Puheet 2005
12.09.2005 12:30
Puolustusministeri Kääriäisen puhe Savonia-ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa, Kuopiossa
Arvoisat Savonia-ammattikorkeakoulun oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta Ladies and gentlemen, Suomen koulutusjärjestelmää, erityisesti korkeakoululaitosta koskeva keskustelu on viime aikoina ollut vilkasta.
Samankaltainen tilanne oli edellisen kerran 1960-luvulla, jolloin luotiin perusta nykyiselle korkeakoulujärjestelmälle.Viimeisin uudistus liittyy ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämiseen. Viime kesäkuussahan ammattikorkeakoululakia muutettiin siten, että ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa myös ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Aikaisemmin ongelmana oli se, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille ei ollut ammatillisesti suuntautunutta jatkokoulutusväylää. Lain muutoksella saatiin puretuksi yksi koulutusjärjestelmän pussinperistä.
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tarjoavat nyt osalle ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista mahdollisuuden työelämässä saavutetun kokemuksen jälkeen syventää omaa ammatillista osaamistaan. Tutkinnon voi suorittaa joustavasti työn ohella ja siirtymättä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen
toteuttaminen tulee kehittämään myös ammattikorkeakouluja. Niiden osaaminen ja asiantuntemus kasvaa, mikä parantaa koulutuksen laatua. Ilolla voi todeta, että Savonia-ammattikorkeakoulu on ollut mukana kehittämässä tätä koulutusta jo jatkotutkintokokeilun aikana.
Arvoisat kuulijat,
Elokuussa jätettiin opetusministeriölle kaksi merkittävää työryhmän esitystä, joissa otettiin kantaa korkeakoulutukseen. Johtaja Yrjö Neuvon vetämä työryhmä esitti tekniikan alan koulutuksen aloituspaikkojen vähentämistä ja opetuksen keskittämistä sekä ammattikorkeakoulujen ylläpitovastuun siirtämistä päärahoittajalle eli valtiolle.
Tekniikan alan koulutuspaikkojen lisäksi on ainakin alan opiskelijajärjestöjen piirissä vaadittu myös kaupallisen alan aloituspaikkojen vähentämistä.
Ylijohtaja Arvo Jäppisen johtama työryhmä puolestaan esitti lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille. Esityksen mukaan korkeakoulut päättäisivät itse lukukausimaksujen suuruudesta. Lukukausimaksujen ottamista käyttöön EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on tarkasteltava kiihkottomasti ja monipuolisesti siltä pohjalta, mitä se vaikuttaa toisaalta oppilaitoksen rahoitukseen, toisaalta opiskelijan asemaan. Savonia-ammattikorkeakoulun eri yksiköissä on hyvä tuntuma tilanteeseen, sillä täällä opiskelee runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita.
Näiden työryhmäesitysten lisäksi on lähinnä elinkeinoelämän puolelta esitetty kannanottoja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisestä ja niiden määrän vähentämisestä. Tiedekorkeakoulujen osalta tämä merkitsisi 1960-luvulla muodostuneen rakenteen uudistamista. Tiede- ja taidekorkeakouluverkkoa ei voi Suomessa pitää ylihajautettuna, sillä maamme 20:sta tiede- ja taidekorkeakoulusta 9 sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja lisäksi kolme Turussa ja kaksi Tampereella. Puhumattakaan lukuisista tutkimuslaitoksista, joiden kanssa yhteistyön tiivistämisessä ja palvelurakenteiden kehittämisessä on toivomisen varaa.
Tämän päivän koulutuskeskustelun lähtökohdaksi on hyvä muistuttaa mieliin hieman lähihistoriaa. Kun maamme peruskoulu-uudistusta ryhdyttiin valmistelemaan jo 1950-luvulla, oli lähtökohtana tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen lapsille ja nuorille näiden asuinpaikasta tai vanhempien varallisuudesta riippumatta. Uudistuksen ajoivat läpi ennen kaikkea kaksi suurta vaikuttajaa, R. H. Oittinen ja Johannes Virolainen, jotka toimivat vuoronperään opetusministereinä pitkiä aikoja.
Sama lähtökohta oli myös korkeakoululaitoksen ulottamisessa Itä- ja Pohjois-Suomeen. On hämmästyttävää, että maamme yliopistolaitos toimi aina 1950-luvulle saakka vain Helsingissä ja Turussa, kunnes Oulun yliopisto perustettiin 1959. Tampere sai yliopistonsa 1960-luvulla ja Itä-Suomen yliopistot aloittivat toimintansa korkeakouluina 1970-luvun taitteessa.
Tasa-arvon periaate pätee myös ammatilliseen koulutukseen ja ammatilliseen korkeakoulutukseen. Savonia-ammattikorkeakoulu ja sen yhteydessä toimivat yksiköt edeltäjineen ovat tuottaneet vuosikymmenien ajan päteviä ammattilaisia eri alojen tarpeisiin erityisesti oman maakunnan yrityksille ja julkisen sektorin tehtäviin.
Koulu- ja korkeakouluikään tulevat ikäluokat pienenevät. Tähän muutokseen on vastattava muuttamalla rakenteita. Näin on mm. ammattikorkeakoulutuksen osalta jo tehtykin, myös täällä Savossa. Tämän oppilaitoksen kokoaminen yhteen on ollut vaativa ja haasteellinen tehtävä. Tuloksena on koko maakunnan kattava oppilaitos, jolla on toimivat yksiköt Iisalmesta Varkauteen saakka.
Rehtori Veli-Matti Tolppi totesi äskettäin Savon Sanomissa, että ammattikorkeakoulun perustaminen on ollut viime vuosien tärkein koulutusjärjestelmän uudistus. Sen myötä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus on lisääntynyt selvästi.
Koulutuksen ja työelämän kohtaanto onkin avainkysymys, jonka pohjalta tulisi tarkastella myös koulutuksen rakenteita. Yksioikoinen aloituspaikkojen vähentäminen korkeakouluissa ei ratkaise ongelmia. On selvää, että yhteiskunnan muutos on otettava huomioon, kun suunnittelemme koulutuksen rakenteita, mutta vaikutus on myös toisensuuntainen. Koulutuksen avulla voimme luoda uusia innovaatioita ja sitä kautta työtä ja toimeentuloa aloille, joita ei syntyisi ilman koulutusta.
Suomen menestys perustuu korostetusti osaamiseen ja snellmanilaiseen sivistykseen. Laaja ja kattava peruskouluverkosto on nostanut esiin eri aloille lahjakkuuksia, jotka olisivat jääneet paitsioon ilman kattavaa koulujärjestelmää. Meidän on kyettävä ylläpitämään osaamistasomme huipulla myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää laajaa ammatti- ja tiedekorkeakouluverkostoa ja sen jatkuvaa ajan tasalla pitämistä. Eduskunnan ja hallituksen on pidettävä huolta siitä, että ammatillisen korkeakoulutuksen tasa-arvo säilyy ja koulutusta on tarjolla alueellisesti kattavasti. Ns. hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu tällä periaatteella ja kestää vain tällä pohjalla.
Työvoimatilastoista näemme, että työllistyminen on vaikeinta niille, jotka ovat vailla ammatillista tai korkeakoulutusta. Toisaalta työvoimapula pahenee. Puute on ammattitaitoisesta työvoimasta. Tässä tilanteessa olisi suuri riski vähentää radikaalisti koulutuspaikkoja.
Hyvät kuulijat
Savonia-ammattikorkeakoulu on määritellyt visionsa ja perustehtävänsä siten, että se on johtava osaamisen kehittäjä Pohjois-Savossa ja kansainvälisesti toimiva uudistaja. Oppilaitos haluaa uudistaa työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän osaamista ja edistää Pohjois-Savon kilpailukykyä ja hyvinvointia.
Tässä määritelmässä on tiivistetty oleellinen. Savonia-ammattikorkeakoulu rakentaa merkittävällä tavalla maakunnan kulttuurista ja sivistyksellistä identiteettiä. Oppilaitos on oman alueensa toimija, mutta samalla kansainvälinen. Lisäksi se on uudistaja. Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä näihin liittyvät hankkeet ovat viime vuosina lisääntyneet voimakkaasti ammattikorkeakouluissa mm. EU-rahoituksen avulla. Näyttää siltä, että EU-rahoituksen painopiste siirtyy kaudella 2007-2013 entistä enemmän tutkimus- ja kehitystoiminnan suuntaan. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös tälle oppilaitokselle.
Savossa ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyö on ollut jo kauan tiivistä. Yhteistyö ei ole jäänyt puheiden asteelle vaan näkyy käytännössä mm. Teknian ympäristössä. Ammattikorkeakoulun ansiosta rakentuu läheisempi yhteys alueen työelämän ja yritysten suuntaan kuin pelkästään yliopiston toiminnalla olisi mahdollista. Savonia-ammattikorkeakoulun käynnistämä turvallisuustekniikan kehittämishanke on innovatiivinen ja luovuudessaan esimerkillinen. Pohjois-Savolla ja Kuopion seudulla on hyvät edellytykset kasvaa turvallisuusalan koulutuksen ja tutkimuksen osaamiskeskittymäksi. Tällä hankkeella voi olla uutta annettavaa siviilikriisinhallinta- ja sotilaallisen kriisinhallintatoiminnan väliseen yhteistyöhön.
The Savonia Polytechnic has defined its vision and basic tasks so that it is the leading know-how developer in the Northern Savo region and an active international innovator.
The institute wants to renew work, economical and cultural life and promote the competitiveness and welfare of the Northern Savo region.
And so we get to the relevant point. The Savonia Polytechnic contributes in a significant way to the cultural and educational identity of Savo.
The institute is a regional actor but at the same an international one. In addition, it is also an innovator. In the past years its research and development activities and the projects attached to them have rapidly increased in the polytechnic universities, for instance with the help of financial support from the European Union.
It is obvious that in 2007-2013, the emphasis of the European Union financing will move more and more the direction of research and development. This direction will offer new possibilities for this institute, as well.
In Savo, the co-operation between the Savonia polytechnic and Kuopio university has been close for a long time. The co-operation can be seen for example, in the Teknia surroundings.
Thanks to the Savonia Polytechnic, there is a closer connection between the economical life and the enterprises of this region than would be the case if we have only university based activities.
Hyvät kuulijat
Ammattikorkeakoulujen edessä on haasteellinen lukuvuosi. Perusta täällä Savossa on vahva. Maakunnan kattava ammatillinen korkeakoulutus tarjoaa alueen nuorille ja myös muualta tänne tuleville opiskelijoille hyvän pohjan siirtyä tulevaisuuden työmarkkinoille.
Toivotan Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille opettajille ja koko henkilökunnalle menestystä lukuvuodelle 2005-2006.