Puolustusministeri Seppo Kääriäisen puhe valtakunnallisilla varusmiestoimikuntapäivillä, Tuusula

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät varusmiestoimikuntapäivien osanottajat Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen koskeva keskustelu on ollut hyvin vilkasta viime aikoina.

Puolustusvoimien määrärahat, varuskuntarakenteita ja joukko-osastoja koskevat muutossuunnitelmat ovat jokapäiväisesti esillä, osin pinnallisessakin keskustelussa. Yksi asia on kaikille selvää: yleiseen asevelvollisuuteen ei puututa. Varusmieskoulutus jatkuu, kuten tähänkin saakka.

Puolustusvoimien tavoitteena on kouluttaa ja pitää yllä taistelukelpoisia joukkoja, joiden kunto ja osaaminen vastaavat tämän päivän kriisien ja sodankäynnin kuvaa.

Puolustuksemme perusteet pysyvät nykyisellään: yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustusjärjestelmä ja koko valtakunnan puolustaminen. Kaikki kolme liittyvät toisiaan tukien erottamattomasti toisiinsa. Tämä kertoo sen, että puolustusvoimat keskittyvät päätehtäväänsä, maan sotilaalliseen puolustamiseen.

Yleisessä asevelvollisuudessa on kysymys enemmästä kuin puolustuspoliittisesta perusratkaisusta. Siitä on muodostunut meille suomalaisille yksi keskeinen keino rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja solidaarisuutta. Puolustusvoimat tarjoaa kaikille asevelvollisille tasavertaiset lähtökohdat riippumatta itsekunkin yhteiskunnallisesta asemasta tai koulutuspohjasta.

Myös noin 300 naista suorittaa vuosittain vapaaehtoisen asepalveluksen. Yleisellä asevelvollisuudella on yhteiskunnallinen ja sosiaalinen funktio.

Hyvät kuulijat

Yleisen asevelvollisuuden kehittämiseksi tarvitaan jatkuvaa uudistustyötä. Koulutuksen kehittämisen ohella on huolehdittava riittävästi varusmiesten taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta. Varusmiestoimikunnat ovat jo yli kolmen vuosikymmenen ajan tehneet kiitoksen ansaitsevaa työtä varusmiesten palvelusolosuhteiden sekä sosiaalisten ja taloudellisten etuuksien parantamiseksi. Saavutetut tulokset ovat edistäneet palvelusmotivaatiota ja ovat sitä kautta koituneet myös koulutuksen hyväksi. Asetin 18.4.2004 varusmiehille tärkeitä kehittämisasioita varten yhteistyöfoorumin, jossa Varusmiesliitolla on edustus. Tässä uudessa yhteistyöelimessä varusmiehillä on kiinteä yhteys ja vaikutusmahdollisuus itseään koskeviin linjauksiin. Itse perustyö tehdään joukko-osastoissa lähellä varusmiehiä.

Varusmiestoimikuntatyötä Suomessa on tehty yli 30 vuotta. Kun varusmiestoimikunnat aikoinaan perustettiin, mallia haettiin muista pohjoismaista. Näin jälkeenpäin voidaan todeta, että järjestelmä on välttämätön ja hyödyllinen ja näin se on jatkossakin.

Teillä nyt päiville kokoontuneilla joukko-osastojenne varusmiestoimikuntien edustajilla on mahdollisuus vaikuttaa mielekkään ja täysipainoisen varusmiespalveluksen kehittämiseen. Tehkää hyviä päätöksiä näillä päivillä.

Ärade nordiska gäster

När beväringskommittérna inrättades vid den finska försvarsmaktens truppförband för över 30 år sen gjordes det i första hand efter modell från de övriga nordiska länderna. Enligt ett redan vedertaget bruk gästas dessa dagar av representanter för de andra nordiska länderna. Jag hoppas att det blir ett aktivt och nyttigt utbyte av åsikter och erfarenheter mellan de finländska värdarna och gästerna under våra beväringsdagar. Även om de lösningar som hänför sig till värnplikten för närvarande är olika i de olika nordiska länderna finns det många gemensamma frågor att diskutera som gäller vardagliga och praktiska saker.

Hyvät naiset ja miehet

Puolustusministeriön puolesta haluan tässä yhteydessä kiittää myöskin pääesikuntaa, joka on vuodesta toiseen ollut viranomaisena vastuussa valtakunnallisten varusmiestoimikuntapäivien järjestämiseksi.

Toivotan alkaneille päiville menestystä.

Palaa otsikoihin