevan mahdollista vielä vuonna 2015, vaan velkaa olisi tuolloin jo 105 miljardia.
-    Sopeuttamistoimet eivät yksin riitä, vaan tarvitsemme mittavia rakenteellisia uudistuksia pysyvien menosäästöjen aikaansaamiseksi.
-    Hallitus on tehnyt linjauksia näistä rakenteellisista toimista.

Hyvät kuulijat,
On huomattava, että hallituksen rakennepäätöksissä ei tällä kertaa annettu uusia säästövelvoitteita puolustushallinnolle. Onhan puolustushallinto kantanut kortensa kekoon käynnistämällä puolustusvoimauudistuksen. Viime talvena valmistunut Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sinetöi puolustusvoimauudistuksen ja vahvistaa Puolustusvoimien uuden organisaation.
Viime vuonna käynnistettyä mittavaa puolustusvoimauudistusta viedään läpi suunnitelman mukaan. On kaikki syyt olettaa, että vuoteen 2015 mennessä välttämättömät rakenteelliset uudistukset saadaan toteutettua ja näin rauhan ajan rakenne saadaan vastaamaan palveluskelpoisen ikäluokan kokoa nykyistä paremmin.
Puolustusvoimauudistus on hyvin suunniteltu ja toimeenpantu konkreettinen valtionhallinnon rakenneuudistus. Puolustushallinto on valtion kiistaton kärkiosaaja mitä tulee toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen sekä uudistusten toimeenpanoon. Samalla on todettava, että uudistuksen johdosta lukuisat Puolustusvoimien työntekijät joutuvat vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa eikä irtisanomisiltakaan valitettavasti vältytä. Inhimillisesti tämä on monelle raskas uudistus.

Hyvät kuulijat,
Kansainvälisessä vertailussa on asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmämme kustannustehokas. Valtion 55,1 miljardin euron budjetista puolustushallinto käyttää tänä vuonna 2,85 miljardia. Tämä edustaa noin viittä prosenttia valtion menoista ja noin prosenttia bruttokansantuotteestamme. Tämä on kansantaloudellisesti kestävä taso, mutta riittääkö se puolustuksemme järjestämiseen myös jatkossa?
Selonteossa tunnistettiin epätasapaino puolustuksen tavoitetilan ja resurssien välillä. Tämä epätasapaino on muodostumassa jo tämän vuosikymmenen lopulla ja erityisesti ensi vuosikymmenellä. Selonteko toteaa, että ”puolustushallinnossa laaditun arvion mukaan lisätarve erityisesti suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa indeksikorotusten lisäksi.”
Resurssitarve on siis kirjattu, mutta päätökset tehdään seuraavien vaalien jälkeen.

Arvoisat läsnäolijat,
Selonteon Eduskunta- ja UTVA-käsittelyjen jälkeen on puolustushallinnolle annettu selkeä tehtävä ja mandaatti poliittisen johdon informoinnista liittyen tähän haastekenttään. Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnan mietinnön mukaisesti ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin, jotta seuraavan vaalikauden alussa eduskunnalla on käytössään selvitys puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta.”
Vastaavasti seuraavalla hallituksella on oltava selkeä näkemys eri ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista puolustuskykyymme.
Edellä mainitun johdosta, Valtioneuvoston määrittämän toimintalinjan mukaisesti, tulemme antamaan eduskunnalle aktiivisesti ja kattavasti tietoa puolustuksen haasteista ja niihin vastaamisesta. Ottaen huomioon sekä olemassa olevien asejärjestelmien vanhenemisaikataulut että uushankintojen pitkän elinjakson, on aikaväliarviossa osattava katsoa sekä lähelle että kauas.
Olemme yhdessä puolustusvoimien johdon kanssa informoinnista suunnitelman. Informointi on tarkoitus käynnistää ensi kuussa ja se toteutetaan puolustusministeriön johdolla. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat kokoontuivat viime perjantaina asian johdosta ja päättivät seurantaryhmän perustamisesta informointiprosessiin liittyen. Tarkoitus on, että informointi on parlamentaarisesti kattavaa ja kaikki puolueet saavat saman informaation.
Tavoitteenamme on tiedon jakaminen ja perustan luominen sille, että poliittiset päättäjät yhdessä voivat tehdä puolustuksen kehittämistä koskevia päätöksiä seuraavalla hallituskaudella ja sen jälkeenkin. Haluan korostaa, että kyse ei siis ole yhteisen kannan muodostamisesta vaan informoimisesta. Pyrimme muodostamaan yhteistä strategisen tason tilannekuvaa. Edessämme olevien lähivuosien rahoitushaasteiden ratkaisemisesta odotetaan poliittista keskustelua.

Ärade åhörare,
Finland har ett internationellt sett personligt men uppskattat försvarslösning, som ger vårt försvar tillräckliga kapaciteter. Vår värnplikt, som p.g.a. medborgarinitiativet, igen håller på att bli medelpunkt i medborgardebatten ger dessutom samhället medborgarfärdigheter av olika slag. Utgående från tidigare företagna utredningar har det konstaterats att värnplikten samhällsekonomiskt är det förnuftigaste sättet att forma den försvarsförmåga som behövs för att försvara Finland. Redan en mycket anspråkslös yrkesarmé kostar betydligt mera än en värnpliktsarmé.
Behandlingen och lösandet av utmaningarna för försvaret på lång sikt kräver dock att de centrala försvarspolitiska handlingslinjerna utvärderas. I granskningen ska bl.a. beaktas långsiktiga bedömningar av förändringar i vår säkerhetspolitiska omgivning, de krav som den övergripande säkerheten ställer, utsikterna vad gäller resursutvecklingen och vilka konsekvenser den allt starkare internationella dimensionen har för utvecklandet av försvarsförmågan.
Grunden för den fortsatta utvecklingen utgörs av försvarets tidigare strategiska investeringar och andra grunder som har retts ut vidsträckt i samband med beredningen av försvarsmaktsreformen och redogörelsen.
Bästa kursdeltagare,
Under kursens gång har ni en ypperlig möjlighet att diskutera de faktorer som påverkar vår säkerhet och hur de fungerar. Jag önskar er en givande försvarskurs.

Hyvät kurssilaiset,
Odotan edellä mainituista syistä laajaa ja vilkasta maanpuolustuskeskustelua seuraavien vaalien yhteydessä. Teille tarjoutuu mahdollisuus tätä käydä keskustelua turvallisuuteemme vaikuttavista tekijöistä jo kurssinne aikana. Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.

Palaa otsikoihin