Ruotsin jäsenyyttä on odotettu Suomessa. Maidemme tilannearvio Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vaikutuksista oli yhtenevä. Olisi ollut hienoa, jos molempien maiden liput olisi nostettu samanaikaisesti Naton päämajan ja toimipisteiden salkoihin.

Muuttuuko Suomen ja Ruotsin välinen suhde molempien ollessa Naton jäseniä? Yhteistyömme myös ennen maidemme Nato-jäsenyyttä oli jatkuvasti tiivistyvällä ja syvenevällä kurssilla. Vajaa vuosikymmen sitten maidemme puolustusministerit valtuuttivat molemmat puolustusvoimat käymään yleisellä tasolla keskusteluja yhteistyön syventämisestä. Krimin miehitys ja 2014 alkanut Ukrainan sota osoittivat tarpeen entistä tiiviimmälle ja konkreettisemmalle puolustusyhteistyölle. Kahdenvälinen yhteistyömme eteni tästä viiden vuoden aikana suunnitelmien vertailuista niiden koordinointiin, yhteiseen harjoitteluun ja huipentuen syksyllä 2022 yhteiseen valmiusharjoitukseen Suomessa. Maidemme välinen puolustusyhteistyö oli Nato-jäsenyyteemme mennessä saavuttanut sellaisen syvyyden ja tason, jota ulkopuolinen arvioitsija olisi voinut kutsua jopa puolustusliiton kaltaiseksi järjestelyksi. 

Ruotsin kauan odotettu jäsenyys Natossa ei siis olennaisesti muuta Suomen ja Ruotsin keskinäistä suhdetta. Jäseninä jatkamme edelleen kahdenvälistä yhteistyötä puolustuksen alalla. Tähän yhteistyöhön on kuitenkin nyt mahdollisuus yhdistää Naton suunnitelmat. Materiaalihankkeissa yhteistyö niin ikään jatkuu – samoin kuin tiivis koordinaatio Nato- ja EU-kannoissamme puolustuksen alalla. Edellisen valossa kahdenväliset suhteemme siis säilyvät ja tiivistyvät entisestään.  

No mikä sitten muuttuu? Suomen Nato-jäsenyyden myötä kansallinen puolustuksemme liitettiin osaksi Naton puolustusjärjestelmää kaikkine suunnittelu- ja valmistautumisperusteineen. Tässä yhtälössä, jossa Pohjolan maista ainoastaan Ruotsi ei ollut Naton jäsen, se näkyi Naton suunnittelukartoilla valkoisena alueena, jolle liittokunta ei voinut suunnitella toimintaansa. Ruotsin jäsenyyden myötä koko Pohjola on sotilaallisesti yksi kokonaisuus. Tämä on Suomen kannalta erityisen tärkeää. Operatiivisesti Ruotsin jäsenyys tuo kansalliselle puolustuksellemme syvyyttä ja varmentaa huolto- ja logistiikkajärjestelmäämme. Yhteiskunnan toiminnan kannalta Ruotsin jäsenyys parantaa huoltovarmuuttamme ja mahdollistaa kuljetukset ja varastoinnit Ruotsin kautta tai sen alueella. Maidemme puolustusvoimien yhteistoiminta saa täysin uuden luonteen, kun molemmat kuuluvat samaan komentorakenteeseen ja vastuualueeseen. Koska jaamme Ruotsin kanssa saman ymmärryksen turvallisuustilanteesta, on myös todennäköistä, että Ruotsin jäsenyys vahvistaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia Naton päätöksenteossa. 

Jäsenyyden alkuvaiheessa sekä Suomi että Ruotsi toimivat Naton keskisen yhteisesikunnan (JFCBS) alaisuudessa. Tämä antaa molemmille maille toimivan ja vakiintuneen johto-organisaation, jossa opetella ja totutella Naton toimintatapoihin. Kun kaikki Pohjoismaat jossain vaiheessa mahdollisesti siirretään rakenteilla olevan Norfolkin (JFCNF) yhteisesikunnan alaisuuteen, tulee meidän hallita ja ymmärtää liittokunnan johtamistavat. Norfolkin yhteisesikunnan rakentaminen nimittäin on suuressa määrin sen vastuualueen keskeisten jäsenmaiden vastuulla.      

Pidäkkeeseen ja puolustukseen olennaisesti kuuluvan ydinpelotteen suunnittelu ja päätöksenteko ovat jäsenyyden myötä myös avoinna Ruotsille. Tämä ei todennäköisesti juurikaan näy sen päivittäisessä puolustuspoliittisessa päätöksenteossa, mutta sillä on olennainen painoarvo yhteisen puolustuksen pidäkkeessä. 

Eurooppaan rakentuu Ruotsin jäsenyyden myötä Naton pohjoinen kokonaisuus. Jo yksin Pohjoismaatkin muodostavat merkittävän sotilaallisen voimatekijän Fennoskandian alueelle. Tällä maantieteellisesti varsin suppealla alueella on tulevaisuudessa muun muassa lähes 250 modernia taistelulentokonetta, sukellusveneitä, huippumodernit merivoimat ja huomattavat maavoimajoukot Suomen tykistövoiman tukemana. Nämä kaikki toimivat jatkossa saman johdon alaisuudessa, yhteisen suunnitelman mukaan. Kun tähän voimaan lisätään liittolaisten vahvennukset, voidaankin todeta, että Pohjolassa ei koskaan historiassa ole ollut vastaavaa sotilaallista voimatekijää. Tämä kaikki lisää ja vahvistaa suoraan Suomen turvallisuutta.

Huolimatta siitä, että Pohjoismaat muodostavat historiallisesti, maantieteellisesti ja jatkossa myös operatiivisesti yhtenäisen kokonaisuuden, on tärkeää, että Naton piirissä ei nähdä Pohjoismaiden muodostavan muilta suljettua sisäpiiriä. Naton päätöksenteko edellyttää kaikkien jäsenmaiden konsensusta, ja tämä on saavutettavissa ainoastaan toivottamalla kaikki jäsenmaat tervetulleiksi mukaan pohjoiseen yhteistyöhön sekä Pohjoismaiden osallistumisella Naton muilla alueilla tapahtuviin toimiin. Puolustusvoimien toiminta, jopa kaukana rajoiltamme, on siis nähtävä jatkossa osana kansallista puolustustamme.

Suomen jäsenyyden toteutuessa presidentti Niinistö totesi, että Suomenkin jäsenyys on täydellinen vasta Ruotsin liittymisen myötä. Pian Ruotsi on Naton jäsen ja Suomen ja suomalaisten turvallisuus on sen seurauksena vahvistunut. Euroopan turvallisuustilanteen vuoksi emme kuitenkaan saa olla liian tyytyväisiä. Suomen, Naton ja kohta myös Ruotsin sen osana on edelleen panostettava puolustukseen ja osoitettava määrätietoisuutta aggression ja painostuksen edessä. On hienoa saada Ruotsi joukkoon mukaan!

Antti Häkkänen
puolustusministeri