16.9.2002 Puolustusministeri Jan-Erik Enstamin tervehdys 164. maanpuolustuskurssien avajaisissa

Arvoisa Herra Puolustusvoimain Komentaja, Hyvät Kummikurssin osanottajat, kunnioitetut 164.

maanpuolustuskurssin osanottajat, hyvät naiset ja herrat!

Suomalaisten puolustustahto on aina ollut erittäin korkea. Sen perustana on maanpuolustuksen kokeminen koko kansan yhteiseksi asiaksi. Maanpuolustustahto syntyy suomalaisista arvoista, perinteistä ja kansalaisten yhteisistä kokemuksista, joista merkittävin edelleenkin on viime sotien kunniakas taistelu itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Laissa säädetyn jokaista kansalaista koskevan maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen lisäksi lukuisat suomalaiset ovat valmiita osallistumaan erilaisiin maanpuolustuksen vapaaehtoistehtäviin. Maanpuolustusta tukeva vapaaehtoistyö on yksi voimakkaan maanpuolustustahdon kehittäjä ja ylläpitäjä sekä samalla sen ilmenemismuoto.



Suomen puolustusratkaisu perustuu kiinteästi suomalaiseen yhteiskuntaan. Perinteisesti olemme äärimmäisessä tilanteessa valmistautuneet käyttämään koko yhteiskunnan voimavaroja maamme puolustamiseen. Tällaisessa tilanteessa lähes jokaisen työkykyisen kansalaisen työpanos suuntautuu yhteisen päämäärän, itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamiseen ase tai aura kädessä.

Jo normaaliaikana ja normaaliajan häiriötilanteissa saatetaan tarvita lisävoimia viranomaisten tueksi. Tästä saimme viime kesänä muistutuksen ja esimerkin seuratessamme Keski-Euroopan ja Kiinan tulvia. Näimme kuinka sotilaat ja vapaaehtoiset kansalaiset ponnistelivat tulvatuhojen rajoittamiseksi. Sen kaltaisten tilanteiden varalle ei yksinkertaisesti voida mitoittaa minkään maan viranomaisten normaaliajan resursseja.

Kansalaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen aktiivisuuden kanavoiminen palvelemaan viranomaisten varautumista on kaikille osapuolille haaste. Oikein suunnattuna vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja ?koulutus tuovat merkittävän resurssilisän eri alojen toimintaan.

Maanpuolustustyön eri osa-alueiden, kuten vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja eri järjestöjen aatteellisen toiminnan pitää perustua samaan doktriiniin, oppiin siitä miten Suomea puolustetaan ja miten erilaisiin häiriötilanteisiin varaudutaan. Tätä puolustusdoktriinia ja varautumista kehitetään parlamentaarisen järjestelmän kautta. Konkreettiset kehittämisperusteet ja -tavoitteet on jo kaksi kertaa kirjattu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin.

Vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan, että vapaaehtoisjärjestöt toimivat useilla poikkeusolojen kannalta tärkeillä yhteiskunnan toimialoilla ja että järjestöjen toiminta ja niiden tuottamat palvelut tulee kytkeä aiempaa tiiviimmin osaksi viranomaisten varautumistyötä. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tehtävät vakiinnutetaan selonteon linjauksen mukaisesti puolustusministeriön ohjauksessa.

Maanpuolustuksen kehittämiselle vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin on ladattu kovat odotukset. Perusselvitykset seuraavaa turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selontekoa varten on käynnistetty eri hallinnonaloilla viranomaistyönä. Nämä selvitykset tuottavat perusteita puolustuksen kaikkien osa-alueiden, myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen, kehittämiselle. Keskeisimmät yhteiskunnan varautumista koskevat perusteet ja periaatteet kiteytetään laatimalla kansallisen varautumisen strategia. Työ käsittää yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden toimintojen määrittämisen sekä toiminta- ja kehittämissuunnitelmien laatimisen.

Hyvät kuulijat!

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi olen päättänyt asettaa työryhmän selvittämään vapaaehtoisen maanpuolustustyön tavoitteiden yhteensovittamista sekä eri ministeriöiden työnjakoa, tarpeita ja tukimahdollisuuksia vapaaehtoiselle maanpuolustukselle. Työryhmän puheenjohtajana tulee toimimaan puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Pauli Järvenpää ja siihen kutsutaan edustajat myös valtioneuvoston kansliasta, sisäasiainministeriöstä, opetusministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Perustettava työryhmä toimii vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnan ohjauksessa.

Selvitystyöhön liittyvät osaselvitykset tullaan puolustushallinnon osalta tekemään pääosin Pääesikunnassa. Niiden painopiste on siinä, miten vapaaehtoistoimintaa voidaan tulevaisuudessa suunnata hyödyntämään kokonaismaanpuolustusta ja erityisesti tulevaa puolustusratkaisua. Puolustusministeriön kannalta on myös oleellista, että maanpuolustuksen vapaaehtoisjärjestöt kytketään mukaan työskentelyyn pääesikunta -tasolla.

Eri hallinnonalojen tarpeiden ja resurssien lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisessä painottuvat voimakkaasti kansalaisten ja järjestöjen tarpeet, odotukset ja mahdollisuudet. Näistä eri tekijöistä ja yhteisestä suunnitteluperusteista rakentuu tulevaisuuden vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä.

Hyvät naiset ja herrat!

Näissä merkeissä haluaisin toivottaa kaikille 164. maanpuolustuskurssin osanottajille miellyttäviä ja antoisia viikkoja yhteisen turvallisuutemme ja puolustuksemme lujittamisessa.

Palaa otsikoihin