23.9.2002 Puolustusministeri Jan-Erik Enestam hallituksen tulevaisuusfoorumit 2002 -tilaisuudessa Rovaniemellä

Arvoisa seminaariväki Otsikko tämän päivän seminaarille on Lappi tulevaisuuden toimintaympäristönä ja osaamisen kehittäjänä.

Tulevaisuuteen liittyy - paitsi suuria kysymysmerkkejä ja täten myös vaikeasti ennakoitavia haasteita - myös tarkoin määriteltyjä strategioita ja panostuksia. Haluaisin puheenvuorossani keskittyä tähän viimemainittuun ryhmään, johon kuuluu aluepolitiikka. Aluepolitiikkana miellettiin pitkään kansallisesti päätettyjä ja toteutettuja toimenpiteitä. Niin sanotuilla karvalakkidelegaatioilla, jotka suuntasivat maakunnista pääkaupunkiin oli tärkeä rooli kansallisen aluepolitiikan muokkaamisessa. Euroopan unioni toi mukanaan aivan uusia ulottuvuuksia ja myös keinoja toteuttaa aluepolitiikkaa. Tänä päivänä voidaan taas sanoa, että meillä on kansallista aluepolitiikkaa. Mutta aluepolitiikka on tehnyt kuperkeikan ja nyt kaikki panostukset joita tehdään, tehdään puhtaasti alueellisten aloitteiden perusteella. Te tiedätte sen paremmin kuin minä.

Lähialueyhteistyöministerinä minulla on ollut ilo olla mukana lähentämässä Euroopan Unionin - tarkemmin ottaen komission - ja Suomen kansallisia pyrkimyksiä Pohjoisen ulottuvuuden kannalta. Suomen lähialueyhteistyöstrategia tukee EU:n pohjoisen ulottuvuuden päämääriä. Suomi on aloitteentekijänä tiiviisti mukana toteuttamassa ja kehittämässä Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa yhteistyössä muiden jäsenmaiden sekä partnerimaiden kanssa. Pohjoisen ulottuvuuden prioriteetit, kuten energia, kuljetukset, luonnonvarojen kestävä käyttö, ympäristönsuojelu, ydinturvallisuus sekä terveys- ja sosiaalisektori ovat edelleen ajankohtaisia. Ympäröivä maailma muuttuu ja sen myötä myös toiminta-prioriteetit muuttuvat. Sekä toimintaohjelman että toimintatapojen on muututtava.



Mm. informaatioyhteiskunnan kehittäminen on noussut keskeiseksi alaksi. Itämeren maiden piirissä syntynyt idea on kehittynyt tärkeäksi osaksi Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa ja tätä koskevaa toimintaohjelmaa (pohjoinen e-ulottuvuus/NeDAP) ollaan toteuttamassa kuudella eri sektorilla. Olisi toivottavaa, että toimintaohjelmaan saataisiin myös pohjoisia ja arktisia alueita koskevia projekteja. Arktisten alueiden erityistarpeista on keskusteltu mm. arktisten maiden parlamentaarikkojen kokouksissa, viimeksi Tromssassa elokuussa.

Myös terveys- ja sosiaalisektori on noussut vahvasti esiin viime aikoina. Venäjällä vaikeutuva tautitilanne, siihen liittyvät sosiaaliset ongelmat ja rikollisuus sekä sosiaalinen syrjäytyminen erilaisine kielteisinä ongelmineen heijastuvat myös naapurimaihin. Tuberkuloosin esiintyminen on yksi köyhyyden mittareista. HIV/AIDS on viime vuosina levinnyt Venäjällä ja muissa IVY-maissa ennätysvauhtia ja huumeongelma on nostanut HIV-tartunnat epidemiaksi. Venäjä ei kykene yksin selviytymään ongelmista.

Tämä johdosta Suomi on ehdottanut yhteistyön tiivistämiseksi terveys- ja sosiaalisektorin kumppanuusohjelman käynnistämistä. Asiasta keskusteltiin viime viikolla (16-17.9.) Jo-ensuussa pidetyssä kansainvälisessä Pohjoisen ulottuvuuden foorumissa. Joensuussa sovittiin, että asian valmistelua varten perustetaan työryhmä. Norja on lupautunut järjestämään noin vuoden päästä kumppanuusaloitetta koskevan jatkokokouksen.

Tietynlaisena esikuvana sosiaali- ja terveysalan kumppanuutta koskeville suunnitelmille voidaan pitää Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuutta, jota koskevaan rahastoon osallistuvat kansainväliset rahoituslaitokset, EU:n komissio ja jäsenmaat yhdessä Venäjän kanssa. Sosiaali- ja terveysalan ongelmat ovat moniulotteisempia ja kiinteässä yhteydessä yhteiskunnan muihin sektoreihin. Tätä koskevan kumppanuusohjelman tuleekin olla riittävän laaja-alainen ja kokonaisvaltainen.

Pohjoista ulottuvuutta koskeva toimintaohjelma vuosille 2000-2003 hyväksyttiin EU:n Feiran huippukokouksessa reilut kolme vuotta sitten. Suomen tavoitteena on, että Eurooppa-neuvosto joulukuussa 2002 antaa komissiolle tehtävän laatia uusi pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma vuosille 2004-2006 nykyisen toimintaohjelman jatkoksi. Ohjelma tulee valmistella neuvostossa ja yhteistyössä partnerimaiden kanssa. Venäjän rooli ja vaikutusmahdollisuudet pohjoisen ulottuvuuden sisältöön on turvattava. On myös kysymys sitoumuksesta. Pohjoista ulottuvuutta tulisi kehittää myös läheisessä yhteistyössä alueellisten neuvostojen ja muiden toimijoiden kanssa. Tässä asiassa näen, että myös teillä on merkittävä rooli.

Lapissa on keskeistä toiminta Barentsin Euro-Arktisessa neuvoston puitteissa. Hallitusten välisen yhteistyön ohella erityisesti aluetason toiminta on aktiivista ja hyödyllistä usealla alalla. Keskeisistä sektoreista voisi mainita mm. metsät sekä tulliyhteistyön.

Suomen kannalta on tärkeätä, että Pohjoisen ulottuvuuden uusi toimintaohjelma on laaja eikä siinä keskitytä vain muutamiin prioriteetteihin. Myös komission aktiivinen rooli toimintaohjelman täytäntöönpanossa on keskeinen. Tämä vaatii hyvää koordinaatiota sekä jäsenmaissa että komissiossa. Korostimme näitä kysymyksiä Tanskan isännöimässä Pohjoista ulottuvuutta ja arktista ikkunaa koskevassa konferenssissa Grönlannissa elokuun lopussa.

Rajat ylittävän yhteistyön kehittäminen yhtenä prioriteettina sai myös paljon tukea Grön-lannin kokouksessa. Tässä kysymyksessä Suomella on paljon kokemusta sekä pohjoisessa että etelässä.

Laajentuminen tuo mukanaan myös kilpailua rajallisista resursseista. Meidän tehtävänämme on korostaa, että haasteita riittää myös EU:n nykyisillä ulkorajoilla, ei vähiten rajat ylittävässä yhteistyössä Venäjän pohjoisten alueiden kanssa.

Rajayhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä on pyritty parantamaan Interregin ja Taciksen yhteistoimintaa kehittämällä ja toisaalta käyttämällä Suomen omaa lähialueohjelmaa kansallisena instrumenttina Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toteuttamiseksi. Eri rahoitusmekanismien kehittäminen ja niiden yhteensovittaminen vaativat edelleen työtä ja innovatiivista ajattelua mekanismien joustavuuden parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.

Suomi on pyrkinyt Arktisen neuvoston puheenjohtajana lisäämään arktisten kysymysten painoarvoa kansainvälisesti sekä Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmassa. Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuus päättyy vajaan kuukauden päästä Inarissa pidettävään Arktisen neuvoston ulkoministerikokoukseen. Arktisen neuvoston toiminta on ainutlaatuista siinä, että myös saamelaisväestön edustajat osallistuvat työhön tasavertaisina kumppaneita hallitusten kanssa.

Lapissa on paljon korkean tason osaamista. Koulutus- ja tutkimustoiminta ovat keskeisiä elementtejä yhteiskunnan kehityksessä. Yhteistoimintaa yhteisten etujen eteenpäinviemiseksi on tärkeää jatkaa. Myös elinkeinoelämän yhteistyö vaatii yhteiskunnan sosiaalisen ja koulutuksellisen rakenteiden toimivuutta.

Investointi-ilmapiirin parantaminen esim. Murmanskin alueella laajentaa taloudellisia mahdollisuuksia myös Lapissa ja koko pohjoisella alueelle. Snöhvit- projektin tuomat hyödyt Lapille on tiedostettu ja vaikuttavat toivottavasti myönteisesti alueen kehitykseen.

Hyvät kuulijat,

Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa Pohjoisen ulottuvuuden politiikan kehittämiseksi ja erityisesti tulevina kuukausina uuden toimintaohjelman aikaansaamiseksi.

Joudumme edistämään Pohjoista ulottuvuutta toisaalta EU:n Venäjä-politiikan komponenttina, toisaalta EU:n tulevan lähialuepolitiikan osa-alueena. Laajentumisen tuomat uudet haasteet vaativat meiltä paljon työtä Pohjoisen ulottuvuuden politiikan kehittämisessä, mutta voivat avata myös uusia mahdollisuuksia keskustella esim. toiminnan rahoittamisesta EU:n lähialueilla pohjoisessa. Kaikkien eri toimijoiden panos ja kokemukset ovat tässä tärkeä.

On toki myönteistä, että meillä on monta toimijaa kuten Pohjoismainen yhteistyö, lähialueyhteistyö, Pohjoinen ulottuvuus, Barentsin neuvosto ja Arktinen neuvosto. Kysymys lieneekin miten koordinointi näiden toimijoiden kesken toimii ja toimiiko se niin, että siitä saadaan maximaalinen hyöty? Voidaanko saavuttaa lisäarvoa lisäämällä yhteistyötä ja koordinointia näiden instituutioiden välillä? Ja mikä silloin voisi olla työnjako keskeisten ja alueellisten toimijoiden välillä?

Palaa otsikoihin