Puheet

18.09.2017 09:00

Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe 222. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.

Eduskunta hyväksyi kesällä historiamme ensimmäisen puolustusselonteon. Hyvä niin. Hieman hakusessa ollut Suomen puolustuspolitiikka sai suuntaa ja linjaa pitkälle 2020-luvulle. Nyt onkin aika kääriä hihat ja keskittyä selonteon toimeenpanoon. Tarkastelen puheessani selonteon toimeenpanoa yleensä sekä puolustusyhteistyötä erikoisesti.

Aloitan kansallisen puolustuskyvyn vahvistamisesta. Turvallisuusympäristömme on muuttunut, ei vähiten Krimin valatuksen ja Itä-Ukrainan sodan johdosta. Suomen puolustus on sopeutettava muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Tähän meillä on hyvä pohja, sillä emme lähteneet yleiseurooppalaiseen ”kriisinhallintahypetykseen” viime vuosikymmenellä, vaan ylläpidimme epämuodikkaasti, mutta määrätietoisesti kansallista puolustustamme asevelvollisuuden ja aluepuolustuksen kohdalta.

Suomalaisen puolustusjärjestelmän Akilleen kantapäänä on ollut etenkin maavoimien valmius. Turvallisuusympäristön muutos on pakottanut panostamaan valmiuteen, kriisit voivat tulla yllättäen ja nopeasti. Ilman valmiutta ei ole maanpuolustusta.
Puolustusvoimat on tehnyt kuluneen kahden vuoden aikana paljon valmiuden eteen. On rakennettu nopeasti kehittyvien uhkien torjuntaa tarkoitetut valmiusjoukot. Niistä viimeisimpinä toimintansa ovat aloittaneet henkilökunnasta ja pitkän palvelusajan varusmiehistä muodostetut valmiusyksiköt. Palaute kentältä on ollut hyvä. Valmiusyksiköihin on löytynyt vapaaehtoisia. Nuoret valmiusjääkärit ovat tarttuneet mahdollisuuteen kantaa vastuunsa valtakunnan turvallisuudesta ja saada monipuolista ja vaativaa sotilaskoulutusta.
Valmius maksaa. Ilman resursseja ei ole valmiutta. Puolustusvoimien toimintamenoihin onkin lisätty julkisen talouden suunnitelmassa 50 miljoonaa euroa vuosittain valmiuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Pääosa lisämäärärahoista suunnataan kaluston kunnossapitoon ja valmiusharjoituksiin.

Sitten strategisiin suorituskykyhankkeisiin. Sekä Laivue 2020-hanke, että Hornettien korvaajahanke, HX-hanke, ovat elintärkeitä puolustuksemme kannalta. Puolustuksemme on yhtä vahva kuin sen heikoin osatekijä. Näin ollen puolustuksen kaikki elementit, kaikki kolme puolustushaaraa, on pidettävä tasapainoisen iskukykyisinä. Molemmat hankkeet ovatkin jo sisällytetty budjettikehyksiin.
Hankkeiden valmistelua jatketaan suunnitellussa aikataulussa. Alusten suunnittelutyö on käynnissä ja rakentamissopimus on tarkoitus solmia ensi vuonna. Aluksiin integroitavan taistelujärjestelmän hankinta on niin ikään käynnistetty. Neuvottelut kolmen toimittajavaihtoehdon kanssa jatkuvat ja hankintapäätös tehdään ensi vuoden kuluessa. Alusten rakentaminen alkaa vuonna 2019.
Hornettien seuraajien kohdalla haluan painottaa kahta seikkaa. Ensinnäkin niiden suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Mitään ilmapuolustuksemme halpuutusta ei siis ole odotettavissa, vaan hyvin palvelleet Hornetit korvataan täysimääräisesti. Toiseksi, etenemme hankkeessa suorituskyky edellä. Hankittaville hävittäjille on useita kriteereitä, mutta me etenemme suorituskyky edellä, se lopulta ratkaisee. Tämänkin hankkeen valmistelu etenee aikataulussa. Kaikki valmistajat ovat vastanneet tietopyyntöömme. Tällä hetkellä arvioidaan saatujen vastausten sisältöjä ja valmistellaan tarjouspyyntöjä, jotka lähetetään viittä hävittäjää edustaville valtioille ja valmistajille keväällä 2018. Tarjouspyyntöjen vastaukset saadaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämän jälkeen alkaa suuri urakka vastausten analysoinnissa. Lopullisen päätöksen hävittäjähankinnasta tekee seuraava hallitus loppuvuodesta 2021.
Kolmantena teemana nostan ”vapaaehtoisen maanpuolustuksen kissan” pöydälle. Vapaaehtoisuudella on pitkä traditio suomalaisessa maanpuolustuksessa. Se luo perustaa maanpuolustushengelle ja yhdistää vähäväkistä kansaamme ulkoisia uhkia vastaan.
Selonteon mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ”kehitetään pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti” ja lisäksi tavoitteena on vahvistaa vapaa-ehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisointi voidaan tehdä monella tavalla. Tässäkin – kuten Hornettien korvaajahankkeessa – tulee edetä suorituskyky edellä. On siis edettävä avoimin silmin ja mielin. Onko nykyinen malli tehokas? Motivoiko se reserviläisiämme? Integroituuko vapaaehtoinen maanpuolustus puolustusjärjestelmäämme niin, että paikallispuolustus vahvistuu ja virka-avun antaminen helpottuu? Näitä kysymyksiä on tarkasteltava kriittisesti.

On olemassa useita kehitysvaihtoehtoja. Niistä yksi on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen aseman tehostaminen nykyisessä asemassaan – puolustusvoimien kumppanina. Tällöin kehittäminen suuntautuu nykyisen toimintamuodon tehostamiseen. Valtavirrasta poikkeavia ajatuksia voivat olla MPK:n tehtävien siirtäminen jollekin muulle viranomaiselle tai sen integroiminen osaksi puolustusvoimia.
En lähde ennakoimaan syvemmälti kehityssuuntia, koska asettamani selvitysryhmä antaa mietintönsä parin viikon kuluttua. Tuloksena on oltava maanpuolustuksen kokonaisuutta palveleva ratkaisu – suorituskyky edellä.

Försvarsredogörelsen förverkligas. Verkställandet av redogörelsen fortskrider med den operativa förmågan som spets. Genom förbättring av beredskap - beredskapsenheter bestådda av både försvarmaktens personal och värnpliktiga som exempel - skapar vi förutsättningar för avvärjning av snabbt utvecklande kriser.

De strategiska kapacitetsprojekten är en central del av finska försvarsförmågan. Både Flottilj 2020-projekt och HX-projekt, som ersätter Hornet-materialen, går väl i tidtabellen.

Det finns också olika möjligheter att utveckla det frivilliga försvarsarbetet. De möjligheterna kommer att behandlas i slutet av september.

Arvoisat kuulijat
Siirryn seuraavaksi käsittelemään kansainväliseen puolustusyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Puolustusyhteistyöllä vahvistamme puolustuskykyämme ja parannamme uhkien ennaltaehkäisykykyä sekä edesautamme poliittisen ja sotilaallisen avun saamista. Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan tuo puolustusliiton jäsenyyteen kuuluvia turvatakuita.
Normaaliolojen yhteistyö on perusta poikkeusoloissa tapahtuvalle yhteistyölle. Puolustusyhteistyössä tarvittava luottamus rakennetaan pitkäjänteisellä toiminnalla. Kehitämme laajan yhteistyöverkoston avulla järjestelyjä, joita voidaan hyödyntää kaiken mahdollisen avun saamiseksi kriisin alkuvaiheesta alkaen.

Olemme viimeisen vuoden aikana solmineet kahdenväliset puitesopimukset muun muassa Yhdysvaltojen ja Saksan kanssa. Tämän lisäksi liityimme loppukeväällä sekä Saksan että Ison-Britannian johtamiin kehysvaltioryhmiin.
Tavoitteena on luonnollisesti kohentaa joukkojemme yhteensopivuutta suunnittelun ja harjoitustoiminnan kautta.
Kriisinhallinta on keino, jolla osaltamme pyrimme edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan on oltava osa myös puolustuskyvyn ja sen käytettävyyden kehittämistä. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa on siis kyse myös puolustuspolitiikkamme päämäärien ja puolustuskyvyn osoittamisesta sekä ennakoivasta vaikuttamisesta turvallisuustilanteeseemme.

Mitä sitten tulee operaatioihin: Olisin kovin halukas etenemään myös rauhanturvatoiminnassa suorituskyky edellä. Voimat kannattaa suunnata OIR:n ja UNIFIL:in kaltaisiin operaatioihin, joissa voimme muodostaa järkeviä joukkokokonaisuuksia ja jotka ovat muutaman miehen sirpaleoperaatioita kustannustehokkaampia.

Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö arvostaisi sirpaleoperaatioissa toimivien yksittäisten rauhanturvaajien toimintaa, mutta järjestelmätasolla saamamme hyöty on vaatimaton.

Euroopan unionin jäsenyys on ollut suomalaisille ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen valinta. Osallistumme aktiivisesti EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimeenpanoon.
EU:n yhteisvastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke vahvistavat toivottavasti unionia yhä enemmän myös turvallisuusyhteisönä. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että unionin pysyvä rakenteellinen yhteistyö tukisi mahdollisimman paljon myös kansallisen puolustuksemme kehittämistä.

On kuitenkin muistettava, että EU:sta ei ole tulossa puolustusliittoa. EU:n puolustusyhteistyöstä voi kuitenkin olla hyötyä erityisesti suorituskykyjen kehittämisessä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Naton osalta edistämme laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuuden sekä Naton, Ruotsin ja Suomen välisen yhteistyön syventämistä muun muassa harjoitus- ja koulutustoiminnassa sekä yhteisen tilannetietoisuuden kehittämisessä.

Puolustuskykyä kehitettäessä otamme jatkossakin huomioon yhteistyön mahdollisuudet ja kansainvälisen yhteensopivuuden sekä varmistamme, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.

Pohjoismaista puolustusyhteistyötä kehitetään muun muassa tilannekuvayhteistyön sekä koulutus- ja harjoitustoiminnan alueilla.  Suomi pyrkii lisäämään meri- ja ilmavoimien tukikohtien sekä harjoitusalueiden yhteiskäyttöä joustavan ja tehokkaan harjoitustoiminnan kehittämiseksi. Puolustusmateriaalialalla jatketaan yhteisiä hankevalmisteluja sekä kehitetään teollisuusyhteistyötä.
Tuemme Nordefcon ja Baltian maiden välistä yhteistyötä sekä niin sanotussa Pohjoisessa ryhmässä (Northern Group) tehtävää yhteistyötä.

Kahdenvälisessä puolustusyhteistyössämme Ruotsilla on erityisasema. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä Suomen ja Ruotsin puolustuksen vahvistamiseen. Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötä, jota kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa.

Esimerkkejä näistä voisivat olla alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai jonkun alueen yhteinen puolustaminen. Kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei ole asetettu ennakkoon rajoitteita.

Yhdysvallat on meille tärkeä kumppani, jonka kanssa tehtävä puolustusyhteistyö parantaa puolustuskykyämme. Jatkamme tiivistä materiaaliyhteistyötä sekä syvennämme muuta puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen aiejulistuksemme mukaisesti. Tähän kuuluvat puolustuspoliittisen vuoropuhelun syventäminen, tiedonvaihto, suorituskykyjen kehittäminen, valmiuden ja yhteistoimintakyvyn vahvistaminen, harjoitustoiminta sekä materiaali- ja tutkimusyhteistyö. Voi sanoa, että puolustuspoliittisella tasolla yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tiiviimpää kuin koskaan.

Kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä on kuitenkin huomattava, että sitä ei tehdä kanssamme sinisten silmiemme tähden. Niin kauan kuin meilläkin on annettavaa yhteiseen pöytään ja olemme ennemmin turvallisuuden tuottaja kuin kuluttaja, halutaan yhteistyötä kanssamme tehdä.

Tasavallan presidenttiä mukaillen: Meidän pitää olla houkutteleva kumppani, jos rytinä alkaa. Ja oma mottoni: Suomi saa kyllä apua, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia. Jag önskar er en angenäm försvarskurs.


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä