Puolustusministeri Kääriäinen avasi Puolustus ja Turvallisuus 2005 -messutapahtuman

Arvoisat messuvieraat, hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar! Minulle on suuri ilo saada puhua tänään Puolustus ja Turvallisuus 2005 messujen avaustilaisuudessa täällä Tampereen Pirkkahallissa.

Kiitän kaikkia messujen järjestäjiä ja näytteilleasettajia sekä erityisesti Tampereen Messujen henkilöstöä hyvin tehdystä työstä. Te kaikki olette osaltanne olleet tekemässä näitä messuja mahdollisiksi.

Viimeisen vajaan vuoden aikana olemme joutuneet seuraamaan kahta tuhoisaa luonnononnettomuutta eri puolilla maapalloa. Viime Tapaninpäivänä maanjäristyksen seurauksena noussut hyökyaalto, tsunami, surmasi satoja tuhansia ihmisiä Intiasta Indonesiaan ulottuvalla alueella. Aaltoihin katosi myös lähes 200 alueella joulumatkalla ollutta suomalaista. Vain vajaat kaksi viikkoa sitten iski puolestaan hirmumyrsky Katrina Yhdysvaltain etelärannikolle. Tällä hetkelläkään emme tiedä, kuinka moni sai myrskyn seurauksena surmansa. Aineelliset tuhot ovat valtavat, ja kuolleiden määrä nousee vähintäänkin tuhansiin.

Luonnonmullistukset asettavat nykyaikaiset yhteiskunnat vakavan haasteen eteen. Joskus tuntee olonsa jopa toivottomaksi - luonnon voimat ovat niin mahtavia, että niiden hillitsemiseksi ei voi tehdä juurikaan mitään.

Sitä paitsi elämme joka päivä terroritekojen varjostamassa ympäristössä eikä pidä unohtaa maailmanlaajuisia tautiepidemioita.

Toivottomuuteen ei pidä vaipua. On tärkeää, että viranomaiset kehittävät koko ajan valmiuksiaan onnettomuuksien vaikutusten torjumiseksi. Tämä toiminta on näidenkin messujen keskeinen teema: kyseessä on messuesitettä lainatakseni maanpuolustuksen ja turvallisuuden kokonaisvaltainen suurkatselmus.

Suomi on tämän kokonaisvaltaisen turvallisuuden alueella edelläkävijä, jonka ratkaisuihin ja kokemuksiin käydään tutustumassa monista eri maista. Suomen ratkaisun ydin on valtioneuvoston marraskuussa 2003 hyväksymä strategia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Siinä lähdetään viranomaisten mahdollisimman laajasta ja sujuvasta yhteistyöstä. Kaikilla hallinnonaloilla on kansallisen turvallisuuden varmistamisessa oma strateginen tehtävänsä.

Nyt kun tämän YETT-strategian valmistumisesta on kulunut kohta kaksi vuotta, on valtioneuvosto käynnistänyt sen päivittämisen. Päivityksessä otetaan huomioon niin valtavat luonnononnettomuudet kuin erilaisista valmiusharjoituksista saadut kokemukset. Strategian päivittäminen tulevan talvikauden aikana on osoitus siitä, että yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta on tullut jatkuva prosessi, eräänlainen valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen vastinpari.

Yhdessä nämä kaksi jatkuvasti elävää suunnitelmaa muodostavat Suomen kansallisen turvallisuusratkaisun ytimen, johon viranomaisten toiminta niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla perustuu.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa on kyse ennen muuta eri hallinnonalojen toiminnan yhteensovittamisesta. Puolustushallinnolla on tässä työssä oma roolinsa. Sen ydintehtävänä on jatkossakin huolehtia maamme sotilaallisesta puolustuksesta. Perustehtävän hoitamisessa ei ole varaa olla sinisilmäinen. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa on linjattu, että maahamme kohdistuva laajamittainen sotilaallinen hyökkäys ei ole todennäköinen. Siksi sotilaallisen puolustuksen painopiste on tänään kyvyssä torjua maahamme kohdistuva strateginen isku. Puolustusratkaisuja ei kuitenkaan tehdä todennäköisten, vaan mahdollisten uhkien varalta. Meillä ei ole jatkossakaan syytä tai mahdollisuutta tinkiä sotilaallisesta valmiudestamme. Ei pidä tuudittautua uskomaan, että meitäkin ei milloinkaan enää kohdistuisi sotilaallista uhkaa.

Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi puolustushallinnon tehtävänä on tukea muita viranomaisia antamalla pyynnöstä virka-apua sekä vastata kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta. Yhteistyö on puolustushallinnon näkökulmasta sujunut viime vuosina erinomaisesti. Reviirikateudesta ei ole näkynyt merkkejä, vaan turvallisuustyöhön on ryhdytty päättäväisesti ja vakavalla mielellä. Haluan mainita sen hyvän yhteistyön, jota puolustushallinto on toteuttanut erityisesti sisäasiainministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa monissa eri kysymyksissä.

Nya hot och naturkatastrofer är en allvarig utmaning för det moderna samhället. Det är ytterst viktigt att olika myndigheter utvecklar sina färdigheter att bemöta dessa utmaningar. Finlands till helhetssäkerhet grundar sig på strategin för tryggandet av samhällets livsviktiga funktioner som statsrådet godkände i november 2003. I denna strategi utgår man från ett så omfattande och smidigt samarbete som möjligt mellan olika myndigheter. Samarbete är också ett centralt tema för säkerhets- och försvarsmässan 2005. Såsom det är skrivet i mässbroschyren: det handlar om försvarets och säkerhetens helhetsbetonade stormönstring.

Puolustus ja Turvallisuus 2005 messujen kaltaisilla tapahtumilla on tärkeä merkitys linkkinä hallinnon ja kansalaisten välillä. On tärkeää, että kansalaisilla on riittävästi tietoja käynnissä olevista hankkeista ja että he voivat perustellusti luottaa valtiovallan ja viranomaisten kykyyn ja haluun taata heille kriisitilanteissa turvallisuus.

Yllättävän kriisin aikana ihmisiä ei saa jättää yksin. Jos niin kävisi, seurauksena on luottamuspula, jonka voittamiseen kuluu pitkä aika. Ei vara venettä kaada.

Hyvät messuvieraat!

Kiitän teitä kaikkia siitä, että olette saapuneet tähän messujen avajaistilaisuuteen. Jag tackar er alla för att ni är här i dag. Med dessa ord öppnar jag försvars och säkerhets mässa 2005. Julistan näin puolustus ja turvallisuus 2005-messut avatuksi.



Arvoisat messuvieraat, hyvät naiset ja herrat, mina damer och herrar!

Minulle on suuri ilo saada puhua tänään Puolustus ja Turvallisuus 2005 messujen avaustilaisuudessa täällä Tampereen Pirkkahallissa. Kiitän kaikkia messujen järjestäjiä ja näytteilleasettajia sekä erityisesti Tampereen Messujen henkilöstöä hyvin tehdystä työstä. Te kaikki olette osaltanne olleet tekemässä näitä messuja mahdollisiksi.

Viimeisen vajaan vuoden aikana olemme joutuneet seuraamaan kahta tuhoisaa luonnononnettomuutta eri puolilla maapalloa. Viime Tapaninpäivänä maanjäristyksen seurauksena noussut hyökyaalto, tsunami, surmasi satoja tuhansia ihmisiä Intiasta Indonesiaan ulottuvalla alueella. Aaltoihin katosi myös lähes 200 alueella joulumatkalla ollutta suomalaista. Vain vajaat kaksi viikkoa sitten iski puolestaan hirmumyrsky Katrina Yhdysvaltain etelärannikolle. Tällä hetkelläkään emme tiedä, kuinka moni sai myrskyn seurauksena surmansa. Aineelliset tuhot ovat valtavat, ja kuolleiden määrä nousee vähintäänkin tuhansiin.

Luonnonmullistukset asettavat nykyaikaiset yhteiskunnat vakavan haasteen eteen. Joskus tuntee olonsa jopa toivottomaksi - luonnon voimat ovat niin mahtavia, että niiden hillitsemiseksi ei voi tehdä juurikaan mitään.

Sitä paitsi elämme joka päivä terroritekojen varjostamassa ympäristössä eikä pidä unohtaa maailmanlaajuisia tautiepidemioita.

Toivottomuuteen ei pidä vaipua. On tärkeää, että viranomaiset kehittävät koko ajan valmiuksiaan onnettomuuksien vaikutusten torjumiseksi. Tämä toiminta on näidenkin messujen keskeinen teema: kyseessä on messuesitettä lainatakseni maanpuolustuksen ja turvallisuuden kokonaisvaltainen suurkatselmus.

Suomi on tämän kokonaisvaltaisen turvallisuuden alueella edelläkävijä, jonka ratkaisuihin ja kokemuksiin käydään tutustumassa monista eri maista. Suomen ratkaisun ydin on valtioneuvoston marraskuussa 2003 hyväksymä strategia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Siinä lähdetään viranomaisten mahdollisimman laajasta ja sujuvasta yhteistyöstä. Kaikilla hallinnonaloilla on kansallisen turvallisuuden varmistamisessa oma strateginen tehtävänsä.

Nyt kun tämän YETT-strategian valmistumisesta on kulunut kohta kaksi vuotta, on valtioneuvosto käynnistänyt sen päivittämisen. Päivityksessä otetaan huomioon niin valtavat luonnononnettomuudet kuin erilaisista valmiusharjoituksista saadut kokemukset. Strategian päivittäminen tulevan talvikauden aikana on osoitus siitä, että yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta on tullut jatkuva prosessi, eräänlainen valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen vastinpari.

Yhdessä nämä kaksi jatkuvasti elävää suunnitelmaa muodostavat Suomen kansallisen turvallisuusratkaisun ytimen, johon viranomaisten toiminta niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla perustuu.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa on kyse ennen muuta eri hallinnonalojen toiminnan yhteensovittamisesta. Puolustushallinnolla on tässä työssä oma roolinsa. Sen ydintehtävänä on jatkossakin huolehtia maamme sotilaallisesta puolustuksesta. Perustehtävän hoitamisessa ei ole varaa olla sinisilmäinen. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa on linjattu, että maahamme kohdistuva laajamittainen sotilaallinen hyökkäys ei ole todennäköinen. Siksi sotilaallisen puolustuksen painopiste on tänään kyvyssä torjua maahamme kohdistuva strateginen isku. Puolustusratkaisuja ei kuitenkaan tehdä todennäköisten, vaan mahdollisten uhkien varalta. Meillä ei ole jatkossakaan syytä tai mahdollisuutta tinkiä sotilaallisesta valmiudestamme. Ei pidä tuudittautua uskomaan, että meitäkin ei milloinkaan enää kohdistuisi sotilaallista uhkaa.

Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi puolustushallinnon tehtävänä on tukea muita viranomaisia antamalla pyynnöstä virka-apua sekä vastata kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta. Yhteistyö on puolustushallinnon näkökulmasta sujunut viime vuosina erinomaisesti. Reviirikateudesta ei ole näkynyt merkkejä, vaan turvallisuustyöhön on ryhdytty päättäväisesti ja vakavalla mielellä. Haluan mainita sen hyvän yhteistyön, jota puolustushallinto on toteuttanut erityisesti sisäasiainministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa monissa eri kysymyksissä.

Nya hot och naturkatastrofer är en allvarig utmaning för det moderna samhället. Det är ytterst viktigt att olika myndigheter utvecklar sina färdigheter att bemöta dessa utmaningar. Finlands till helhetssäkerhet grundar sig på strategin för tryggandet av samhällets livsviktiga funktioner som statsrådet godkände i november 2003. I denna strategi utgår man från ett så omfattande och smidigt samarbete som möjligt mellan olika myndigheter. Samarbete är också ett centralt tema för säkerhets- och försvarsmässan 2005. Såsom det är skrivet i mässbroschyren: det handlar om försvarets och säkerhetens helhetsbetonade stormönstring.

Puolustus ja Turvallisuus 2005 messujen kaltaisilla tapahtumilla on tärkeä merkitys linkkinä hallinnon ja kansalaisten välillä. On tärkeää, että kansalaisilla on riittävästi tietoja käynnissä olevista hankkeista ja että he voivat perustellusti luottaa valtiovallan ja viranomaisten kykyyn ja haluun taata heille kriisitilanteissa turvallisuus.

Yllättävän kriisin aikana ihmisiä ei saa jättää yksin. Jos niin kävisi, seurauksena on luottamuspula, jonka voittamiseen kuluu pitkä aika. Ei vara venettä kaada.

Hyvät messuvieraat!

Kiitän teitä kaikkia siitä, että olette saapuneet tähän messujen avajaistilaisuuteen. Jag tackar er alla för att ni är här i dag. Med dessa ord öppnar jag försvars och säkerhets mässa 2005. Julistan näin puolustus ja turvallisuus 2005-messut avatuksi.

Palaa otsikoihin