Puheet
Puolustusministeri Niinistön tervehdys Reserviläisliiton ansioristien jakotilaisuudessa
Reserviläisliiton herra puheenjohtaja, arvoisat maanpuolustajat, hyvät naiset ja herrat
Reserviläisliitolla ja puolustushallinnolla on yhteinen tavoite. Koko maata on puolustettava. Tämä edellyttää yleisen asevelvollisuuden ylläpitämistä ja kehittämistä. Koska puolustuksen rakentaminen, jos mikä, on pitkäjänteistä työtä, puolustuksen resurssit on turvattava.
Juuri pitkäjänteisyyden tavoittelu oli johtotähtenä viime vuonna eduskunnan hyväksymässä lajissaan ensimmäisessä valtioneuvoston puolustusselonteossa. Laajan parlamentaarisen katteen saanut selonteko on loistava strateginen paperi, jossa yhtäältä linjattiin nopeasti toteutettavia muutoksia, mutta toisaalta linjattiin puolustusta pitkälle ensi vuosikymmenelle, tai näin ainakin toivon.
Mikään ei ole varmaa tai itsestään selvää, sillä maassamme on myös tahoja, joille maanpuolustus on toissijaista.
Naivistinen maailmankuva ei kuitenkaan kestä perusteellisempaa tarkastelua, sillä ei turvallisuustilanne ole mihinkään muuttunut. Ukrainassa käydään yhä sotaa, vaikka laukausten kaiut eivät aina enää tunnu tänne kuuluvankaan. Samanaikaisesti sotilaallinen toiminta Pohjois-Euroopassa on jatkunut tiiviinä. Venäjä on systemaattisesti lisännyt joukkojaan pohjoisessa, myös Suomen vastaisella rajalla.
Ei siis ole mitään turvallisuuspoliittisia perusteita poiketa nykyhallituksen puolustuksen merkitystä korostavasta linjasta. Kuten Reserviläisliitto ohjelmassaan vaatii: vahvaa puolustusta on ylläpidettävä!
Hyvät kuulijat
Suomalainen maanpuolustustahto ei ole ontto klisee vaan se on koko puolustuksemme kivijalka. Koska sodan ajan joukkomme koostuvat pääosin reserviläisistä, on elinvoimaisen ja maanpuolustustahtoisen reservin toimintaedellytykset turvattava.
Reserviläisliitto on esittänyt kertausharjoitusten lisäämistä. Kannatan, mutta samanaikaisesti meidän on ylläpidettävä varusmiesten korkeatasoinen koulutus ja hankittava kolmasosalla budjetista materiaalia sodan ajan joukoillemme. Kertausharjoitusten lisääminen ei syö pelkästään euroja vaan myös puolustusvoimien henkilökunnan työpanosta.
Olen päätynytkin liiton kanssa samaan johtopäätöksen, jonka mukaan puolustusvoimien henkilömäärää on kasvatettava. Puolustusvoimien henkilöstöresurssit ajettiin liian pieniksi puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Ensiapuna puolustusvoimat saa ensi vuonna sata uutta virkaa. Mutta tämä ei riitä. Puolustusvoimat selvittää ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä laaja-alaisesti henkilöstötarpeensa, jotka ulottuvat aina 2020-loppuun saakka.
Edellinen hallitus purki varuskuntaverkostoa kovalla kädellä, aivan liian kovalla. Meille jäi koko joukko maakuntia ilman varuskuntia tai edes puolustusvoimien toimipisteitä. Tavoitellut kiinteistösäästötkin ovat jääneet toteutumatta tai ne ovat jääneet marginaalisiksi Senaattikiinteistön rahantekoautomaatin takoessa vuorenvarmaa tulosta. Olen yhtäältä puuttunut Senaatin rahastukseen, mutta toisaalta esittämässä maanpuolustustiloja – varuskunnallisia toimipisteitä tai paremminkin maanpuolustuskeskuksia – kaikkiin maakuntiin. Miksi esimerkiksi Pohjanmaalla olevat maanpuolustajat ovat eriarvoisessa asemassa kuin Kymenlaaksossa?
Suomea ei puolusteta varuskunnilla, mutta ne kuitenkin muodostavat paikallisen maanpuolustustoiminnan keskuksen. Maakunnallinen maanpuolustuskeskus mahdollistaisi useita asioita. Se voisi toimia maakuntakomppanian harjoittelu- ja varastointitilana.
Niin ikään alueelliset kertausharjoitukset – etenkin tehtäväkohtaiset – olisi mahdollista järjestää vakioidussa paikassa. Tarvehan lisääntyy Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisen koulutuksen siirtyessä reilun vuoden päästä puolustusvoimille. Ja jos jatkan ajattelua ääneen, maakunnalliset reserviläisjärjestöt saisivat toimintansa paljolti yhden katon alle.
Arvoisat palkittavat
Isänmaan uskottava puolustus perustuu vahvaan maanpuolustustahtoon. Sen vaaliminen edellyttää ennen muuta esimerkin näyttämistä. Kiitän teitä tekemästänne arvokkaasta maanpuolustustyöstä ja onnittelen ansioristin johdosta.