Kysymyksessä on avausrepliikki erääseen sosiaalisessa mediassa käytyyn keskusteluun silloin, kun Suomen tiedustelulainsäädäntöä vasta valmisteltiin. Vastauksia ja vasta-argumentteja huolestuneelle kysyjälle tarjoilivat keskustelussa henkilöt, jotka halusivat antaa viranomaisille lisää työkaluja kansallisen turvallisuuden ja maanpuolustuksen edellytysten parantamiseksi. Taisin minäkin keskusteluun osallistua.

On erittäin hyvä, että lainsäädännön reunaehdoista käytiin perusteellinen kansalaiskeskustelu. Kaikessa oli kysymys yhteisen ymmärryksen saavuttamisesta.  Eduskunnassa tätä edesauttoi kansanedustaja Tapani Töllin puheenjohtaman parlamentaarisen seurantaryhmän työskentely. Kuten ryhmän nimi sanoo, siihen osallistuivat kaikki eduskuntapuolueet. Keskustelu kävi vilkkaana ja viilasimme lain yksityiskohtia viilaamasta päästyämme. Lopputulos oli hyvä, ja kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä. Sitä osoitti myös eduskunnan hyväksymä perustuslain muutos kiireellisenä lukemin: 178 puolesta, 13 vastaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti tiedustelulainsäädäntöpaketin 27.4.2019, samana päivänä, jolloin itse siirryin reserviin puolustusvoimien tiedustelupäällikön tehtävästä. Lait astuivat voimaan runsas vuosi sitten, kesäkuun 2019 alussa.

Siitä lähtien olen työskennellyt puolustusministeriössä neuvottelevana virkamiehenä keskeisenä tehtävänäni sotilastiedustelutoiminnan strateginen ohjaaminen. Se sisältää muun muassa säädösten ja valtion talousarvion valmistelun, sotilastiedustelun tulosohjauksen sekä tiedustelun painopisteiden asettamisen.

Tämä kaikki on tehty hyvässä yhteistoiminnassa sisäministeriön vastaavien toimijoiden kanssa. Tiedustelun painopisteiden osalta keskustelua työnjaosta on käyty yhdessä ministeriöiden ja tiedusteluviranomaisten kanssa useissa eri palavereissa. Huipentumana oli yhteisesiintyminen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa (TP-UTVA) painopisteitä hyväksyttäessä. Näin tulee menetellä pienessä maassa.

Lainsäädäntö on edistänyt tiedustelutiedon hankintaa

Uusi lainsäädäntö on osoittanut operatiivisen tarpeellisuutensa jo monella tavalla.

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan näin on tapahtunut muun muassa tiedonhankinnassa vieraan valtion vaikutustoiminnassa.

Puolustusvoimien puolella lainsäädännön mahdollistamat uudet tiedonhankintakeinot on otettu järjestelmällisesti käyttöön. Tiedustelupäällikkö Pekka Toverin mukaan se on paikannut niitä aukkoja, joita meillä on ollut tietoverkoissa tapahtuvassa tiedonhankinnassa.

Tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen julkaisi ensimmäisen kertomuksensa toukokuussa. Hän valvoo Suojelupoliisin, Pääesikunnan tiedusteluosaston ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toimintaa, ja hänellä on pääsy kaikkiin Suojelupoliisin ja sotilastiedustelun salaisimpiin tietoihin.  Hakonen mainitsi kertomuksen julkaisemisen yhteydessä, että ”tarkoituksella oli tiukka linja lakien valvonnassa alusta asti”.

Hän teki ensimmäisenä toimintavuonnaan yhteensä 50 valvontakäyntiä tarkastaessaan, että viranomaiset käyttävät saamiaan uusia valtuuksia lain mukaan. Uusien tiedustelukeinojen käytössä ei rikottu lakia; valtuutettu ei määrännyt kertaakaan tiedustelua keskeytettäväksi tai lopetettavaksi.

Keskustelu tiedustelusta on noussut uudelle tasolle

Kuluneen vuoden aikana on ollut ilahduttavaa myös havaita, että kansallinen keskustelu tiedustelusta on siirtynyt uudelle tasolle ja on kiitettävän monipuolista:

• on julkaistu tiedustelun historiikkeja (Mikko Porvali: Tiedustelun näkymätön historia,  Kimmo Rentola: Ratakatu 12, Joonas Sipilän ja Tapio Koskimiehen toimittama Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua 

• on puhuttu tiedustelukulttuurista ja sen kehittymisestä (Tommi Koivulan toimittama Suomalaisen tiedustelukulttuurin jäljillä, Kylkirauta-lehden teemanumero tiedustelu 2/2020   Markus Leikolan sota ja rauha- keskustelusarjan osa Tiedustelu- ja vakoilu – sodan voittaminen jo rauhan aikana)
• on laajennettu tiedustelun opetusta ja -tutkimusta (Jyväskylän yliopisto ) Maanpuolustuskorkeakoulu (Heidi Ruotsalaisen väitöstutkimus Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehityksestä)

Julkinen keskustelu tiedustelusta on suotavaa jatkossakin. Myös tiedustelusta vastaavat viranomaiset ovat keskusteluun valmiita, ovathan useat heistä muun muassa Twitterissä omilla nimillään @PToveri, @pelttariantti, @pekkahiltunenFI, @JyriRantala ja myös allekirjoittanut, eli @Ohra_aho. Lisäksi täällä puolustusministeriössä on tehty päätös, että sotilastiedustelu antaa ensi vuoden alkupuolella julkisen raportin omasta toiminnastaan.

Toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää kesää! Olkaa kuulolla ja osallistukaa keskusteluun! Tiedustelulait ovat kaikkien yhteinen asia.

Harri Ohra-aho, neuvotteleva virkamies, Puolustusministeriö