Haku

Puheet 2004

31.10.2004 13:00

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, puhe Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piiri ry:n tilaisuudessa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, erityisesti sotainvalidit, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja miehet. Tänä vuonna on kulunut 60-vuotta sotiemme päättymisestä.

Suomi taisteluillaan lunasti konkreettisesti olemassaolonsa ja itsenäisyytensä. Osa sotiin osallistuneista maksoi kalliimman mahdollisen uhrin. Osa veteraaniveljistä sai elinikäisen vamman ja on joutunut elämään sen kanssa. Sodan laki on kova. Arvoisat sotainvalidit. Olette toimineet itsenäisen Suomen maksumiehinä kaikki nämä vuodet. Muistamme tänään teitä ja teemme kunniaa sekä sodan ajan toimillenne että pitkän rauhan ajan maanpuolustustyöllenne.

***

Viime vuosina keskeisiä hyvinvointipalvelujen kehittämisen painopistealueita ovat olleet sotainvalidien aseman parantaminen asumisessa, kuntoutuksessa ja kuntapalveluissa. Erityisenä tavoitteena on ollut pienituloisimpien veteraanien aseman kohentaminen ja heidän itsenäisen toimintakykynsä tukeminen kuntoutusmahdollisuuksia lisäämällä.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva valtion vuoden 2005 talousarvioesitys sisältää monia merkittäviä parannuksia eläkeläisten ja

veteraanien asemaan. Vanhasen hallitus aikaisti tässä yhteydessä kansaneläkkeen tasokorotuksen ja lisäsi panostuksia ikääntyneen väestön tarvitsemiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin.

Yksi budjettiesityksen merkittävimmistä parannuksista oli laajan veteraanipaketin toteuttaminen. Hallitus halusi antaa näin tunnustuksen Suomen itsenäisyyden puolustajille, varsinkin kun jatkosodan päättymisestä on tänä syksynä kulunut 60 vuotta. Pakettiin sisältyvä määrärahojen lisäys on enemmillään vuonna 2005 noin 21 miljoonan euron luokkaa. Rintamaveteraanien säännönmukaista kuntoutusta kehitetään vuoden 2005 alusta siten, kaikki halukkaat pääsevät kuntoutukseen vuosittain. Samalla lisätään avokuntoutuksen osuutta. Kuntoutukseen piiriin pääsevät myös partisaanihyökkäysten uhrit, joille on myönnetty kertaluonteinen korvaus. Samoin kuntoutuksen piiriin pääsevät karjankuljetuksiin sotatoimialueella osallistuneet miehet.

Kansaneläkkeen tasokorotuksen myötä myös veteraanien ylimääräinen rintamalisä nousee 1.3.2005 lukien. Sotainvalidien itsenäisen selviytymisen tukemiseksi alennetaan kunnallisten avopalveluiden korvattavuuden haitta-asterajaa 25 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi Ruotsissa asuvat sotainvalidit, joiden haitta-aste on vähintään 20 prosenttia, tulevat vuoden 2005 alusta ateriakorvauksen piiriin. Vuonna 2006 sotainvalidien laitoshoitoon pääsyä helpotetaan haitta-asterajan alentamisella 30 prosentista 25 prosenttiin.

***

Valtioneuvosto on hiljattain julkaistussa tuvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossaan linjannut, että Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallisesti liittoutumattomana maana puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä muutoksia seuraten. Suomen kansallinen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan uudistuvan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle.



Johtoajatuksena on vahvistaa nykyistä vahvaa turvallisuusasemaamme ensisijaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinoilla. Tämä sotien jälkeen toteutettu strategia jatkaa taitavaa politiikkaa, jota tukee kunnossa oleva sotilaallinen maanpuolustus. Puolustusvoimien toimintaa on oltava riittävän kattavasti maan kaikissa osissa. Tässä hengessä puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmää uudistetaan sovittamalla yhteen sotilaallis-operatiiviset vaatimukset ja yhteiskunnalliset näkökohdat tasapainoisella tavalla. Tulevaisuudessa on tehtävä parempia asioita eikä vain nykyiset asiat paremmin. Tämä koskee niin kansallista puolustusta kuin kansainvälistä toimintaakin, jotka tukevat ja täydentävät toisiaan.

***

Laajaksi turvallisuusyhteisöksi muotoutunut EU on monin tavoin keskeinen tekijä Suomen turvallisuuden kannalta. Tämä on toinen selonteosta esiintunkeva ajatus – Euroopan Unioni on aiempaa selvemmin muodostumassa myös turvallisuusyhteisöksi jäsenilleen. Suomi toimii johdonmukaisella tavalla EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi ja osallistuu täysimääräisesti sen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Näissä puitteissa kehitämme myös kykyjämme ja valmiuksiamme osallistua EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan, mukaan lukien kehitteillä oleviin nopean toiminnan joukkoihin.

Samalla jatkamme hyvää yhteistyötä NATO:n kanssa osallistumalla aktiivisesti rauhankumppanuustoimintaan ja EU-NATO -yhteistyöhön. Olemme tälläkin hetkellä mukana NATO:n johtamissa rauhanturvaamisoperaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa. Suomi seuraa tarkoin NATO:n uudistumista, sen toimintakyvyn kehitystä ja kansainvälistä merkitystä. NATO -jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin.

Terrorismin torjunnassa ja muihin uusiin uhkiin vastattaessa puolustusvoimat voi tukea sitä pyydettäessä muita viranomaisia virka-apujärjestelyillä. Samalla varmistaudutaan siitä, että virka-apujärjestelyt ovat tilanteisiin nähden toimivat ja selkeät.



Puolustusbudjetista noin kolmannes pyritään jatkossakin käyttämään puolustusmateriaalihankintoihin. Tämä on eurooppalaisittain varsin hyvää tasoa ja keskeinen elementti itsenäisen puolustuksemme uskottavuuden kannalta. Hankinnat on suunniteltava huolella, sillä uuden teknologian puolustusmateriaali on entistä kalliimpaa ja materiaalin hankintahinta muodostaa enää vain noin kolmasosan materiaalin elinjakson kustannuksista.

***

Eduskunta on selonteko selonteolta paaluttanut kaiken lähtökohdaksi yleisen asevelvollisuuden. Siihen perustuu puolustusvoimien koko toiminta. Asevelvollisuusjärjestelmämme on tuottanut ja tuottaa sellaisia tuloksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, että niitä kelpaa esitellä kenelle tahansa todellisina saavutuksina. Menestymme kaikessa kansainvälisessä vertailussa, myös sotilaallisen osaamisen ja laaja-alaisuuden osalta.

Vierailin viikko sitten, YK:n päivänä, UNMEE rauhanturvaamisoperaatiossa Eritreassa ja Etiopiassa – Afrikan sarvessa. Suomella on alueella noin 200 miehen vahvuinen rauhanturvajoukko. Pojat ovat kaukana kotoaan. Joukon keski-ikä oli 23 vuotta. Voin sanoa - tavattuani operaation kansainvälistä johtoa niin sotilaita kuin siviilejäkin - että poikamme pärjäävät maailmalla hyvin. Suomalaisille rauhanturvaajille leimallisia piirteitä ovat ammattitaitoisuus, tehtävän tinkimätön täyttäminen,

kurinalaisuus sekä isänmaallisuus, usko omiin mahdollisuuksiin ja niiden mukanaan tuoma menestymisen halu. Tapaamani rauhanturvaajat olivat samanikäisiä miehiä ja samantyyppisin suoraselkäisin ajatuksin liikkeellä kuin te veteraanit olitte silloin kun sotaan lähditte. Voimme katsoa luottavaisina tulevaisuuteen – nuorisossamme on luotettavaa osaamista ja voimaa.

On Suomen etu osallistua YK:n hyväksymiin kriisinhallintaoperaatioihin mahdollisimman tukevalla panoksella. Se vahvistaa kansainvälistä asemaamme Suomen arvostetaan. Ammattitaitoiset joukkomme ja niiden määrätietoinen toiminta vahvistavat puolustuksemme uskottavuutta kotimaassa.

***

Perinteistä Sotainvalidien viikkoa vietettiin kaksi kuukautta sitten. Viikon suojelijana toimi Tasavallan presidentti. Tuolloin käynnistettiin myös perinteinen sotainvalidien syyskeräys tunnuslauseella "Se ei ole ohi". Keräys jatkuu marraskuun loppuun asti. Syyskeräys muistuttaa meitä siitä, että keskuudessamme on noin 18.000 sotainvalidia. Keräyksen tuotto jää kokonaisuudessaan sen alueen sotainvalideille, mistä varat on kerätty. Viime vuonna vapaaehtoisin voimin toteutettu keräys tuotti kaikkiaan huomattavat 2,4 miljoonaa euroa muodostaen Sotainvalidien Veljesliiton vapaaehtoisen huoltotyön perustan. Keräyksen tuotolla turvataan sotainvalidien asumista omissa kodeissaan,

tuetaan sotainvalidien avustajatoimintaa ja kotien kunnostusta. Taloudellisen tuen ohella tärkeää on ”se ei ole ohi” – henki. jota syyskeräyksen yhteydessä pidetään esillä. Tänään täällä Kuopiossa Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piiri viettää perustamisensa 60 -vuotisjuhlaa. Lausun liitollenne valtioneuvoston puolesta parhaimmat onnitteluni ja kiitän teitä siitä arvokkaasta ja tuloksellisesta työstä, jota olette tehneet sotiemme veteraanien hyväksi. Erityisen lämpimät ja nöyrät kiitokset haluan suunnata kaikille teille, jotka tinkimättä täytitte sodissamme velvollisuutenne isänmaatanne ja kansaanne kohtaan. Uhrauksenne ei ollut turha. Siniristilippu liehuu itsenäisyytemme tunnuksena ja todistuksena.

Palaa otsikoihin