Haku

Puheet

21.06.2017 14:30

Puolustusministeri Jussi Niinistön puheenvuoro valtioneuvoston puolustusselonteon palautekeskustelussa eduskunnassa 21.6.2017

Rouva Puhemies,

Puolustusvaliokunta on antanut mietintönsä valtioneuvoston puolustusselonteosta. Lähes 100 asiantuntijaa on kuultu valmistelun yhteydessä. Lausuntonsa ovat antaneet valtiovarain-, ulkoasiain- ja hallintovaliokunnat. Lisäksi parlamentaarinen seurantaryhmä on ollut mukana koko prosessin ajan selontekoja valmisteltaessa. On hyvä, että eduskunta on näin perusteellisesti käsitellyt tätä kautta aikain ensimmäistä puolustusselontekoa.

Selonteon keskeinen lähtökohta on, että Suomen puolustuskyvyn tulee vastata muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Tavoite edellyttää riittävää materiaalista suorituskykyä, valppautta muutosten tunnistamisessa ja tarvittaessa myös kykyä toimia nopeasti. Strategisilla suorituskykyhankkeilla, valmiuden parantamisella, lainsäädännön kehittämisellä ja kansainvälisellä yhteistyöllä ryhdytään nyt toimeenpanemaan näitä selonteon tavoitteita.

PuV kiinnittää mietintönsä ponsissa huomiota eräisiin selonteon seikkoihin, joita haluaisin seuraavaksi kommentoida:

Vanhentuvia Hornet-hävittäjiä korvaava HX-hanke on poikkeuksellisen merkittävä niin puolustuksemme suorituskyvyn kuin eduskunnan budjetäärisen vallan kannalta. Puolustushallinto informoi eduskuntaa säännönmukaisesti erityisesti HX-hankkeen etenemisestä aina ja tarvittaessa.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota kehityskulkuun, jossa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden uhat sekoittuvat toisiinsa. Uudentyyppiset uhat, kokonaisturvallisuuden konsepti ja yhteiskunnan kriisinsietokyky otetaan huomioon valiokunnan esityksen mukaisesti turvallisuuskomitean päivittäessä marraskuussa valmistuvaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa.

Valiokunta esittää valtioneuvoston kansliaan kyberturvallisuutta koordinoivan keskuksen perustamista. Näkisin tarpeelliseksi tehdä perusteellisemman arvioinnin kokonaisturvallisuuden kentässä työskentelevien koordinoivien tahojen toiminnasta ja kehittämisestä. Siinä tulisi ottaa huomioon turvallisuusympäristön muutos, lainsäädännön kehitys ja uudet turvallisuustoimijat viranomaiskentässä.

Valiokunta esittää myös selvitettäväksi valmiuslain mahdolliset täydennystarpeet. Konkreettiset muutostarpeet liittyvät pääosin poikkeusolojen määritelmään ja valmiuslain käyttöönoton kynnykseen sekä viranomaisten toimivaltuuksiin. Valmiuslain poikkeusolojen määritelmässä tulisi huomioida ns. hybridiuhat nykyistä paremmin. Sote- ja maakuntauudistus tuonevat myös mukanaan uudistustarpeita. Puolustusministerinä olen vienyt asiaa omalla hallinnonalallamme eteenpäin, mutta valmiuslain valmistelusta vastaa oikeusministeriö, jolta jäämme odottamaan toimia asian edistämiseksi.

Hybridiuhkiin liittyvää lainsäädäntötyötä tulee voimakkaasti edistää myös kaksoiskansalaisuuksiin liittyvän lainsäädännön tarkistamisella turvallisuusnäkökulmasta. Puolustus- ja sisäministeriöt ovat jo valmiina aloittamaan säädösteksteihin liittyvän lausuntokierroksen.

Valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa – eli niin kutsutussa ulkomaalaisten maakauppa-asiassa – edellyttää myös lainsäädännön kehittämistä.

 

Turvallisuusnäkökulma tulee ottaa entistä paremmin huomioon, kun kyse on yhteiskunnan keskeisten toimintojen vaarantumisesta ja merkittävistä turvallisuusintresseistä.  Valtioneuvosto on puolustusministeriön aloitteesta asettanut hankkeen jossa valmistellaan ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi. Valtioneuvoston kanslian tuleekin nyt kiirehtiä hankkeen aloittamista.

Valiokunta kantaa aiheellisesti huolta erityisesti maavoimien joukkojen varustustasosta. Maavoimien pitkän aikavälin kehittämisessä erityisesti 2030-luku on haasteellinen. Toivoa sopii, että silloinkin meillä on yhtä paljon maanpuolustuksen asiaa ymmärtävä eduskunta kuin tällä hetkellä.

Sodan ajan joukkojen vahvuuden nostaminen 280 000 sotilaaseen vaikuttaa myös kertausharjoitusten tarpeeseen. Niitä on määrätietoisesti lisätty, mutta tarvetta on enemmälle. Nykyhenkilöstöllä on kuitenkin tulossa rajat vastaan. Yhtenä ulottuvuutena on vapaaehtoisen maanpuolustuksen edelleen kehittäminen. Vapaaehtoisella harjoittelulla voidaan tehostaa sodan ajan joukkojen osaamistasoa edullisesti.

Edelliseen liittyen valiokunta on kiinnittänyt huomiota seikkaan, johon olen itsekin kiinnittänyt huomiota lukuisilla käynneilläni puolustusvoimien toimipisteisiin ympäri maata. Puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen on äärirajoilla johtuen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä toteutetuista henkilöstösupistuksista, turvallisuusympäristön muutoksen myötä lisääntyneistä tehtävistä ja erityisosaamista vaatineista kriisinhallintaoperaatioista. Puolustusvoimat seuraa tiiviisti työhyvinvoinnin kehittämistä ja tekee tarvittavat toimenpiteet henkilöstön jaksamisen ylläpitämiseksi.

Eräs keino kouluttajapulan paikkaamiseksi on sopimussotilaiden palkkaus, joihin on saatukin jonkin verran lisäresursseja.

Asevelvollisuusasioissa kehitämme varusmiesten psykososiaalista tukea. Tavoitteena on esimerkiksi yhdessä STM:n kanssa turvata ns. Aikalisä-toiminta, jossa tarjotaan tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Se mahdollistaa aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös maanpuolustustahdon laskuun. Puolustusministeriö on teettänyt nuorison arvoihin ja asenteisiin liittyvää tutkimusta ja Maanpuolustuskorkeakoulussa on aloitettu tutkimusohjelma, jossa selvitetään syvemmin maanpuolustustahdon kehittymiseen liittyviä kysymyksiä. Hankkeen tuloksista informoidaan valiokuntaa, kunhan ne valmistuvat.

Valiokunta on korostanut Suomen oman teollisen ja teknologisen osaamisen merkitystä puolustusteollisuudessamme. Tutkimuksella, kehittämisellä ja innovaatiotoiminnalla onkin kriittinen asema myös puolustuksen kehittämisessä. Puolustus edellyttää laaja-alaista osaamispohjaa, jonka kehittäminen tarvitsee pitkäjänteistä suunnittelua ja toimintapolitiikkaa. Ministeriö on jo ohjeistanut puolustusvoimia kasvattamaan t&k-toiminnan osuuden 2 prosenttiin puolustusbudjetista.

Sotilaallisen maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden intressit tulee omalta osaltaan systemaattisesti huomioida suunnattaessa kansallista tutkimus-, innovaatio- ja teknologiapolitiikka sekä niihin liittyviä resursseja. Puolustushallinto ei yksin kykene ylläpitämään sellaista osaamispohjaa, joka varmistaa puolustuksen kaikki tarpeet. Siihen tarvitaan muun yhteiskunnan sekä julkisten tutkimus- ja yritysrahoitusinstrumenttien tukea.

 

Puolustusvoimien käytössä olevat rakennukset omistaa pääosin Senaatti-kiinteistöt. Puolustusvoimien säästötoimenpiteistä huolimatta on kiinteistömenojen kasvua ollut lähes mahdotonta hillitä. Erityisesti se on näkynyt räjähdevarastoinnin rakentamisessa. Valiokunta on oikeassa kritisoidessaan nykyistä toimintamallia, jossa puolustusvoimien vuokrakustannukset kasvavat kasvamistaan. Tuen lämpimästi valiokunnan esitystä, että valtionhallinnon puitteissa aloitetaan viipymättä selvitystyö vaihtoehtoisista toimintamalleista. Keskeinen toimija tässä selvitystyössä olisi valtiovarainministeriö.

Kansainvälistä harjoitustoimintaa jatketaan ja syvennetään ja ensisijaisena tavoitteena säilyy Suomen puolustuskyvyn kehittäminen. Sama pätee kriisinhallintaoperaatioihin, joissa keskitytään Suomen puolustuksen kannalta hyödyllisimpiin ja turvallisuuspolitiikan kannalta vaikuttavimpiin operaatioihin.

Kiitän niin mietintö- kuin lausuntovaliokuntia hyvin tehdystä työstä.


Palaa otsikoihin