Haku

Puheet 2004

20.11.2004 19:30

Puolustusministeri Seppo Kääriäisen puhe Maanrakentajien 40-vuotisjuhlassa Kuopiossa lauantaina 20.11.2004

Talousnäkymät Suomi on onnistunut talouspolitiikassaan kohtalaisesti ottaen huomioon talouden yleisen epävarmuuden ja sekavan sekä alavireisen tilanteen Euroopassa ja maailmalla.

Työllisyyttä on pyritty parantamaan vireyt-tämällä kotimaista kysyntää ja suuntaamalla talous- ja veropolitiikkaa kotimarkkinoiden jatkuvaan elvyttämiseen. Suomi ei ole saanut toistai-seksi olennaista vetoapua talouteensa Euroopasta, joka on ollut pitkän aikaa jähmettyneessä tilassa. Hallituksen käytössä ovat olleet lähinnä veropolitiikan keinot, ja niitä onkin käytetty. Palkkaverotusta on keven-netty useaan otteeseen. Niin ikään on tehty Suomen oloissa poikkeuk-sellinen yritysverokevennys. Näillä on tähdätty yhtäältä työnteon moti-vaation kasvattamiseen sekä toisaalta työn antamisen ja teettämisen rohkaisemiseen.

Näissä epävarmuuden sävyttämissä oloissa olisi erittäin toivottavaa, että työmarkkinajärjestöt voisivat neuvotella tähän tilanteeseen sopivan pitkäjänteisen, työllisyyttä lisäävän ja oikeudenmukaisen työmarkkina-sopimuksen, jota hallitus omilla vero- ja investointipäätöksillään tukee. Tämä olisi sinänsä yhteinen etu, sillä paranevasta työllisyydestä hyöty-vät kaikki.

Myönteistä on, että työmarkkinajärjestöt tulivat alkusyksyn epäilyjen jäl-keen neuvottelu pöytään. Nyt tarvitaan tahtoa sopimuksen rakentami-seen. AKT:n lakosta johtuva pattitilanne neuvotteluissa on purettava ja jatkettava varsinaisia tuponeuvotteluja. Vastuu on vain niillä, joilla on valta näissä asioissa.

Suomella on hyvät edellytykset selviytyä ja menestyä kireässä kan-sainvälisessä talouskilpailussa. Suomi on kilpailukykyisimpiä maita ja myös vähiten korruptoitunut. Realismin ohella tarvitaan osaamiseen ja tutkimukseen panostamista sekä yrittäjyyden ja luovuuden kannusta-mista. Yhteiskuntamme on yrittämisen toimintaympäristönä Euroopan kärkimaita. Itsestämme riippuu, selviydymmekö hyvin jatkossakin.

Maanrakennushankkeet

Liikenneväylähankkeet edistävät merkittävästi työllisyyttä ja yrittämisen mahdollisuuksia. Tie- ja ratatyömaiden välittömien myönteisten vaiku-tusten ohella liikenneyhteyksien pysyvä parantaminen heijastuu työlli-syyteen niin välittömästi kuin varsinkin pitkällä tähtäyksellä, antaen sa-malla maakuntiin lisääntyviä investointi- ja yrittämismahdollisuuksia.

Keravan ja Lahden välisen oikoradan rakennustyöt ovat edistyneet niin ripeästi että tämän vuoden kolmannessa lisäbudjetissa hankkeeseen varataan lisää rahaa. Oulun ja Iisalmen välinen rataosuuden sähköis-tämisen aikaistaminen niin ikään tuo lisärahoitusta. Ratojen yli-ikäisiä päällysrakenteita korjataan Kokemäen ja Rauman, Pieksänmäen ja Kuopion, Siilinjärven ja Viinijärven sekä Oriveden ja

Jämsänkosken välisillä osuuksilla. Uutena tiehankkeena aloitetaan Helsingin Hakamäentien peruskorjaus. Keskeneräisistä hankkeista valmistuvat vuonna 2005 Lohjan ja Lohjanharjun, Lahden ja Heinolan, Jyväskylän ja Kirin sekä Joroisten ja Varkauden väliset osuudet. Hel-singin ja Turun välisen moottoritien rakennushanke jatkuu. Satama- ja terminaaliyhteyksiä parannetaan Kuopiossa. Vuosaari-hanke etenee.

Todettakoon sekin, että yksityisteiden kunnossapito on ja parantami-seen esitetään nyt reippaan 13 miljoonan euron määräraha, joka on 2 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Suunta on oikea. Kaikki liiken-neväyläinvestoinnit ovat myönteisiä ratkaisuja, ja aina on toivottavaa, että ne Suomen kaltaisessa laajassa pitkien etäisyyksien maassa py-syvät riittävällä tasolla. Tarpeeseen nähden investointeja tulisi pystyä lisäämään.

Maa- ja vesirakentaminen pitää yllä Suomen perusinfraktuktuuria ja luo edellytyksiä elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan turvalliselle toimivuudel-le. Maa- ja vesirakenteet ovat 15 % Suomen kansallisvarallisuudesta, 70 miljardia euroa. Ala työllistää yhteensä 70 000 suomalaista - kaiken päälle se on kotimaista toimintaa, sillä vain 11 % panostuksesta tulee ulkomailta. Valtio ja kunnat ovat tämän alan pääasiallisia tilaajia.



Maanrakentajat tekevät myös siinä mielessä perustyötä, että sitä kautta turvataan yhteiskuntamme häiriötön toimivuus. Maanrakentajien käden-jälki säilyy ja näkyy. Se on sellaista yhdyskunta- ja ympäristörakenta-mista, joka on yhteiskunnan kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kannalta perusasioita. Kadut, tiet, vesiväylät, lentokentät, satamat, energiaver-kostot, vesihuollonverkostot, ympäristö, urheilu- ja liikunta-alueet, kal-liorakenteet ja maanalaiset tilat varmistavat yhteiskuntamme toimivuu-den niin rauhan kuin kriisinaikoinakin.

Ammattikoulutetulla väellä on näissä tehtävissä paljon mahdollisuuksia. Ammattitaitoista väkeä tarvittaisiin lisää. Ala vaatii monenlaista osaa-mista käden taidoista ja tekniikan hallinnasta ympäristöosaamisen ja luonnontuntemukseen - kielitaitoakaan unohtamatta. Olennaista on, et-tä uusia maanrakennushankkeita voitaisiin tehdä ja teettää jatkuvalla syötöllä. Näköpiirissä olevat hankkeet eivät riittäne maanrakennusalan työllistämiseen lähivuosien aikana, ellei uusia päätöksiä kyetä teke-mään.

Yrittäjyys



Maanrakennusala on kovaa yrittämistä. Noin puolet jäsenkunnastanne on yhden koneen yrittäjiä. Yrittäminen on yrittäjille aina henkilökohtai-nen asia, keino hankkia toimeentulo ja myös mahdollisuus menestyä.

Ei yrittäjä yritä ensisijaisesti luodakseen uusia työtilaisuuksia yhteis-kunnalle. Yrittäjä tulee luoneeksi merkittävästi myös uusia työpaikkoja, jos hänellä ja hänen yrityksellään menee hyvin ja hänen myös sallitaan yrittämisellään menestyä.

Yrittäminen ei ole pelkkä ammatti, johon tulisi suhtautua vain ammatti-na muiden joukossa. Yhtäältä yrittäjän menestyminen voittoineen ja toi-saalta yrittäjän haaksirikko, konkurssi olisi otettava luonnollisina ja hy-väksyttävinäkin elämän virtaan kuuluvina tapahtumina, myös yhteis-kunnan suunnalta. Myös yrittäjän kadehtimisesta olisi päästävä eroon. Yrittäjän menestymistä olisi pidettävä toivottavana ja tavoiteltavana, sil-lä sehän merkitsee tosiasiallista toimeentuloa yhteiskunnassa. Niin-ikään konkurssin kokeneiden yrittäjän asemasta on pidettävä entistä parempi huoli ja annettava heille uusi mahdollisuus yrittämiseen ja elämään.

Yrittäjyys on ankaraa työtä ja kovaa riskinottoa paitsi oman toimeentu-lon puolesta myös yhteiseksi hyväksi, työllisyyden ja työpaikkojen tur-vaamiseksi. Vero- ja talouspoliittisten päätösten rinnalla yrittäjyyteen kannustaminen edellyttää myös henkistä tukea merkitseviä näkyviä te-koja.



Hallitus on tehnyt useita yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistäviä veroratkaisu-ja: arvonlisäveroa alarajaa joustavoitetaan, sukupolvenvaihdoksen ve-rotukseen tehdään huomattava huojennus ja toteutetaan merkittävä 550 miljoonan euron yritysverokevennys. Sehän astuu voimaan v. 2005 alusta lukien. Muistissa ovat palkansaajien verotusta keventävät ratkai-sut - ja kaikki nämä lisäävät työnteon ja teettämisen motiivia. Tällä tiellä täytyy jatkaa.

PK-yritysbarometri kertoi 20.10.2004, että yritysten liikevaihto kasvaa ja kannattavuus pysyy kestävällä tasolla ja että pk-yritykset aikovat lisätä investointeja. Sama barometri sanoi, että uusia työpaikkoja syntyisi 10 000 – 20 000 seuraavan vuoden aikana. Barometrien viestit vaihtele-vat, mutta päivänselvää on, että olipa hallituspohja mikä tahansa, yrittä-jyysystävällistä elinkeino-, talous- ja veropolitiikkaa täytyy jatkaa myös vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen olletikin, kun uusiin pk-yrityksiin on syntynyt yli 200 000 työpaikkaa viimeisen kymmenen vuoden aika-na. Sivukulujen alentaminen on keinoista ykkössijalla myös jatkossa.

Yrittäjyyden kannustamisella nousevat yritykset ja työpaikat takaavat kansan haluaman hyvinvointiyhteiskunnan elinvoimaisuuden ja toimin-takykyisyyden. Onkin kysyttävä, onko tälle toimintapolitiikalle todellista vaihtoehtoa nykytilanteessa, globalisaation puristuksessa. Vastaukseni on: ei ole.

* * *

Onnittelut maanrakentajien Pohjois-Savon piiriyhdistykselle 40 vuotta jatkuneen vireän toiminnan johdosta. Menestystä jatkossakin. Teette arvokasta työtä yhteiseksi hyväksi. Ponnistuksenne merkitsevät elin-voimaista maakuntaa, parempaa työllisyyttä, turvallisia elinolosuhteita ja toimivaa yhteiskuntaa. Siitä kiitämme ja toivotamme Teille jatkuvaa menestystä.+++




Palaa otsikoihin