6.12.2002 Puolustusministeri Jan-Erik Enestamin puhe itsenäisyyspäivän juhlassa Keravalla

Arvoisat veteraanit, Keravalaiset, kutsuvieraat, Hyvät naiset ja herrat.

Tuon Valtioneuvoston ja Puolustushallinnon tervehdyksen yhteiseen juhlaamme.

Ärade veteraner, Bästa Kervobor, mina damer och herrar. Jag har den stora glädjen att framföra Statsrådets och försvarsförvaltningens hälsning till vår gemensamma fest.

Vietämme Suomessa tänään itsenäisyytemme kahdeksattakymmenettä viidettä vuosipäivää. Olemme, historiallisessa mielessä, vastikään astuneet uudelle vuosisadalle ja käymme sen ensimmäisiä vuosia. Kovinkaan moni ei varmaankaan olisi osannut Suomessa ennustaa millainen vuosisata oli edessä 1900 luvun alussa. 1900-luku oli nopean kehityksen mutta myös suunnattomien mullistusten vuosisata, jonka pyörteistä Suomi selviytyi lopulta voittajana, olkoonkin että välillä kohtalomme oli hiuskarvan varassa.

Itsenäisyys oli vuosisadan alussa vasta kaukainen haave. Elettiin keisarikunnan kainalossa, jonka ote alkoi tiuketa vuosi vuodelta. Kansamme oli yhä vaikeampi hengittää. Joulukuussa 1917 Suomen kansan valitseman eduskunnan nimittämä Senaatti julisti maan itsenäiseksi. Tämä rohkea päätös tapahtui ilman kansanäänestystä parlamentaarisen koneiston toimesta.

Katsottiin, että turvallisuuspoliittinen ympäristömme oli oleellisesti muuttunut maailmansodan päätyttyä ja bolshevikkien aloitettua vallankumouksen Venäjällä. Svinhufvudin senaatin 4.12.1917 antama julistus Suomen kansalle luettiin tiedoksi kirkoissa ja pantiin julki kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Eduskunta hyväksyi 6.12.1917 senaatin esityksen, joka koski Suomen julistamista riippumattomaksi tasavallaksi.

Moni ei vuosisadan alussa olisi varmaankaan uskonut, että köyhähkö Suomi, puolustettuaan demokratiaansa, arvojaan ja itsenäisyyttään ylivoimaista hyökkääjää vastaan Talvisodassa, Jatkosodassa ja Lapin sodassa, maksettuaan suunnattomat sotakorvaukset sekä asutettuaan luovutettujen alueiden väestön, tulisi kamppailemaan itsensä elintasoltaan maailman kärkimaiden joukkoon.

Näin itsenäisyytemme juhlapäivänä on paikallaan kohdistaa muutama sana tammenlehvän kantajille. Arvoisat sotiemme veteraanit, Teille haluaisin esittää erityiskiitokset kestävyydestänne. Ette vain kestäneet sodan ajan kauhuja, mutta myös sodanjälkeisen vaikenemisen ilmapiirin. Elimmehän pitkän aikaa vaihetta, jossa sotamenestystämme ei ollut sopivaa tuoda suuremmin esiin.

Tänä päivänä veteraanimme tuovat velvoittavan, mutta samalla vilpittömän suomalaisen yrittämisen ja pärjäämisen asenteen meidän nuorempien mieleen. Saavutuksenne jäävät kansakuntamme historiaan pysyvinä sodan ja rauhan ajan urotekoina. Hyvät veteraanit, toivotan erityisesti teille hyvää itsenäisyyspäivää.

Kaikki edesmenneet sukupolvemme ja myös jälleenrakennuksesta vastanneet suomalaiset ovat jättäneet meille arvokkaan perinnön, itsenäisen Suomen. Sitä tulee vaalia siten, että myös jälkipolvillamme olisi parhaat pärjäämisen mahdollisuudet uudella vuosisadalla ja - tuhannella.

Hyvät kuulijat,

Puolustusvoimia ja -hallintoa on viime vuosina kehitetty määrätietoisesti. Suomella on Eurooppalaisessa mittakaavassa vahvat asevoimat, joilla on kansan tuki takana. Voidaankin rehellisesti sanoa, että asevoimat edustavat tasapuolisesti kansaamme ollen näin eräs isänmaamme kulmakivistä.

Suomi, jolla on kunniakkaat sotilasperinteet, jossa edelleenkin yli 80% ikäluokasta suorittaa asevelvollisuuden ja joka geopoliittisesti sijaitsee idän ja lännen saumakohdassa, tuo eurooppalaiseen turvallisuuskeskusteluun oman mausteensa.

Suomi on ollut aktiivisesti mukana YK:n ja sen rauhanturvaamistoiminnassa 1950-luvulta alkaen. Euroopan Unioniin liityimme viime vuosikymmenen puolivälissä. Olemme olleet aktiivisesti mukana EU:n kriisinhallintavalmiuksien kehittämisessä. Naton rauhankumppanuusohjelmassa hyväksymämme kumppanuustavoitteet lisäävät yhteensopivuuttamme muiden EU- ja Nato-maiden asevoimien kanssa.

Osallistumisemme Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Balkanilla vahvistaa puolustuksemme uskottavuutta, kehittää yhteensopivuuttamme ja luo omalta osaltaan vakautta ja hyvinvointia koko Eurooppaan, myös Suomeen.

Keväällä otamme yhden Kosovoon jäävästä neljästä kansainvälisestä prikaatista johtoomme. Tämä on poikkeuksellinen kunnianosoitus, aikaisemmin ei vastaavaa tehtävää ole millekään rauhankumppanuusmaalle annettu. Otamme johtoomme myös Nato-maiden joukkoja. Toimimalla Balkanilla rauhan puolesta kannamme osaltamme eurooppalaista yhteisvastuuta.

Kotimaassa elämme hallituksen eduskunnalle vuonna 2001 antaman turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ja vuonna 2004 annettavan selonteon välivaihetta. Tämä on perusteellisten puolustusjärjestelmän jatkokehittämistä koskevien selvitysten tekemisen aikaa.

Vuoden 2001 selonteko oli perusluonteeltaan edeltäjänsä toteutumista tarkasteleva asiakirja, mistä seuraa, että vuonna 2004 on selkeästi otettava kantaa eräisiin puolustushallintoa koskeviin, auki jääneisiin tai jätettyihin kysymyksiin.

Tällaisia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi sotilaallisen puolustusjärjestelmämme tuleva kehittäminen, vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen, taisteluhelikopterikysymys ja siihen liittyvä linjaus maavoimien iskukyvyn kehittämisestä, jalkaväkimiinakysymys ja Ottawan sopimukseen liittyminen, materiaalipoliittisen ohjelman tarkistus sekä strategisten kumppanuuksien tuomien jatkomahdollisuuksien selvittäminen.

Hyvät kuulijat, puolustuksemme on kunnossa.

Haluan näin itsenäisyyspäivänä lausua kiitokset sekä kansalaisille että erityisesti puolustushallinnon parissa työskenteleville maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä. Puolustusvoimien sotilaallinen ammattitaito on vastaavalla kansainvälisellä tasolla kuin viime sotien aikana. Ammattitaitoa on ylläpidetty ja kehitetty vuosikymmenien ajan pyyteettömästi.

Kansalaisina voimme tuntea ylpeyttä Puolustusvoimistamme ja sen riveissä palvelevista, niin kantahenkilökunnasta ja varusmiehistä kuin reserviläisistäkin, niin koti-Suomessa kuin rauhanturvaoperaatioissakin (Kosovossa, Bosniassa, Afganistanissa, Kashmirissa, Kuwaitissa, Lähi-Idässä, Etiopiassa ja Eritreassa).

Olemme kriisinhallintaoperaatioissa kyenneet osoittamaan kansakuntana sellaista vastuunkantoa ja toimintakykyä, että meihin luotetaan ja meitä arvostetaan. Siitä parhaat kiitokset lippumme alla palveleville ja palvelleille.

Jag vill framföra ett stort tack till alla dem som har arbetat inom försvarsförvaltningen under de senaste decennierna. I dag kan ni alla fira självständighetsdagen med att vara stolta över era framgångar och njuta av det stöd som ni har hos Finlands folk med sin starka försvarsvilja.



Bästa åhörare, låt mig kort överblicka Finlands nuvarande säkerhetspolitiska läge.

Finlands militärpolitiska ställning bestäms av utvecklingen av den europeiska säkerhets- och försvarspolitiken, utvidgningen av Europeiska unionen och Nato samt den fortsatta samhälleliga och militära utvecklingen i Ryssland. Finland deltar i Europeiska unionens krishanteringsverksamhet och har ett omfattande samarbete med Nato, dock utan att ha ansökt om medlemskap.

Målet för Finlands säkerhetspolitik är fortfarande att bevara självständigheten, trygga samhällets grundläggande värden och garantera politisk handlingskraft när de internationella förhållandena förändras.

Suomessa käydään turvallisuuspoliittista keskustelua tänä päivänä aktiivisemmin kuin ehkä koskaan maamme historiassa. Aika ajoin tunteet nousevat viileän, perusteellisen harkinnan yli ja ohjaavat keskustelua ja mielipiteitä. Pääasia kuitenkin on, että keskustelua käydään avoimesti.

Koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri on kokenut voimakkaan ravistuksen menneen vuosikymmenen aikana. Viimeistään nyt kaksi viikkoa Naton Prahassa järjestämän huippukokouksen jälkeen voidaan todeta, että Kylmä Sota Euroopassa on lopullisesti ohi ja maanosamme turvallisuusjärjestelyt ovat voimakkaan kehityksen tilassa.

Yhteisöämme, Eurooppaa ja myös meidän hyvinvointiamme, voivat uhata voimat, jotka ovat lähtöisin yhteisömme ulkopuolelta. Viime aikojen terroristi-iskut ovat osoitus siitä mitä voi tapahtua, jos tällaisiin uhkiin ei vastata päättäväisesti. Terroritekojahan on arvioiden mukaan suunniteltu tehtävän myös eri puolilla Eurooppaa. Uhkien torjunta edellyttää tiivistä yhteistyötä ja nopeata tietojen vaihtoa eri maiden viranomaisten välillä.

Naton laajentuminen vaikuttaa tahtomattammekin Suomen asemaan. Koska pääosa EU-maista on Naton jäseniä, ei Euroopan Unionin ole järkevää rakentaa päällekkäisiä turvallisuusrakenteita Naton kanssa.

Suomi on turvallisuusympäristön muutoksista huolimatta selvinnyt hyvin, olemmehan viimeisten mittausten mukaan eräs maailman kilpailukykyisimmistä maista. Tasapainoinen turvallisuusratkaisumme on edesauttanut tähän asemaan pääsemistä. Tähän saakka oikeaksi osoittautunut vastaus turvallisuuspoliittiseen asemointiimme on ollut sotilaallinen liittoutumattomuus ja yleisen asevelvollisuuden ja korkean maanpuolustustahdon kautta hankittu uskottava puolustuskyky.

Usein historiamme aikana ovat turvallisuuspoliittiset valintamme olleet pakon sanelemia, osin siis ulkopuolelta annettuja. Nyt tilanne on toinen. Olemme eräänlaisessa historiallisessa murroksessa siinä mielessä, että Suomella on mahdollisuus itse valita linjansa sekä vaikuttaa turvallisuusarkkitehtuurin kehittymiseen laajemminkin. Olemme turvallisuuspoliittisesti onnistuneet kasvattamaan liikkumavapauttamme.

Turvallisuuteen ja puolustukseen käytettävät resurssit on tulevaisuudessakin käytettävä kustannustehokkaasti. On sanomattakin selvää, että yleisen asevelvollisuuden kautta hankittu uskottava puolustuskyky tulee säilymään eräänä puolustuksemme perustekijänä. Suomalaiset tulevat puolustamaan Suomea kuten tähänkin saakka, eikä alueellisesta puolustuksesta ei ole perusteita, nähtävissä olevassa tulevaisuudessakaan, luopua. Muutoin on puolustusratkaisussamme on osattava hyödyntää sekä perinteemme että kilpailukykymme avaintekijät, korkea koulutus ja yhteiskuntamme korkea teknologinen taso.

Myös seuraava tärkeä periaate tulee ankkuroida ajatteluumme: Mikään kolmas taho ei saa nyt eikä tulevaisuudessa pakottaa suomalaisia rajojemme ulkopuolelle taistelemaan, päätöksen teemme aina itse kansallisen harkinnan jälkeen, kuten nyt Kosovon kriisinhallintaprikaatin osalta. Itsenäinen päätöksenteko on meille kansallisesti tärkeä arvo. Integroituvassa Euroopassa on itsenäisyydellä siis vielä tulevaisuudessakin merkitystä.

Det skulle vara lätt att påstå att inga nya hotbilder är riktade mot Finland. Vi hotar ju ingen. Det är ändå så att konstruktionen av massförstörelsevapen eller terrorism är hotbilder för hela den demokratiska världen och civilisationen. Vi bygger upp vår välfärd genom en större gemenskap, Europa och den globala marknaden. En sak är dock klar redan nu; Finland försvaras av finländare och ingen annan kan tvinga oss att kämpa utanför Finland, detta beslut gör vi alltid själva.

Arvoisa juhlayleisö,

Valtioneuvosto käynnistää seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelut ensi keväänä ja selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle 2004. Tuleva selonteko ankkuroi Suomen turvallisuuspoliittiset valinnat pitkälle 2000 luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle.

Selonteon laatiminen tulee olemaan seuraavan hallituksen keskeisimpiä tehtäviä ja se edellyttää sekä asiantuntemusta että isänmaan parhaan kokonaisedun ymmärtämistä. Työn tekemistä tukee eduskunnan kaikista puolueryhmistä koostuva turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä, joka seuraa turvallisuusympäristömme kehittymistä.

Hyvät kuulijat,

Päätös itsenäisyysjulistuksesta vuonna 1917 oli epävarma, mutta silloiset päätöksentekijät päätyivät harkinnassaan siihen, että se oli kansakunnalle parasta.

Aika on näyttänyt, että näin epäilemättä olikin. Mitä uusi vuosisata tuo tullessaan, on vaikea sanoa. Kuitenkin meidän tulisi osata tunnistaa ympäristömme piilevät muutosvoimat sekä olemassa olevat vakauden ankkuriketjut.

Turvallisuuspoliittiselle päätöksenteolle on nykytilanteessa hyvin aikaa. Olen vakuuttunut siitä, että Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa harkiten ja kansallista sekä alueellista turvallisuuttamme vahvistaen, ei sitä heikentäen.

Jag tillönskar er alla en fridfull och högtidlig men också en glad självständighetsdag. Toivotan teille kaikille rauhallista ja arvokasta, mutta iloista itsenäisyyspäivää.

Palaa otsikoihin