Puolustusministeri Kääriäisen puhe Mannerheim-ristin ritari Mikko Anttosen muotokuvan paljastustilaisuudessa Parikkalassa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Mannerheim-ristin ritari Mikko Anttosen puoliso rouva Martta Anttonen, Mikko Anttosen omaiset, hyvä juhlaväki, hyvät naiset ja miehet; Minulle on suuri kunnia puolustusministerinä pitää Mannerheim-ristin ritari Mikko Anttosen muotokuvan paljastamispuhe.

Olemme kokoontuneet tätä tärkeätä ja arvokasta tilaisuutta varten historialliseen Harjulinnaan maineikkaassa Parikkalassa. Tietojeni mukaan Mikko Anttonen oli itse suojeluskuntalaisena 30-luvulla rakentamassa Harjulinnaa. Parikkala taas on tuottanut viisi Mannerheim-ristin ritaria, mitä voidaan maassamme pitää poikkeuksellisena. Ilman ylisanoja voidaan todeta, että Suomen itsenäisyystaisteluihin liittyvä kunniakas historia ja muistot ovat konkreettisesti läsnä tässä tilaisuudessa.

Suomen käymillä raskailla sodilla oli ratkaiseva merkitys kansakuntamme itsenäisyyden takaamisessa ja siinä, että yhteiskuntamme on pystynyt menneen 60 vuoden aikana kehittymään sellaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi kuin mitä se tänä päivänä on. Olemme tänä päivänä monilla mittareilla mitattuna maailman eturivissä. Sodan kentillä turvatusta itsenäisyydestä kuitenkin maksettiin kova hinta. Osa sotiin osallistuneista maksoi kalleimman mahdollisen uhrin, ja osa sai elinikäisen vamman. Sodan laki on kova.

Arvoisat läsnäolijat,

Puolustusvoimien tärkein tehtävä on myös tulevaisuudessa Suomen kansan ja alueen puolustaminen. Tämän vahvisti eduskuntajoulukuussa 2004 selonteossa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Maamme puolustus pidetään uskottavana ja ajan tasalla. Nyt on käynnissä on sodanjälkeisen historiamme suurin muutosprosessi, jossa johtamis-, esikunta - ja hallintorakenne yhdessä varusmiesten koulutusorganisaation ja huoltojärjestelmien kanssa muokataan ajan vaatimuksiin. Näiden uudistusten tavoitteena on säilyttää puolustusvoimien uskottavuus ja toimivuus myös ensi vuosikymmenellä.

Maanpuolustuksemme kulmakiviä on perinteisesti ollut kansan ja puolustusvoimien välinen suora yhteys. Yleinen asevelvollisuus säilytetään ja puolustusvoimat toimii jatkossakin koko maassa. Koko maata puolustetaan.Tilanne ei muutu tehtyjen päätösten toimeenpanon jälkeen. Puolustusvoimat on edelleen läsnä Suomen jokaisessa maakunnassa, myös niissä kaupungeissa ja kunnissa, joita nyt tehdyt uudelleenjärjestelyt eniten koskettavat.

Historian viisaudet ja nykypäivän realismi kertovat meille, että meidän on puolustettava maatamme ensisijaisesti itse, olimmepa sotilaallisesti liittoutumaton kuten nyt olemme päättäneet, tai liittoutunut, joka mahdollisuus Suomella halutessaan myös on. Veteraanien meille ja tuleville sukupolville jättämää arvokasta perintöä, vapaata isänmaata, vaalitaan tässä ajassa.

Hyvät kuulijat,

Mannerheim-ristin ritareilla, joita oli kaikkiaan 191, on erityinen asemansa sotiemme historiassa ja meidän mielissämme. Kaikkien ylisuoriutujien joukossa he ylisuoriutuivat. Tutkija Heidi Tiimosen loppuvuodesta 2004 tekemissä arvokkaissa haastatteluissa Mikko Anttonen kuvaili tuntemuksiaan talvisotaan lähdön kynnyksellä lokakuussa -39 seuraavalla tavalla: "Isänmaa kutsu! Kyllä siinä semmonen velvollisuuden tunto oli erittäin korkealla, että nyt on maa vaarassa. Se oli semmonen kasvatusperinne, koska oli Suojeluskuntaan kuulunut ja armeijassa käynyt ja aliupseeriksi koulutettu siellä. Isänmaallinen mieliala oli kyllä korkealla. Sen mie muistan. Ei mittään kiihkomielisyyttä ollu, mutta että kyllä vaan kannattaa puolustaa maata." Samalla hyvin tiedostettiin, mistä oli kysymys: "Ei se vihollinen voi piätä silittämmään tulla". Käsitykseni on, että tällaiset tunteet olivat yhteisiä paitsi ritareille, myös kaikille sotiimme osallistuneille veteraaneille. Suomen itsenäisyys ja olemassaolo oli vaakalaudalla.

Parikkalassa vuonna 1911 syntynyt, maanviljelijä ja vääpeli, talvi- ja jatkosodan veteraani, Mannerheim-ristin ritari numero 166 Mikko Anttonen sai ritariristinsä kesäkuun -44 torjuntataisteluissa osoittamastaan henkilökohtaisesta urhoollisuudesta. Hän johti konekivääripartioitaan hyvin vaikeissa, jopa epätoivoisissa tilanteissa ja saavutti toimillaan odottamatonta menestystä.

Minulla ei ollut mahdollisuutta tavata Mikko Anttosta, mutta rohkenen eräiden kirjoitusten ja jo edellä mainittujen haastattelujen perusteella muutamalla sanalla tulkita tänään paljastettavan muotokuvan päähenkilöä. Ihmisenä hän oli luonteeltaan sosiaalinen ja perusmyönteinen, mutta vaatimaton. Sotilaana peräksiantamaton - ja uskollinen esimiehilleen sekä taistelutovereilleen, myös sodan jälkeen. Johtajana esimerkillinen ja rohkea, mutta kehtasi tarvittaessa myös myöntää pelkonsa. Mikko Anttonen teki myös merkittävän elämäntyön siviilielämässään. Tärkeintä oli maanviljelijän työ Ryhäluodossa, jota yhdessä puolison kanssa tunnollisesti hoidettiin. Hän oli myös yhteiskunnallisesti aktiivinen. Hän osallistui sekä valtakunnalliseen että kunnalliseen vaalitoimintaan sekä muihin luottamustehtäviin Parikkalan alueella. Mikko Anttosessa oli niitä aineksia, joita me tänä päivänä löydämme sodan ja sen jälkeisen jälleenrakentamisen ajan sankaritarinoissa. Hän oli Mannerheim-ristin ritari niin sodan taisteluissa kuin rauhan ajan töissä.

Hyvä juhlaväki,

Meille suomalaisille itsenäisyystunne on konkreettinen asia. Tulkintani on, että tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että itsenäisyys tai sen menettämisen uhka on meitä ajallisesti hyvin lähellä. Tarkoitan tällä sitä, että kansakunnan kollektiivisessa muistissa on selkeästi se, mitä tarkoittaa, kun meitä yritetään sortaa tai maamme vallata. Ruotsin vallan aikana olimme osa suurvaltaa ja kohtalomme oli se mukainen. Sitä aikaa emme muista, mutta historian kirjat kertovat selkeän viestin. Sama on sanottu Venäjän vallan vaiheista, puhumattakaan itsenäisyyttämme uhanneista sodista. Kaikki tämä tiedetään ja muistetaan tuoreesti. Tänä päivänä saamme päivittäin puolestaan kokea, miltä tuntuu itsenäisenä kansakuntana tehdä päätöksiä. Tätä mahdollisuutta arvostetaan ja siitä ollaan valmiita pitämään hinnalla millä hyvänsä kiinni. Tästä mahdollisuudesta me suomalaiset kiitämme sotiemme veteraaneja, naisia ja miehiä.

Nyt paljastettava muotokuva on merkittävä tapa tehdä kunniaa suurelle miehelle ja hänen saavutuksilleen. Samalla meille nuoremmille ja meitäkin nuoremmille jää arvokas muisto siitä, mitä veteraanit ovat maamme hyväksi tehneet. Olemme sitoutuneet jatkamaan tässä ajassa sitä työtä, jota veteraanit ja Mannerheim-ristin ritarit eteemme tekivät. Olen vakuuttunut siitä, että kuljemme oikealla tiellä. Puolustuksemme perusta on jatkossakin luja usko ja luottamus siihen, mitä teemme. Kun usko johonkin asiaan sen puolesta on valmis tarvittaessa myös toimimaan.

Kiitän Mikko Anttosen muotokuvatoimikuntaa ja Parikkalan kuntaa tämän tärkeän maanpuolustustilaisuuden järjestämisestä. Toivotan kaikille hyvää syksyä.

Paljastettakoon näillä sanoilla Mannerheim-ristin ritari Mikko Anttosen muotokuva. Pyydän rehtori Maunu J Jantusta ja kunnanjohtaja Alpo Kosusta paljastamaan muotokuvan.

Palaa otsikoihin