Puheet
Puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe 235. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat,
Hyvät naiset ja herrat.
Koronakriisi on edelleen ykköspuheenaihe Suomessa ja maailmalla laajemminkin. Koronaviruksen vastainen toiminta vaikuttaa merkittävällä tavalla moniin kansainvälisiin ja kansallisiin toimintoihimme – kaupankäynnistä matkustamiseen ja työn tekemisestä vapaa-ajan viettoomme. Valitettavasti pikaista loppua tälle globaalille pandemialle ei ole näköpiirissä. Koronakriisi tulee vaikuttamaan elämänrytmiimme vielä vuosien ajan – myös siinä parhaassa tapauksessa, että saisimme kehitystyön alla olevan rokotteen avulla selätettyä itse viruksen lähikuukausien tai -vuosien aikana.
Monella suomalaisella työpaikalla on viimeisen reilun puolen vuoden aikana etsitty uusia tapoja tehdä töitä. Etätyön tekeminen on lisääntynyt merkittävästi. Meillä puolustushallinnossa ollaan parhaillaan viimeistelemässä linjauksia etätyön tekemiseen myös koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Laitoin noin vuosi sitten liikkeelle selvityksen monipaikkaisuuden ja paikkariippumattoman työn mahdollisuuksista puolustushallinnossa. Selvityksen tarkoituksena on tarkastella sitä, voidaanko puolustushallinnon tehtäviä vielä nykyistäkin joustavammin suorittaa eri puolilta Suomea. Selvitys koskettaa noin 13 000:ta työpaikkaa.
Kaikissa työtehtävissä etätöiden tekeminen ei ole mahdollista, mutta merkittävässä osassa on – vielä nykyistä laajemmin. Etätyöt tarjoavat joustoja eri elämäntilanteessa oleville. Erityisesti lapsiperheille se tuo joustoja työn tekemiseen ja perhe-elämän yhteensovittamiseen paikkaan sidottua työtä paremmin. Monia töitä voi tehdä kotoa käsin ja yhteydetkin ovat nykyään aivan eri tasolla kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Etätyön tekemisessä on paljon kiinni sen johtamisesta, esimiehen luottamuksesta alaisiinsa sekä myös työntekijöiden itsensä johtamisen taidoista. Johtamistaitoihin onkin tärkeä panostaa.
Tämä vuosi onkin ollut koronaviruksen myötä etätöiden supervuosi. Suomi on selvinnyt tästä siirtymästä kiitettävästi. Esimerkiksi puolustusministeriön etätyötä koskevassa kyselyssä tulokset olivat erittäin positiiviset. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa.
Puolustushallinto ei ole ollut koronakriisin torjunnan etulinjassa. Olemme kuitenkin luonnollisesti kantaneet kortemme kekoon – suomalaisen viranomaisyhteistyön ja kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukaisesti. Meillä puolustusministeriössä – ja Puolustusvoimissa – yksi keskeinen opetus koronakriisistä on ollut se, että turvallisuusuhkiin varautumisessa ei voi pitää välivuosia. Uhkat on mahdollista torjua tehokkaasti, jos välineet ja muu varautuminen ovat kunnossa. Meillä puolustushallinnossa tämä tarkoittaa sitä, että puolustusvalmiutemme on oltava iskussa kaiken aikaa. Tämä on erityisen totta nykyisessä kansainvälisessä turvallisuusympäristössä, jonka luonne on jo useamman vuoden ajan ollut kireä.
Hallitus antoi toissa viikolla ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle. Asia on lähetekeskustelussa täysistunnossa nyt keskiviikkona.
Seuraavaksi on puolustusselonteon vuoro. Puolustusselonteossa arvioimme toimintaympäristöä puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta, keskittyen lähialueisiin. Selonteko linjaa puolustuskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä yli hallituskausien, noin 10 vuodeksi. Aikataulun osalta tavoitteena on antaa puolustusselonteko eduskunnalle ensi kevään aikana.
Nyt toista kertaa itsenäisenä selontekona laadittava puolustusselonteko asemoituu jatkumoksi juuri valmistuneelle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle sekä aiemmalle puolustusselonteolle, joka annettiin eduskunnalle vuonna 2017.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tuodaan esille suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja niiden heikentynyt sitoutuminen sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään. Tämä on kiristänyt kansainvälistä turvallisuustilannetta. Jännitteet ovat lisääntyneet myös Suomen lähialueilla. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa asevalvonnan sopimusjärjestelmän heikentyminen, vaikuttamiskeinojen kehittyminen ja monimuotoistuminen sekä yllätyksellinen sotilaallinen toiminta.
Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on keskeinen. Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen osa.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon maalaama näkymä toimintaympäristöstä on synkeä, mutta valitettavasti varsin realistinen. Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy epävakaana. Puolustuskykyä kehitetään jatkossakin vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin.
Kansallisen puolustuskyvyn ylläpidolla ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan, osoitetaan valmiutta vastata sotilaallisen voiman käyttöön tai sillä uhkaamiseen, sekä kykyä torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset.
Vuoden 2017 puolustusselonteon tapaan myös nyt valmisteltavana olevan uuden selonteon keskiössä tulee olemaan vahva kansallinen puolustuskyky. Suomi pitää tulevaisuudessakin huolen uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resursoinnista. Suomen puolustuskyky perustuu edelleen yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Maanpuolustustahto on maanpuolustuksemme peruskallio, jonka korkeasta tasosta pidetään kiinni ja jota pyritään edelleen kehittämään.
Suomen sotilaallinen puolustuskyky on kokonaisuus ja sitä kehitetään tasapainoisesti kaikissa puolustushaaroissa. Meri- ja ilmapuolustus ovat edellytys koko puolustusjärjestelmän toimivuudelle ja puolustusvoimien tehtävien toteuttamiselle normaalioloissa, alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa, ennaltaehkäisyssä sekä mahdollisen hyökkäyksen torjunnassa. Strategisten hankkeiden toimeenpano on käynnistetty Merivoimien Laivue 2020:n osalta ja ensi vuonna Hornetin vanhenevan suorituskyvyn korvaavassa HX-hankkeessa tehdään hankintapäätös.
Maavoimien toimintaedellytykset turvataan ja kalustoa ja materiaalia kehitetään suunnitelmallisesti sekä maa- ja paikallispuolustusta tullaan uudistamaan. Tämän lisäksi Puolustusvoimat jatkaa oman kyberpuolustuskykynsä kehittämistä ja osallistuu kansallisen kyberturvallisuusstrategian toteuttamiseen. Myös avaruus yhtenä puolustuksen toimintaympäristönä otetaan huomioon.
Suomen tulee kehittää valmiuksia vastata monitahoisiin – sotilaallisiin ja ei-sotilaallisiin – uhkiin. Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen ja yhteiskunnan muihin häiriötilanteisiin varautuminen edellyttää viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten välistä yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö tukee näitä pyrkimyksiä.
Puolustusvoimien henkilöstö on keskeinen osa puolustuskykyämme. Puolustusvoimien lisääntyneet tehtävät sekä nykyaikaiset, edelleen kehittyvät järjestelmät edellyttävät riittävää ja osaavaa henkilöstöä. Hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluu Puolustusvoimien henkilöstön lisääminen tällä hallituskaudella noin 100 tehtävällä. Tämän me toteutamme. Tämä on hyvä alku, mutta ei riitä vastaamaan uskottavan puolustuskyvyn vaatimuksiin pitkällä – noin vuosikymmenen aikajänteellä.
Nykyinen n. 12 000 vahvuinen henkilöstömäärä on puolustusvoimille kriittinen minimi. Olemme jo pidemmän aikaa tunnistaneet tarpeen noin 600 lisätehtävälle seuraavan vuosikymmenen aikana. Ilman riittävää ja työssään jaksavaa osaavaa henkilöstöä puolustuskykymme uskottavuus on kyseenalainen. Reservissä on Suomen puolustamisen voima, mutta toimiakseen suureen reserviin perustuva puolustusjärjestelmämme tarvitsee riittävän määrän palkattua henkilökuntaa. Tämän varmistaminen tulee olemaan yksi keskeisistä 2020-luvun haasteistamme.
Kansainvälinen puolustusyhteistyö on osa Suomen puolustuskykyä. Toimintaympäristön kehitys on heijastunut puolustusyhteistyöhömme monin tavoin. Puolustusyhteistyön perusteena on siitä Suomen puolustuskyvylle saatava hyöty. Esimerkiksi kansainvälisillä harjoituksilla ja muulla yhteistoiminnalla ylläpidetään Puolustusvoimien yhteensopivuutta ja osaamista sekä osoitetaan oman puolustuskykymme uskottavuutta. Osallistumista koskevat päätökset tehdään aina kansallisesti, Suomen puolustuksen tarpeet edellä.
Hyvät kuulijat,
Puolustusselonteon valmistelun lisäksi meillä on parhaillaan käynnissä laajapohjainen parlamentaarinen komiteatyö, jonka tehtävänä on selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Komiteatyöskentely etsii keinoja vahvistaa ja kehittää asevelvollisuutta. Työskentelylle asetetut reunaehdot ovat tärkeitä. Kehittämisen tulee tuottaa operatiivista lisäarvoa, eli vahvistaa sotilaallista maanpuolustusta. Tunnistettujen kehittämisvaihtoehtojen tulee lisäksi vahvistaa maanpuolustustahtoa ja kehittää yhdenvertaisuutta. Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen ei ole varmasti kaikilta osin helppoa, mutta ne kaikki huomioimalla varmistutaan siitä, että asevelvollisuus säilyy tehokkaana ja yleisesti hyväksyttynä perustana puolustuksellemme. Kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta on olennaista, että siviilipalvelusjärjestelmän kehittäminen tapahtuu samassa yhteydessä.
Den ingående försvarskursen genomgås under exceptionella tider. Det är viktig att delta aktivt i diskussionen under kursen. På det sättet får ni mer för er själva av kursen och samtidigt stöder kursens mål att utvidga allas gemensamma förståelse av totalsäkerheten!
Jag önskar er trevlig kurs!
Nyt alkava maanpuolustuskurssinne toteutetaan poikkeuksellisina aikoina. Ottakaa aktiivisesti osaa keskusteluun kurssinne aikana. Näin saatte kurssista itsellenne enemmän – ja samalla tuette kurssin tavoitetta laajentaa kaikkien osallistujien ymmärrystä kokonaisturvallisuudestamme.
Toivotan teille hyvää kurssia!