Puolustusministeri Jan-Erik Enestam eduskunnassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa 5.9.2001.

Arvoisa puhemies Viime kesäkuussa valtioneuvosto hyväksyi yksimielisesti eduskunnalle annettavan selonteon Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2001.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen toimintalinjan keskeisenä periaatteena säilyy toimintaympäristöömme suhteutettu uskottava puolustuskyky itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Uskottava puolustus ehkäisee jo ennakolta mahdolliset kansalliseen suvereniteettiimme kohdistuvat loukkaukset, ja on myös Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden perusedellytys. Koko valtakunnan alueen ja väestön puolustaminen edellyttää yleistä asevelvollisuutta.

Det centrala föremålet för granskning i redogörelsen är vår nationella säkerhet och tryggandet av den med hjälp av förberedande åtgärder som skall vidtas av såväl det militära försvaret som av alla förvaltningsområden och myndigheter samt näringslivet. Finlands säkerhets- och försvarspolitiska handlingslinje kan sammanfattas på följande sätt:

1. Finland bör upprätthålla och utveckla en trovärdig försvarsförmåga.

2. Finland bör under de rådande förhållandena hålla fast vid sin militära alliansfrihet.

3. Finland bör delta i det internationella samarbetet i syfte att stärka säkerheten och stabiliteten.

Monitahoinen muutos kansainvälisessä toimintaympäristössämme asettaa kasvavia vaatimuksia turvallisuuspolitiikalle. Laajamittaisen sotilaallisen konfliktin uhka säilyy vähäisenä. Uusia turvallisuushaasteita ja -riskejä pyritään hallitsemaan kansainvälisen yhteistyön avulla, jota edelleen kehitetään. Paikalliset ja alueelliset selkkaukset korostavat konfliktineston ja kriisinhallinnan merkitystä, jolla myös on vaikutusta sotilaalliseen rakennemuutokseen useissa maissa.

Euroopassa jatkuu demokraattinen uudistus- ja vakauskehitys, kehitys missä Euroopan unionilla on keskeinen merkitys. Unionin laajentuminen parantaa olennaisesti hyvinvoinnin ja turvallisuuden edellytyksiä ja se on keskeinen väline Euroopan vakauttamiseksi ja yhtenäistämiseksi. Itämeren kehitystä muokkaavat EU:n ja NATOn laajentuminen sekä Venäjän ja Baltian maiden suhteiden kehitys.

Kansainvälinen ja Euroopan turvallisuus edellyttää paitsi yhteistyötä sotien ja aseellisten konfliktien estämiseksi myös kansainvälisten poliittisten, taloudellisten, ekologisten ja informaatiouhkien torjuntaa. Suomi parantaa valmiuksiaan torjua näitä turvallisuusriskejä, erityisesti kansainvälistä rikollisuutta sekä ympäristöön ja terveyteen sekä suuronnettomuuksiin liittyviä riskejä, ydinturvallisuuteen liittyvät ongelmat mukaan luettuna.

Suomi tukee henkilömiinojen tehokasta ja maailmanlaajuista kieltoa ja osallistuu EU:n toimintaan Ottawan sopimuksen tavoitteiden ja yleismaailmallisen täytäntöönpanon edistämiseksi. Selvitystyötä jatketaan pyrkimyksenä Suomen liittyminen sopimukseen vuonna 2006 ja jalkaväkimiinojen hävittäminen vuoden 2010 loppuun mennessä uskottavasta puolustuskyvystä tinkimättä. Työstä annetaan väliraportti vuoden 2003 loppuun mennessä. Sopimukseen liittymistä ja jalkaväkimiinojen korvausohjelman ratkaisuja tarkastellaan koko puolustusjärjestelmämme osalta selonteossa vuonna 2004.

Arvoisa puhemies

Uskottava puolustus on Suomen turvallisuuspolitiikan väline ja se osaltaan varmistaa yhteiskuntamme toimivuuden myös poikkeusoloissa. Sotilaallinen puolustus yhdessä muiden hallinnonalojen, viranomaisten ja elinkeinoelämän varautumistoimenpiteiden kanssa muodostavat kokonaismaanpuolustuksen kokonaisuuden yhteiskuntamme toimintakyvyn varmistamiseksi.

Suomen on säilytettävä uskottava puolustuskyky itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Toimintaympäristön ennakoitu kehitys antaa aiheen päätellä, että tämä tarve säilyy entisellään myös pidemmällä aikavälillä

Puolustuksen kehittämisen on oltava pitkäjänteistä, koska tämän päivän ratkaisujen vaikutukset puolustuskykyyn ulottuvat vuosikymmenten päähän. Tämä tosiasia unohtui julkisessa keskustelussa viime keväänä kun spekuloitiin silloin valmistelussa olleen selonteon mahdollisia vaikutuksia. Kehittämisessä katseet on osin suunnattu jo 2010-luvulle.

Försvarets mål är att i alla situationer trygga statsledningens verksamhetsförutsättningar och handlingsfrihet, förhindra att territoriet utnyttjas, trygga medborgarnas livsbetingelser samt garantera landets självständighet. Försvarsmaktens lagstadgade uppgifter förblir de samma som hittills.

De centrala principerna i vår försvarslösning är alltjämt det territoriella försvarssystemet och den allmänna värnplikten. Beredskap för militärt försvar upprätthålls på rikets hela område. Grundvalen för en konsekvent och balanserad utveckling är att jämvikt kan bibehållas när det gäller försvarsmaktens uppgifter och de resurser som anvisas dem.

Sotilaallinen puolustuskyky ja sen uskottavuus perustuvat ensisijaisesti henkilöstön ja joukkojen korkeaan koulutustasoon, kansalaisten voimakkaaseen maanpuolustustahtoon, puolustusjärjestelmän kaikenpuoliseen toimintavalmiuteen sekä valtakunnassa olevaan, määrällisesti riittävään ja laadullisesti ajanmukaiseen sotavarustukseen sekä muulta yhteiskunnalta tarvittaessa saatavaan materiaaliin ja tukeen. Uskottava puolustus ehkäisee jo ennalta mahdolliset kansallisen suvereniteettimme loukkaukset. Turvallisuusympäristöön sopeutettu uskottava kansallinen puolustuskyky on myös Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden edellytys.

Koko valtakunnan alueen ja väestön puolustaminen edellyttää yleistä asevelvollisuutta. Vain siten voidaan kansallisilla voimavaroillamme tuottaa tarvittava määrä kriisiajan joukkoja Suomen puolustamiseksi. Yleinen asevelvollisuus on taloudellisin ja toimivin malli, jolla voidaan ylläpitää uskottava puolustuskyky. Varusmiespalvelukseen liittyvät säännölliset kertausharjoitukset ovat olennainen osa puolustuskyvyn ylläpitoa. Lisäksi yleinen asevelvollisuus on eräs uskottavan puolustuskyvyn edellyttämän kansalaisten voimakkaan maanpuolustustahdon perustekijöistä.

Resurserna för utveckling av försvaret inriktas i första hand på att uppnå förmåga att förebygga och avvärja strategiska överfall. Förmågan att avvärja ett omfattande anfall upprätthålls i överensstämmelse med säkerhetsutvecklingen i omvärlden. Prioriterade områden för försvarssystemets utveckling är ledningssystemet, arméns beredskapsförband, den militära krishanteringsförmågan samt informationssamhällets krigsekonomisystem.

Även om vår krigstida styrka numerärt sjunker till 350 000 man under förloppet av år 2008 är våra trupper i framtiden bättre utbildade och utrustade än i dag.

Puolustuksen kehittämisen voimavaroja suunnataan ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Laajamittaisen hyökkäyksen torjuntakyky ylläpidetään turvallisuusympäristön kehityksen mukaisesti. Suunnittelukaudella käynnistetään ennakoivasti 2010-luvun puolustuskyvyn kehittäminen. Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueet ovat johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä. Vaikka sodanajan vahvuutemme lukumääräisesti laskeekin 350 000 vuoden 2008 kuluessa ovat joukkomme tulevaisuudessa paremmin koulutettuja ja varustettuja kuin tänä päivänä.

Maavoimien tärkein kehittämiskohde on kolmen jääkäriprikaatin kehittäminen valmiusprikaateiksi. Pääkaupunkiseudun joukkojen valmiutta parannetaan. Maavoimien muita sodan ajan joukkoja tarkastellaan kokonaisuutena ottaen huomioon 2010-luvun alueellisen puolustusjärjestelmän kehittäminen. Selvitysten perusteella esitetään alueellinen puolustusjärjestelmä, maavoimien operatiivisten yhtymien ja niitä tukevien joukkojen tulivoima ja liikkuvuus.

Merivoimien materiaalisen kehittämisen painopiste on tärkeimmän aluskaluston uusimisessa ja rannikkopuolustuksen liikkuvuuden parantamisessa. Ilmavoimien materiaalisen kehittämisen painopiste on torjuntahävittäjäkaluston toimintaedellytysten parantamisessa ja suorituskyvyn ylläpitämisessä.

Puolustusvoimien toiminta mitoitetaan tehtävien ja niihin käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Nyt suositetut toimenpiteet tulevat sisältämään joukkorakenteiden muutoksia, koulutusjärjestelmän ja toimintojen keskittämistä sekä toimenpiteitä mm varikkojärjestelmässä. Kehittämisen lähtökohtana ovat ennen kaikkea sodan ja kriisin ajan vaatimukset.

Puolustusvoimien koulutusorganisaation keskittämistä jatketaan ja valmiusyhtymien koulutusedellytyksiä parannetaan. Lakkautettavien sodan ajan joukkojen koulutusjärjestelyt puretaan asteittain reservin enimmäismäärän supistamisen edellyttämässä aikataulussa.

Rauhan ajan toimintojen keskittäminen on perusteltua. Yhdistämisen tuloksena saadaan koulutuskeskuksiin riittävän suuret koulutusryhmät, toimintaa voidaan tehostaa, henkilöstöä voidaan käyttää tehokkaasti ja joustavasti sekä mm aselajien yhteistoiminta mahdollisuudet paranevat. Lisääntyvän teknisen osaamisen- ja huollon resurssit voidaan keskittää tarvetta vastaavasti. Suuremmat koulutuskeskukset tai huoltolaitokset mahdollistavat tuotannollis- taloudellisesti paremman tehokkuuden kuin pienet hajallaan olevat ja usein puutteellisissa tiloissa toimivat erillisyksiköt.

Henkilöstöjärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tasapainottaa henkilöstövoimavarat puolustushallinnon tehtävien, kehitettävien osaamisalueiden ja organisaatiomuutosten edellyttämällä tavalla. Puolustushallinnon henkilöstöresursseja ei ole mahdollista lisätä nykytasolta. Kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön sekä puolustusvoimien valmiuden kehittäminen ja puolustusmateriaalin lisääntyvä teknistyminen edellyttää palkatun henkilöstön suhteellisen osuuden kasvattamista tärkeimmissä sodan ajan joukoissa ja johtoportaissa. Vuonna 2008 puolustusvoimissa tarvitaan edelleen noin 17 000 henkilötyövuotta.

Puolustusministeriö tulee ottamaan erityisen vastuun selonteossa kuvatun organisaatio- ja rakennemuutoksen toteuttamisesta. Tätä tarkoitusta varten ministeriö tulee perustamaan työryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida ja ohjata selonteon toimeenpanoa. Ensisijainen tehtävä on tietysti selonteon suositusten toteuttaminen, mutta tavoitteena on myös mahdollisten haittavaikutusten minimoiminen niin puolustusvoimien työntekijöiden kuin menetyksiä kärsivien paikkakuntien osalta.

Tässä prosessissa pyritään kokonaisuutena positiiviseen lopputulokseen myös henkilöstön osalta. Ensisijaisesti selvitetään puolustusvoimien mahdollisuudet uudelleen sijoittaa rationalisoinnin kohteena oleva henkilöstö muualle puolustusvoimiin. Samalla puolustushallinnon ja työvoimahallinnon yhteistyöllä pyritään jokaiselle löytämään uusi työ muiden työnantajien palveluksessa.

Selonteko sisältää myös varuskuntiin, varikkoihin sekä varastoalueisiin ja niiden infrastruktuuriin liittyviä toimenpiteitä. Puolustushallinnolle tarpeettomat alueet ja rakenteet pyritään ohjaamaan yhteiskunnan muuhun tehokkaaseen käyttöön vireillä olevan valtion kiinteistöhallintouudistuksen periaatteiden mukaisesti. Puolustushallinto tulee selonteon toimeenpanon yhteydessä toimimaan laajassa yhteistyössä muiden viranomaisten ja kohderyhmien kanssa.

Suomen puolustuksen yhtenä perustana on kotimainen, teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen puolustusmateriaaliteollisuus. Selonteossa linjattu kehittämisohjelma asettaa haasteita myös teollisuudelle.

Perustaltaan yhteistyö toimii erinomaisesti, mm ajoneuvo- ja asejärjestelmä hankkeiden osalta, jopa vientinäkymät ovat osin suotuisat. Tämä yhteistyö varmasti jatkuu ja kehittyy. Tulevaisuudessa kehittämisohjelma vaatii eräillä osa-aloilla kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta myös uudenlaista osaamista ja tuotekehitystä. Meidän tuleekin yhdessä ottaa "etunoja" kohti uusia teknologioita. Tämä suunnanmuutos ja sen ohjaus on erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön ja Teknologian kehittämiskeskuksen vastuulla.

Puolustusvoimien hankintojen merkittävä kotimaisuusasteen nostaminen edellyttää myös, että puolustusvälineteollisuus mm edelleen kehittää osaamistaan kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Erikoistumalla aloille, joilla kotimainen siviiliteollisuuden osaamis-taso on korkea, on mahdollista luoda myös vientimarkkinoita. Näin menetellen luodaan myös mahdollisuudet kotimaiselle teollisuudelle osallistua ulkomailta tehtävien hankintojen toimituksiin , kokoonpanoon sekä materiaalin huolto-, modernisointi- ja korjaustoimintaan.

Puolustusmateriaaliteollisuuden kykyä toimia vastuullisena järjestelmätoimittajana tulee myös kehittää. Vastuullisten järjestelmätoimittajien kanssa pyritään jatkossa pitkäaikaissopimuksiin. Tämä tavoite edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta ja tuotekehitystä. Sitomalla kotimainen tiedeyhteisö ja teollisuus sekä puolustushallinto pitkäaikaisiin tuotekehitys-sopimuksiin yhdistetään kansalliset voimavarat. Samalla luodaan toimiva kumppanuusyhteistyö, joka tuloksen meillä on myös kilpailukykyinen puolustusmateriaaliteollisuus.

Arvoisa puhemies

Kansainvälinen yhteisö on ryhtynyt voimakkaasti kehittämään sekä sotilaallista että siviilikriisinhallintakykyään. Konfliktien ennaltaehkäisyyn paneudutaan aiempaa painokkaammin. Kriisinhallinnan edellyttämää kansallista valmistelua, päätöksentekoa ja nopeaa toimeenpanoa kehitetään. Päätöksenteon valmistelua kehitetään varautumalla erityisesti EU:n kriisinhallintatehtäviin. Suomi voi osallistua YK:n, ETYJin, EU:n tai NATOn toimeenpanemiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joilla on rauhanturvaamislain edellyttämällä tavalla YK:n tai ETYJin valtuutus. Suomi osallistuu EU:n sotilaallisten kriisinhallintavalmiuksien luomiseen ja on tarjonnut unionin käyttöön kansainväliseen kriisinhallintaan tarkoitettuja valmiusjoukkojaan. Tavoitteena on luoda yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa kyky johtaa kansainvälistä kriisinhallintaprikaatia.

Kansainvälinen sotilaallinen yhteistoiminta on osa turvallisuuspolitiikkaamme. Suomi osallistuu aktiivisesti kriisinhallintayhteistyöhön ja vahvistaa näin sekä kansainvälistä että kansallista turvallisuutta..

Suomi kehittää kansallisia valmiuksiaan siviilikriisinhallintaan EU:n tavoitteiden mukaisesti erityisesti neljällä painopistealueella: poliisitoimi, oikeusvaltion vahvistaminen, siviilihallinnon vahvistaminen sekä pelastustoimi. Ulkoasiainministeriö vastaa siviilikriisinhallintayhteistyön yhteensovittamisesta EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä. Sisäasiainministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittamisesta.

Varautumisen osalta on nykyisessä yhdentyvässä Euroopassa, edelleenkin kansallisella tasolla huolehdittava yhteiskuntamme toimintakyvystä myös poikkeusoloissa. Suomen varautumisjärjestelmä turvaa väestön toimeentuloa ja maan talouselämää, ylläpitää oikeusjärjestystä sekä turvaa valtakunnan alueellista koskemattomuutta ja itsenäisyyttä. Varautumisjärjestelmämme käsittää sekä sotilaalliset että siviilialojen toimenpiteet normaaliolojen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Keskeisimpänä kehittämishankkeena Valtioneuvosto käynnistää yhteiskunnan varautumista koskevia perusteita ja periaatteita koskevan kansallisen varautumisen strategian laatimisen. Työ sisältää yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden toimintojen määrittämisen sekä tarvittavien kehittämissuunnitelmien laatimisen. Myös valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitteista vuonna 1995 annettu päätös uusitaan.

Ärade talman

Den redogörelse som nu är föremål för behandling är en rätt detaljerad och omfattande utredning av Finlands säkerhets- och försvarspolitik samt dess linje under kommande år. Redogörelsen har enhälligt omfattats av statsrådet och genomgått en grundlig behandling. Redogörelsen utgör en åskådlig helhet, där linjerna för de centrala förpliktelser som gäller såväl det militära försvaret och den internationella krishanteringen som de förberedelser vilka samhället svarar för har stakats ut.

Denna utstakning ger en stabil grund för utvecklingen av försvarsförvaltningen under de närmaste åren, och fastställer samtidigt de minimikrav enligt vilka de forskningsuppgifter som gäller 2010-talets försvarsförvaltning skall genomföras.

Redogörelseförfarandet är en god indikator på hur säkerhets- och försvarspolitiken utvärderas som en fortgående process. Slutsatserna framförs i redogörelserna enligt granskningsperioder som åskådliga utvecklingsprogram.

Statsrådet har velat staka ut säkerhets- och försvarspolitikens kommande utveckling genom att fastställa ett rätt omfattande forskningsprogram som föreberedelse för den följande redogörelsen.

Arvoisa puhemies

Nyt käsittelyssä oleva selonteko on valtioneuvoston yksimielinen ja perusteellisen käsittelyn läpikäynyt yksityiskohtainen ja laaja selvitys Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä sen linjasta tulevina vuosina. Selonteko on kokonaisuus, jossa on linjattu niin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, kansainvälisen kriisinhallinnan kuin yhteiskunnan varautumisen keskeiset velvoitteet ja resurssit.

Selonteon suosittama turvallisuuspoliittinen toimintalinja ja puolustuksen kehittäminen suosittaa valtioneuvostolta seuraavaa selontekoa eduskunnalle vuonna 2004.

Palaa otsikoihin