Puolustusministeri Kääriäisen tervehdyspuhe maanpuolustuskurssien avajaisissa Säätytalolla

Arvoisa Herra Puolustusvoimain komentaja, Hyvät valtakunnallisen maanpuolustuskurssi 174:n osanottajat, Naiset ja miehet, Toteutamme parhaillaan sodanjälkeisen ajan ehkä isointa muutosprosessia puolustusjärjestelmässämme.

Jo tehdyillä päätöksillä toteutuva kehitystyö, säästäminen ja alueellistaminen yhdessä muodostavat sellaisen muutosvoiman, joka pitää puolustusvoimat päätehtäväänsä nähden suorituskykyisinä 2010-luvun vaatimusten valossa.

Uudistuksilla haetaan tehokkuutta keventämällä ja uudelleen järjestämällä johtamis- ja hallintorakennetta, purkamalla koulutusorganisaation ylikapasiteettia, järkeistämällä varikko- ja varastotoimintoja, lisäämällä tuottavuutta sekä puuttumalla vuosien 2006 ja 2007 toimintamenoihin. Tämä vaativa urakka hoidetaan kireällä aikataululla; Deadline, vuoden 2008 tammikuu on nurkan takana.

Viime aikoina on ollut esillä hallituksen kehyspäätös, jonka mukaan valtionhallinnossa vähennetään 17 500 henkilöä vuoteen 2011 mennessä. Puolustushallinnon vähennysosuus olisi 2400 henkilöä. Kyseessä on mekanistinen malli, jossa ei ole otettu huomioon hallinnonalojen erilaisia vastuita ja tehtäviä, ei jo tehtyjä supistuksia ja säästöjä eikä edessä olevia yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä muutoksia ja niiden seurannaisvaikutuksia.

Valtionhallintoa on toki syytä keventää, perata sen byrokratiaa ja varata tilaa yksityisen sektorin perustettuihin tarpeisiin. Tuottavuuden tehostaminen on oikea ja kannatettava päälinja. Siksi puolustushallinto on jo päättänyt osaltaan vähentää v. 2012 mennessä väkeä 1200 hengellä ja kohdentaa uudelleen 500 henkilön tehtävät. Arvioiden mukaan valtionhallinnossa tulee vuoteen 2011 mennessä jäämään eläkkeelle tai siirtymään muiden työnantajien palvelukseen noin 35 000 henkilöä. Henkilöiden eläköityminen ei kuitenkaan tarkoita heidän hoitamiensa tehtävien eläköitymistä. Tällainen poikkeuksellinen poistuma antaa silti ainutkertaisen mahdollisuuden hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta.

Todettakoon, että valtiovarainministeriön virkamies-työryhmän kaavailu -kaavamaisesti toteutettuna - johtaisi väistämättä puolustuksemme fundamenttien perusteelliseen remonttiin. Fundamenteilla tarkoitan yleistä asevelvollisuutta, alueellista puolustusjärjestelmää ja koko maan puolustamista. Myös henkilöresurssit täytyy jakaa hallinnonalojen tehtävistä käsin. Muistutan, siitä itsestäänselvyydestä, että Suomen puolustusratkaisu ja sen mahdolliset muutokset ovat yksinomaan valtion johdon käsissä. Puolustusratkaisua ei tehdä eikä muuteta esimerkiksi kehyspäätösten yhteydessä, ikään kuin sivutuotteena. Se on aina erikseen tehtävä ison luokan poliittinen ja valtiollinen päätös. Tehtäväänsä taitavasti hoitanut valtiovarainministeri Kalliomäki totesi budjetin esittelypuheessa eduskunnassa perjantaina 16.9.2005: "hölmöyksiin ei tässä savotassa pidä mennä". Vedoten Kalliomäen kannanottoon uskon järjen ja vastuun voittoon.

Arvoisat kuulijat,

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia - ensimmäistä kertaa Suomessa - hyväksyttiin valtioneuvostossa marraskuussa 2003. Meidän on jatkuvasti kehitettävä nimenomaan turvallisuusviranomaisten ennakkoluulottomalla yhteistyöllä valmiuksia, joilla turvataan yhteiskunnan strategiset toiminnot kaikissa tilanteissa. Tämän strategian - YETT:n - tarkistustyö on jo käynnistetty turvallisuus- ja puolustusasiain komitean johdolla. Tavoitteena on saada päivitys valmiiksi ennen juhannusta 2006. Suomi on "homeland security" -politiikassaan kiistatta maailman eturiviä ja siksi kasvavan ulkomaisen kiinnostuksen kohde myönteisessä mielessä.

Vajaan vuoden päästä Suomi ottaa toistamiseen hoitaakseen EU:n puheenjohtajuuden. Puheenjohtajuuskauden toteuttamisessa on puolustushallinnon rooli ja vastuu paljon vaateliaampi kuin vuonna 1999. Viittaan esimerkiksi nopean toiminnan joukkojen panokseen sekä siviili- ja sotilaallisten elementtien yhteensovittamiseen kriisinhallinnassa. EU:n myöteisesti kehittyvän kriisinhallintayhteistyön ja Naton rauhankumppanuuden ohella pyrimme painopisteenomaisesti hoitamaan kahdenvälisiä suhteita erityisesti lähinaapureihin, EU:n jäsenmaihin ja Atlantin taakse.

Eduskunnassa keskusteltiin viime keskiviikkona sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Näyttää siltä, että laki hyväksytään eduskunnassa laajan poliittisen yhteisymmärryksen saattelemana. Uusi laki luo Suomelle edellytykset osallistua täysipainoisesti EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan, ja samalla lainsäädäntömme uudistuu vastaamaan esimerkiksi muiden Pohjoismaiden käytäntöä.

Uudessakin laissa peruslähtökohtana on YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus sotilaallisen voiman käytössä ja se, että aina noudatetaan YK:n peruskirjaa, periaatteita ja kansainvälistä oikeutta. Päätösvalta on yksiselitteisesti kansan vaaleissa valitsemalla valtiollisella johdolla. Mitä paremmin EU ja Suomi osaltaan kykenee vastaamaan kriisinhallinnan haasteisiin, sen parempi se on myös YK:lle. YK on nimenomaan pyytänyt EU:lta apua nopeaa toimintaa vaativiin kriiseihin. Siihen vastataan. Toimintakykyinen EU on YK:n suurin yhtenäinen tuki maailmanpolitiikassa. Sitä tukea YK tarvitsee.

Todettakoon tässäkin, että kriisinhallintalain yhteydessä - osin omana tapuksenaan - ratkaistaan rauhanturvaajien ulkomaanpalvelun ehtoja koskeva hiertymä puolustushallinnon ja järjestöjen välillä. Neuvonpidot Kaarin korttelin ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat sujuneet rakentavasti. Tavoitteena on rakentaa kaikkia osapuolia tyydyttävä yhteistoimintapöytäkirja. Nopeakin sovinto on mahdollinen.

Naiset ja miehet

Näillä sanoilla tervehdin puolustusministeriön nimissä kurssianne ja toivotan teille mielenkiintoisia ja antoisia kurssipäiviä. Käykää Suomen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvistä kysymyksistä avointa ja monipuolista mielipiteenvaihtoa asiantuntevien opettajien johdolla. Näin saatte mahdollisimman suuren hyödyn kurssiin käyttämästänne arvokkaasta ajasta ja ehkä lisävalmiuksiakin Isänmaan palvelemiseen.

Palaa otsikoihin