Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, puhe Ylä-Savon kihlakunnanviraston uudisrakennuksen vihkiäistilaisuus, Iisalmi

Pitkän valmistelun, huolellisen suunnittelun, laajan vaikuttajakaartin aktiivisen toiminnan ja saumattoman yläsavolaisen yhteistyön saattelemana sisäasiainministeriö teki lokakuussa 2001 periaate- ja rahoituspäätöksen, joka lopullisesti mahdollisti Ylä-Savon kihlakunnanviraston uuden toimitalon rakentamisen Iisalmeen.

Tulos on vaikuttava. Virranpuistossa sijaitseva arvokas kiinteistö on Iisalmen kaupunkikuvassa näkyvällä ja keskeisellä paikalla. Toimitilat ovat aivan Iisalmen ydinkeskustan läheisyydessä, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Puitteet oikeushallinnon palvelujen hoidolle ovat erinomaiset ja vieläpä kauniissa ympäristössä.

Keskeisintä on, että asiakkaat saavat asiansa hoidetuiksi vaivattomasti, luotettavasti ja nopeasti.

Uusien toimitilojen suunnittelun johtavana ajatuksena on alusta lähtien ollut se, että kaikki kihlakunnanviraston toiminnot sijoittuvat saman katon alle. Tiloihin sijoittuvat kihlakunnanviraston kaikki neljä osastoa: ulosotto-osasto, syyttäjäosasto, maistraatti, poliisilaitos ja kihlakunnanviraston yhteinen henkilöstö sekä liikkuva poliisi. Talo tulee olemaan yli 150 henkilön työpaikka. Kaikkien kihlakunnanviraston toimintojen kokoaminen yhteen tuo synenergiaetuja poliisin, ulosoton, syyttäjän ja maistraatin välille kihlakuntauudistuksen yhteistyönäkökohtien edellyttämällä tavalla.

Uuden toimitilan suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon nykyaikaiselle virastolle asetettavat toiminnalliset vaatimukset. Talon varustelu vastaa kaikkia nykyajan teknisiä ja laadullisia, myös turvallisuuden edellyttämiä vaatimuksia.

Kihlakunnanvirasto eli Iisalmen mallin mukainen yhtenäisvirastojärjestelmä on kansanläheinen, palvelut lähellä ihmistä säilyttävä hallintomalli ja selkeä vaihtoehto valtakunnallisille ”putkiorganisaatioille”.

Mittavan rakennushankkeen toteuttaminen on nähtävä valtiovallan kannanottona siitä, että kihlakuntahallintopalvelut säilyvät Ylä-Savossa myös tulevaisuudessa.

Oikeusturvan saatavuudessa ei saa olla alueellista eriarvoisuutta. Vanhasen hallituksen tavoitteena on, että oikeusturvaa saadaan koko maassa nykyistä joutuisammin, tasapuolisemmin ja kohtuullisin kustannuksin. Tässä tarkoituksessa myös kehitetään oikeushallinnon viranomaisten henkilöstö- ja organisaatiorakenteita siten, että voimavarat voidaan kohdentaa todellisten oikeussuojatarpeiden mukaan.

Turvallisuus on ajan sana. Sitähän ihmiset elämäänsä kaipaavat.

Siitä on kysymys myös hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta, joka on eduskunnan myllyssä. Itsenäisellä maalla, joka on melko vast’ikään joutunut taistelemaan olemassaolostaan ja vapaudestaan, täytyy olla uskottava puolustus ja suorituskykyiset puolustusvoimat, joiden toiminnan koko kansa hyväksyy. Puolustusvoimat eivät olemassa ole vain historian takia eivätkä ne ole itsetarkoitus. Emme voi heittäytyä tässä epävarmuuden ja nopeiden muutosten maailmassa sellaisen toiveajattelun varaan että ulkoisia uhkia ei enää milloinkaan olisi eikä tulisi. On muistettava, että alasajettuja puolustusvoimia ei hetkessä nosteta ylös. Suomi järjestää oman kansallisen puolustuksen tehokkaasti, halvalla ja omalla tavallaan pitkälti yleisen asevelvollisuuden ansioista. Kunnolliset puolustusvoimat onkin nähtävä kansalaisen näkökulmasta henkivakuutuksena.

Ulkoisen turvallisuuden hinnalla yhtä tärkeää on yhteiskunnan sisäinen turvallisuus, kansalaisen turvallisuus.

Suomessa ei ole ollut tähän mennessä sisäisen turvallisuuden useampivuotista kehittämissuunnitelmaa, jolla olisi myös ylimmän poliittisen johdon tuki. Nyt tilanne korjaantuu. Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa päätettiin käynnistää sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Sisäasiainministeriön johdolla valmisteltu laaja poikkihallinnollinen ohjelma onkin nyt valmis. Hallituksen torstaina 23.9. hyväksymässä ohjelmassa linjataan sisäisen turvallisuuden tason tavoitteet, toimenpiteet ja tarvittavat voimavarat.

Sisäisen turvallisuuden tavoite vuoteen 2015 mennessä asetetaan kunnianhimoisesti: Suomi on Euroopan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Viranomaisyhteistyöllä sekä sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa kumppanuuksia solmimalla varmistetaan laadukkaat, ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäistä turvallisuutta lisäävät palvelut.

Sisäinen turvallisuus lähtee sosiaalisesta turvallisuudesta. Sosiaalisella turvallisuudella tarkoitetaan niitä työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäiseviä sekä elinolosuhteita kohentavia toimia, joilla on mahdollista vähentää ajautumista rikollisuuteen ja rikoskierteeseen.

Syrjäytymiseen liittyvä rikollisuus syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Lapsuuden ongelmat, koulukäyntivaikeudet, kehno asema työmarkkinoilla, työttömyys, toimeentulovaikeudet, päihdeongelmat, heikko sosiaalinen kiinnittyminen ja sairaudet ovat keskeisiä tekijöitä ongelmien vyyhdessä.

Poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja seuraamusjärjestelmän toimilla ei yksin voida vaikuttaa rikollisuuteen ja sen syihin. Tärkeää on ehkäistä syrjäytymistä ja päihteiden käytöstä aiheutuvia ongelmia poikkihallinnollisesti, viranomaisten välisellä tiiviillä yhteistyöllä, puuttumalla ongelmien juureen. Näin voidaan kohdentaa auttavia toimenpiteitä erityisesti lapsuuteen, nuoruuteen ja perheisiin, jotta rikollisuuteen ajautuminen voidaan ehkäistä ja vielä alussa oleva rikoskierre katkaista.

Kansalaisten luottamus sisäisen turvallisuuden ylläpidosta vastaaviin viranomaistahoihin kuten poliisi- ja oikeusviranomaisiin on korkea. Tehtävät on kyetty hoitamaan luottamusta herättävällä tavalla. Viranomaisten välinen yhteistyö ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Yhteistyöllä voidaan turvata palvelut maan kaikissa osissa. Maan sisäinen muuttoliike ja väestörakenteen yleinen muutos, väestön eläköityminen aiheuttaa lähivuosina suuria haasteita hyvän turvallisuustilanteen ja turvallisuusviranomaisten palvelukyvyn säilymiselle koko maassa. Yhteistyö on tässä voimavara ja mahdollisuus. Käytännön toimenpiteiden lisäksi hyvä yhteistyö edellyttää kunkin viranomaistahon myötämielistä suhtautumista ja aitoa uskoa viranomaisyhteistyön tarpeellisuuden. Erityisesti johdon tulee sitouttaa henkilöstö kaikilla tasoilla viranomaisyhteistyöhön ja muokata asenneilmapiiriä niin että laaja vastuu sisäisen turvallisuuden kehittämisestä toteutuu myös käytännössä.

Mitä oikeudenmukaisempi ja ehyempi yhteiskunta on , sitä turvallisempi se on kansalaisen arkielämän näkökulmasta.

Parhaimmat kiitokset kaikille niille, jotka ovat ammattitaidollaan ja panoksellaan edesauttaneet hankkeen onnistumista. Menestystä talon toiminnalle. Voimia talon kaikille työntekijöille tärkeässä työssämme. Pidetään kotiseutumme Savo yhteistyön voimin turvallisena ja viihtyisänä asua ja elää.

Palaa otsikoihin