Puolustusministeri Jan-Erik Enestam Panssarijoukkojen 80-vuotisjuhlassa Parolannummella 14.7.1999

Puolustusministeri Jan-Erik Enestam Panssarijoukkojen 80-vuotisjuhlassa Parolannummella 14.7.1999 Kunnioitetut Sotiemme Veteraanit, Arvoisat kutsuvieraat Hyvät Panssarimiehet ja -naiset Mina Damer och Herrar Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen turvallisuuden ja kansain-välisen vaikutusvallan vahvistaminen sekä maan etujen ajaminen syvenevän yhteistyön maailmassa.

Suomen turvallisuuspolitiikan perustana on uskottava puolustuskyky. Vallitsevissa oloissa Suomi edistää vakaata kehitystä Pohjois-Euroopassa parhaiten sotilaallisesti liittoutumattomana. Suomen puolustuspolitiikan tavoitteena on tukea maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Suomen puolustusjärjestelmän perustana on yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustus. Puolustusvoimien rakennemuutoksen tavoitteena on vahvistaa turvallisuuspoliittista toimintavapauttamme ja samalla tukea Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan. Uskottavan puolustuskyvyn edellytyksenä on kansalaisten maanpuolustustahdon säilyminen korkealla tasolla. Tällä hetkellä maanpuolustustahto on maassamme erittäin korkealla tasolla. Suomalaisista miehistä yli 80 % suorittaa varusmiespalveluksen. Tämä on maailman korkeimpia lukuja ja kertoo sen, että veteraaniemme henkinen perintö on siirtynyt tämän päivän nuorisolle.

Uskottava puolustus jakautuu kahteen peruspilariin: kansalliseen puolustukseen ja osallistumiseen yhteisen turvallisemman Euroopan luomiseen olemalla mukana kansainvälisessä kriisinhallintayhteistyössä. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan on Suomen puolustuksen kehittämisen osa-alue. Se edistää Suomen omien etujen ja arvojen puolustamista.

Suomi on kylmän sodan jälkeen määritellyt linjakseen sotilaallisen liittoutumattomuuden. Lähtökohtana on, että Suomella on sekä poliittinen tahto että taloudelliset edellytykset ylläpitää sellaista kansallista puolustuskykyä, joka muodostaa uskottavan kynnyksen sotilaallista voiman käyttöä tai sillä uhkaamista vastaan. Suomeen ei kohdistu sellaisia sotilaallisia uhkia, joiden ennaltaehkäisemiseen tai torjumiseen sotilasliiton turvallisuustakuut voitaisiin arvioida tarpeellisiksi. Sotilaallinen liittoutuminen on kaikissa tilanteissa kysymys, joka on arvioitava turvallisuuspolitiikan kokonaisuuden osana. Puolustusliiton jäsenyys velvoittaa jäseniltään tietyllä tasolla olevaa sotilaallista kapasiteettia sekä valmiutta käyttää sitä muidenkin kuin oman maansa kansalaisten turvaamiseksi. Jäsenyydessä taloudellista hyötyä saattaa syntyä siitä, että kaikkien yksittäisten valtioiden ei välttämättä tarvitse hankkia itse jokaista puolustukseen liittyvää ase- tai muuta järjestelmää kokonaisuudessaan.

Suomen valitsema linja asettaa vaatimuksia puolustuskyvyllemme ja sen ylläpitämiselle. Sotilaallisesti liittoutumattomana meidän on itse vastattava koko puolustusjärjestelmämme toimivuudesta ja näin ollen hankittava tai luotava sekä ylläpidettävä kaikki maanpuolustuksemme edellyttämät osakokonaisuudet. Tämä edellyttää riittävällä tasolla olevia puolustusmäärärahoja. Taloudellisten resurssien rajallisuus korostaa olosuhteisiimme soveltuvien menetelmien ja ratkaisujen merkitystä.

Uskottava puolustus edellyttää muun muassa laadullisesti ja määrällisesti riittävien joukkojen kouluttamisen, varustamisen ja ylläpitämisen. Puolustusvoimien rakennemuutoksessa uskottavan puolustuksen ylläpitämisessä ja kehittämisessä valmiusyhtymät ovat keskeisessä asemassa. Rakennemuutos sisältää valmiusyhtymien varustamisen, varus-kuntien kehittämisen, varusmieskoulutuksen laadullisen uudistamisen ja kertausharjoituskierron sodan ajan tärkeimmille joukoille. Uskottava puolustuskyky edellyttää puolustusvoimien määrärahojen painopisteen suuntaamista materiaalihankinnoista toimintamenoihin selonteossa hyväksytyllä tavalla. Toimintamenojen osuus on ollut tällä vuosikymmenellä käytännön syistä johtuen suhteellisesti alhainen.

Puolustusvoimiemme toimintamenojen suhde puolustusmateriaalihankintamenoihin tulee siis kasvamaan. Tästä huolimatta tulee meidän pitää huolta siitä, että materiaalihankinnoilla kykenemme säilyttämään riittävän teknisen valmiuden ja puolustuskyvyn tason. Sitä edesauttaa myös se, että vastaisuudessa hallinnonalalla kiinnitetään kasvavaa huomiota muun muassa tekniseen kehitystyöhön. Maassamme on myös runsaasti muun muassa panssarijoukkojemme edellyttämää teknologiaosaamista. On tärkeää, että tätä tietotaitoa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Maavoimiemme varustamisessa painopiste on luonnollisesti valmiusyhtymissä. Puolustusmäärärahakehykset eivät mahdollista koko asevelvollisuusarmeijamme materiaalisen valmiuden kohottamista huipputasolle. Resursseja on keskitettävä. Viimeaikaisilla ja lähiaikoina tehtävillä hankinnoilla mahdollistamme puolustusvoimiemme terävimmän kärjen - valmiusjoukkojen - riittävän materiaalisen tason. Tämä koskee myös panssarijoukkojamme, sillä vaikka panssariprikaatia ei ehkä terminologisesti kutsuta valmiusjoukoksi on se kuitenkin käytännössä sellainen.

Panssarijoukkojemme kaluston uusiminen ei ole tällä hetkellä puolustusmateriaalihankinnoissamme tärkein kohde. Nykyinen kalusto on ajanmukaista vielä vuosia. Tiedämme kuitenkin, että materiaalia ei voida ikuisesti pitää ajanmukaisena pelkästään modernisoimalla. Jossain vaiheessa kalusto täytyy uusia.

Vaihtoehtoja panssarikalustomme ajanmukaistamisessa on nykykaluston modernisoiminen tai uuden hankkiminen joko käytettynä tai suoraan tuotantolinjalta. Modernisoimisen osalta selvitystyö on meneillään ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2000. Kaluston hankkimisen osalta kaikki on vielä avointa. Tilausvaltuuksia joko modernisoinnin tai hankintojen suhteen ei vielä ole olemassa. Tehtävät selvitykset näyttävät sen missä muodossa ja milloin ne tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi.

Arvoisa juhlayleisö

Kahdeksankymmentä vuotta sitten perustetut panssarijoukkomme osoittivat sen, että maassamme osattiin tehdä oikeat johtopäätökset sotatekniikan kehittymisestä. Vaikka panssarivaunujen merkitys ensimmäisessä maailmansodassa ei välttämättä ollut ratkaiseva johtuen niiden teknisistä ja taktisista vajavaisuuksista, sotilaamme osasivat ennakoida niiden tulevan roolin. Toisessa maailmansodassa panssariase oli keskeisessä osassa sotanäyttämöillä. Näin oli myös Suomessa.

Talvisodassa olosuhteiden sekä kalustomme laadun rajoittamina panssarijoukkomme eivät päässeet merkittävästi vaikuttamaan sodan kulkuun. Talvi- ja jatkosodan välisenä aikana panssarijoukkojamme kehitettiin niin kalustollisesti, koulutuksellisesti sekä organisaatioltaan määrätietoisesti. Tämän seurauksena jatkosodassa panssarijoukkomme taistelivat erinomaisella menestyksellä erityisesti sodan merkittävimmissä vaiheissa - syksyn 1941 hyökkäysvaiheessa sekä kesän 1944 torjuntataisteluissa.

Suomen puolustusvoimien panssarijoukot olivat määrällisesti vastustajaansa pienemmät, mutta tehtävänsä hallitsevina ja aselajillensa tunnusomaisen erinomaisen hengen omaavina ammattilaisina panssarimiehemme osoittivat olevansa iskukykyinen valiojoukko.

Viime sotamme osoittivat meille suomalaisille, että puolustusvoimilla on oltava mahdollisuus kehittyä taistelukentän vaatimusten mukaisesti. Panssariaselajin perustaminen heti itsenäistymisemme jälkeen oli oikea ratkaisu.

Tänä päivänä olemme saaneet seurata tiedotusvälineistä nykyaikaisen sodankäynnin menetelmiä ja välineitä. Uskottava puolustus edellyttää puolustusvoimiemme kehittämistä materiaalisesti ajanmukaisesti ja ennakoivasti. Tiedämme varsin hyvin mitä puolustusvoimiltamme edellytetään mahdollisen kriisin uhatessa. Sen mukaisesti olemme pyrkineet toimimaankin. Tästä ovat esimerkkeinä muiden muassa helikopteri-, tiedustelulennokki-, panssaroitujen ajoneuvojen sekä AMOS-kranaatinheitinjärjestelmien hankinnat.

Mikään järjestelmä ei ole toimiva ja tehokas, jos sen käyttäjät eivät hallitse tehtäväänsä. Sodissa panssarijoukkomme näyttivät mihin äärimmäisen kovan koulutuksen saanut joukko pystyy - vastustaja pysäytettiin ja maamme itsenäisyys turvattiin. Olen omakohtaisesti saanut todeta, että panssarijoukkojemme henkilökunta on myös tänä päivänä ammattitaitoista ja asialleen omistautunutta. Täällä annettava koulutus kestää vertailun minkä tahansa maan kanssa. Suomella on laadullisesti erittäin korkeatasoiset panssarijoukot.

Mina Damer och Herrar

Målet för Finlands utrikes- och säkerhetspolitik är att förstärka Finlands säkerhet och internationella inflytande samt agera för landets fördel i denna värld av fördjupat samarbete. Grunden för Finlands säkerhetspolitik är en trovärdig försvarsförmåga. Efter det kalla kriget har Finland angett militär alliansfrihet som sin riktlinje.

Finlands val av riktlinje ställer krav på vår försvarsförmåga och dess upprätthållande. Den militära alliansfriheten gör att vi måste själva stå för ett fungerande försvarssystem och därmed skaffa eller åstadkomma samt upprätthålla alla de del komplex som krävs för vårt försvar.

Ett trovärdigt försvar förutsätter bland annat kvalitativt och kvantitativt måttet hållande truppers utbildning, utrustning och upprätthållande. Beredskapsbrigaderna har en central del i försvarets strukturförändring för upprätthållandet och utvecklandet av ett trovärdigt förvar. Strukturförändringen omfattar beväpning av beredskapsbrigaderna, utvecklandet av garnisonerna, kvalitetsmässigt förnya beväringsutbildningen och en cirkulation av reservövningar för de trupper som är viktiga under krigstid.

Verksamhetsutgifterna för vårt försvar kommer att växa i förhållande till försvarets materielanskaffningsutgifter. Trots detta kommer vi att sköta om att genom materiel anskaffningar bibehålla en tillräcklig teknisk beredskap och försvarsförmåga.

Tyngdpunkten inom arméns utrustning ligger självfallet på beredskapsbrigaderna. Genom de anskaffningar som på sistone gjorts och som i närmaste framtiden kommer att ske, garanterar vi beredskapsstyrkorna en tillräcklig materiell nivå. Detta gäller även våra pansartrupper. Fastän pansarbrigaden inte terminologiskt sätt går under namnet beredskapsstyrka, är den det i praktiken.

Kunnioitetut Sotiemme veteraanit,

Panssariveteraanit,

Te tiedätte varmasti parhaiten mikä merkitys itsenäisyydellä ja demokratialla on kansakunnalle. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa maamme ja sen kansalaisten hyvinvointiin ja elinoloihin haluamallamme tavalla. Tämän valinnan vapauden ovat itsenäisyytemme aikaansaamisen sekä sen säilyttämisen puolesta taistelleet veteraanimme meille nuoremmille sukupolville ehkä tärkeimpänä perintönään antaneet. Uskon, että juuri tästä syystä nuorisomme tänä päivänä antaa suuren arvon Teille, sotiemme veteraanit. Tämä on varmasti yksi syy myös suomalaisten korkeaan maan-puolustustahtoon. Myös tänään tarvitsemme maanpuolustustahtoa. Tahtoa oman maan puolustamiseen syntyy, jos maa on puolustamisen arvoinen. Te - kunniakansalaisemme - olette antaneet meille perinnöksi demokraattisen hyvinvointivaltion.

Arvoisa juhlayleisö

Haluan onnitella kahdeksankymmentä vuotta täyttäviä panssarijoukkojamme ja kiittää Teitä kaikkia, jotka olette olleet luomassa niitä tehokkaaksi ja tärkeäksi osaksi puolustusvoimiemme korkeimmassa valmiudessa olevia joukkojamme. Panssarijoukkomme ovat keskeinen osa uskottavaa puolustuskykyämme.

Palaa otsikoihin