Ministeri Kääriäisen tervehdys Sairaanhoitopiirien ja puolustusvoimien välisen erikoissairaanhoidon ja lääkehuollon kumppanuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Helsingissä

Puolustusvoimien lääkintähuollon kokonaisuudistus saavuttaa tänään merkittävän vaiheen.

Nyt allekirjoitettavat puolustusvoimien ja sairaanhoitopiirien väliset erikoissairaanhoidon kumppanuussopimukset ovat vuosikausia jatkuneen kehittämistyön huipentuma. Voidaan perustellusti sanoa, että niiden myötä puolustusvoimien lääkintähuolto siirtyy uuteen aikakauteen.

Päätös puolustusvoimien lääkintähuollon kokonaisuudistuksesta tehtiin viime vuoden tammikuussa. Uudistuksen tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien lääkintähuollon resurssit entistä paremmin lääkintähuollon ydintehtäviin eli kenttälääkintään, palvelukelpoisuuden ja palvelusturvallisuuden varmistamiseen sekä niitä tukevaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan. Näiden lisäksi erityisenä kehittämiskohteena on B- ja C-suojelulääkintä. Edellä mainitut avaintehtävät keskitetään Sotilaslääketieteen Keskukseen, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Kokonaisuudistuksen suurimmat muutokset koskevat kuitenkin erikoissairaanhoitoa. Uudistuksen myötä puolustusvoimat luopuu omasta erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja hankkii tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut sairaanhoitopiireiltä. Valitettavasti tämä merkitsee puolustusvoimien ja myös Pohjoismaiden viimeisen sotilassairaalan - Tilkkana tunnetun Keskussotilassairaalan - ovien sulkeutumista liki 90-vuoden ansiokkaan toiminnan päätteeksi.

Puolustusvoimien tukeutuminen julkiseen terveydenhuoltoon ei ole täysin uusi asia. Itsestään selvää on ollut, että kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa potilas on aina lähetetty hoitoon lähimpään siviilisairaalaan. Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa erikoissairaanhoidossa on perinteisesti tukeuduttu puolustusvoimien omiin sairaaloihin. Pohjan Sotilassairaalan toiminnan loputtua on Pohjois-Suomessa ja Kainuussa kuitenkin pilotoitu kumppanuutta sairaanhoitopiirien kanssa jo runsaan viiden vuoden ajan. Kainuun Sairaanhoitopiiri ja Lapin Sairaanhoitopiiri lähtivät vuonna 2000 yhteistyöhön puolustusvoimien kanssa. Tulokset ovat olleet ainakin puolustusvoimien näkökulmasta katsoen paremmat kuin osattiin odottaakaan. Sairaanhoitopiirin kokemuksista kuulemme enemmän myöhemmin, mutta uskon, että myös niiden kannalta yhteistyö on ollut hedelmällistä.

Haluankin esittää molemmille sairaanhoitopiireille parhaat kiitokseni siitä ennakkoluulottomasta ja uraauurtavasta työstä, jolla uutta kumppanuuden toimintamallia tuolloin rakennettiin ja kehitettiin. Ilman tuon työn positiivisia tuloksia tuskin nyt oltaisiin tässä tilaisuudessa. Kuten aina, ei edelläkävijän rooli ole ollut helppo. Mutta toiminnalliset ja taloudelliset tulokset puhuvat puolestaan ja niinpä nyt allekirjoitettavien sopimusten myötä erikoissairaanhoidon kumppanuus ulotetaan koko maahan.

Erikoissairaanhoidon kumppaneiksi on valittu sairaanhoitopiirit siksi, että ne ovat puolustusvoimille turvallisia ja luotettavia kumppaneita. Ne pystyvät takaamaan kattavat erikoissairaanhoidon palvelut kaikkialla maassa. Palvelut saadaan mahdollisimman läheltä varuskuntia ja varusmiehet saavat samaa korkeatasoista hoitoa kuin muutkin sairaanhoitopiirin alueen asukkaat. Etuna on myös se, että potilaan aiemmat hoitotiedot ovat käytettävissä nykyistä laajemmin. Samoin varusmiesaikaisen hoidon tiedot tallentuvat myöhempää käyttöä varten mikäli potilas on hoidettavana oman kotikuntansa sairaanhoitopiirin sairaalassa.

Sairaanhoitopiirien kanssa käynnistyvän kumppanuuden myötä puolustusvoimien lääkintähuolto integroituu entistä tiiviimmin muuhun yhteiskuntaan. Se merkitsee yhteiskunnan terveydenhuollon resurssien entistä tehokkaampaa käyttöä ja edistää päällekkäisten terveydenhuoltojärjestelmien purkamista.

Tärkeää on myös se, että uudessa toimintamallissa puolustusvoimien lääkintähuollon normaaliolojen ja poikkeusolojen toimintamallit yhdenmukaistuvat. Lähtökohtana on, että rauhan aikainen kumppanuus jatkuu myös poikkeusoloissa. Poikkeusolojen työnajon mukaisesti puolustusvoimat hyödyntää valtakunnan yleistä terveydenhuoltoa ja erityisesti sen erikoislääkärijohtoista sairaalajärjestelmää, mutta vastaa itse ensiavusta ja ensihoidosta kenttäoloissa ja joukkojen muusta ensivaiheen terveydenhuollosta sekä potilaiden sairaankuljetuksesta evakuointisairaaloihin.

Kumppanuus puolustusvoimien kanssa on sairaanhoitopiireille uusi haaste kuluvana vuonna voimaan tulleen hoitotakuujärjestelmän lisäksi. Puolustusvoimien potilaiden hoitovolyymi jakautuu kuitenkin varsin tasaisesti ympäri maata eri sairaanhoitopiirien vastuulle. Näin yksittäisen sairaalan osalta kuormitus jää monissa tapauksissa lähes marginaaliseksi eikä sillä ole vaikutusta sairaanhoitopiirin muiden potilaiden hoitoon pääsylle.

Puolustusvoimien ja sairaanhoitopiirien kumppanuudet käynnistyvät pääosin vuoden vaihteessa. Yhteisyö vaatii molemmilta osapuolilta opettelemista ja erilaisten paikalliset olosuhteet huomioon ottavien käytännön toimintamallien kehittämistä. Tässä yhteydessä puolustusvoimien vanhojen kumppanien, Kainuun ja Lapin sairaanhoitopiirien, kokemusten jakaminen ja hyödyntäminen on hyvänä apuna.

Käynnistyvän kumppanuuden taustalla on tehty merkittävä valmistelutyö sekä puolustusvoimissa että sairaanhoitopiireissä. Uskonkin, että kumppanuuteen siirrytään hallitusti ja suunnitelmallisesti niin, että potilaille turvataan keskeytymätön korkeatasoinen erikoissairaanhoito. Toivotan käynnistyvälle pitkäaikaiselle yhteistyölle onnea ja menestystä.

Palaa otsikoihin