Puheet

05.03.2018 08:57

Puolustusministeri Jussi Niinistön tervehdys 225. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Niinisto_JussiHyvät maanpuolustuskurssille kutsutut, kummikurssilaiset, arvoisa Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat. Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.

Hallituskausi on kääntymässä loppusuoralle ja olemme hyvässä vauhdissa toteuttamassa viime kesänä hyväksyttyä puolustusselontekoa. Hallitusohjelmaan kirjatut lainsäädäntöhankkeet ovat myötätuulessa – viimeisimpänä sotilastiedustelulaki. Vapaaehtoinen maanpuolustus on sekin saamassa uusia muotoja, mikäli resursseista päästään sopuun. Tavoitteena on aiempaa tehokkaampi järjestelmä, joka soveltuu nykyiseen valmiusajatteluun. Ja nyt kun valmius on mainittu, niin todettakoon, että valmiutemme on parhaimmassa kunnossa neljännesvuosisataan. Puolustus on asennossa, se on valmiusasennossa.

Kansainvälisen puolustusyhteistyön saralla olemme niin ikään takoneet tulosta. NORDEFCO-puheenjohtajakautemme oli onnistunut ja kahdenvälisiä yhteistyöasiakirjoja on solmittu usean maan kanssa. Tällä hallituskaudella onkin tehty aivan ennen näkemätön määrä rauhan ajan kansainvälistä yhteistyötä muistaen kuitenkin kansallisen puolustuksen etujen olevan tässäkin aina etusijalla. NATO uusi kumppanuusohjelmamme ja näyttääpä EU:n puolustuskonekin käynnistyvän yskien: toivon erityisesti sotilaallista huoltovarmuutta ja joukkojen liikuttelua maasta toiseen helpottavan Military Mobility –hankeen etenevän. Toisaalta tämäkin hanke on julkisuudessa haluttu ymmärtää väärin. Ei joukkojen mutkattomamman liikkuvuuden lisääminen ole mikään avunanto- tai avunsaantiautomaatti. Sotilaallisen avun vastaanottamisesta tai antamisesta tehdään aina erikseen kansallinen päätös.

Mutta kuten olen useassa yhteydessä sanonut, on puolustuksen kehittäminen, jos mikä, pitkäjänteistä työtä. Välivuodet tai –vuosikymmenet käyvät kalliiksi, tämän saavat parhaillaan useat Euroopan maat tuntea budjeteissaan.

Hyvät kuulijat

Laajan parlamentaarisen hyväksynnän saanut puolustusselonteko antaa hyvät lähtökohdat Suomen puolustuksen kehittämiselle lähivuosina myös resurssien osalta.  50 miljoonan euron lisäys turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen oli välttämätön. Koulutuskäytössä oleva materiaali on myös valmiusmateriaalia, ja sitä on ylläpidettävä ja huollettava.

Puolustusvoimauudistukseen niputettujen voimakkaiden säästöjen seurauksena on valmiutta kuitenkin jouduttu valitettavasti kehittämään osin jopa henkilöstön jaksamisen kustannuksella. Muistamme, että puolustusvoimat joutui supistamaan henkilöstönsä minimitasolle edellisen hallituksen päätösten seurauksena: Pari tuhatta tehtävää leikattiin, enemmän kuin millään muulla hallinnonalalla. Kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana onkin tullut selväksi, että puolustusvoimien henkilöstömäärä on riittämätön turvallisuusympäristön muututtua. Asevelvollisten laadukas koulutus, valmiusvaatimukset, tasokas logistiikka- ja johtamisjärjestelmä ja kansainväliset tehtävät muodostavat kokonaisuuden, jota pyörittää koko ajan sama henkilöstö. Ei puolustusvoimilla ole joukko-osastoissaan erillistä valmiushenkilöstöä ja erillistä koulutushenkilöstöä, vaan asiat kulkevat käsi kädessä. Samat ihmiset niitä tekevät. Kahden miljoonan euron lisäys sopimussotilaiden palkkaamiseen on hyvä alku, mutta se ei paikkaa rakenteellista virhettä. Liian vähän on yksinkertaisesti liian vähän.

Puolustusvoimien henkilöstömäärää onkin kasvatettava. Nousupaineita aiheuttavat valmiuden ylläpidon lisäksi kyber, sotilastiedustelu ja jo mainitsemani vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen.

Materiaalipuolen aukkoja onnistutaan paikkaamaan edustaja Kanervan työryhmän suositusten perusteella. Tänä vuonna materiaaliseen kehittämiseen tulee lisää 110 miljoonaa euroa ja tämä summa nousee 150 miljoonaan vuonna 2020.

Tämä materiaalitaso on pakko säilyttää, jotta tärkein puolustushaaramme maavoimat ei näivety. Nimittäin 2020-luvulla valmistuvat strategiset hankkeet, joista Merivoimien Laivue 2020 –hanke – siis neljä korvettiluokan monitoimialusta – on päässyt täyteen vauhtiin jo tämän hallituskauden aikana. Se on saanut pääosan rahoituksestaan tälle vuodelle myönnetyssä tilausvaltuudessa. Hyvä niin. Hankkeen kokonaisarvo on 1,2 mrd. euroa, ja design-to-cost tarkoittaa, että tässä arvossa on pysyttävä.

Pidän myös hyvänä sitä, että ministeriön maanpuolustusjärjestöille ja lähinnä Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle vuosittain myönnettävän valtionavustuksen taso saatiin korotettua viime budjettikierroksella.

Hyvät kuulijat
Valitettavasti puolustuksen resurssitulevaisuus ei näytä niin valoisalta, kuin edellä luetellun perusteella voisi luulla, huolimatta kansantalouden vahvasta nosteesta. Uhkakuvana on hallituksen säästöohjelma, jonka tavoite on, sinällään aivan oikein, karsia kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannuksia. Puhutaan ns. JTS-miljardista. Valitettavasti valtiovarainministeriö on kohdentamassa tätä säästöä törkeän ylimitoitetusti puolustushallinnolle. Tekninen laskukaava, jonka mukaan säästöt lasketaan hallinnonalan toimintamenojen mukaan, ei toimi. Puolustushallinnossa on valtion suurin virasto – puolustusvoimat – jonka toimintamenot ovat luonnollisesti myös valtion suurimmat. Toteutuessaan kyseinen lisäleikkaus söisi korkoineen viime keväänä valmiuteen kohdennetut 50 miljoonaa euroa.

Parlamentaarisesti hyväksyttyä selontekoa ja sen toimeenpanoa ei pidä rapauttaa heti alkuun. Tämä on myös muistettava laadittaessa seuraavaa hallitusohjelmaa ja sen mahdollisia julkisen hallinnon tehostamistavoitteita.

Tulevaisuuden uusia ja vielä rahoituksen osalta avoimia teemoja ovat niin ikään EU:n puolustusyhteistyö ja puolustusrahasto, vapaaehtoinen maanpuolustus, kriisinhallinta, sotilastiedustelulaki ja suurimpana kaikista Hornetien korvaajat.

Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen mahdollisesta uudelleenjärjestämisestä aiheutuviin rahoitustarpeisiin palataan taloudellisten arvioiden valmistuttua. Mutta jo nyt on rohjettava sanoa, että jos kriisinhallintaoperaatioihin löytyy lisärahoitusta, pitää sitä löytyä kansalliseen puolustukseenkin. Kansainvälinen toiminta ei saa syödä kansallisen puolustuksen resursseja. Kansallinen puolustus menee aina kansainvälisen kriisinhallinnan edelle. 

Meidän on myös pidettävä huoli siitä, että Horneteille saadaan suorituskykyisin seuraaja ja että ne korvataan täysimääräisesti. Käynnissä oleva HX-hanke valmistelee tätä ja tarjouspyynnöt ovat lähdössä viidelle mahdolliselle toimittajalle vielä tämän kevään kuluessa. Seuraava hallitus saa päättää konetyypin vuonna 2021.

Försvaret är i en stark medvind. Vi har gått framåt i många håll. När det gäller lagstiftningsarbete, går vi starkt framåt. Vår beredskap har utvecklat gynnsamt. Vid den internationella fronten har våra milstolpar varit ett lyckat NORDEFCO ordförandeskap samt det fortsatta arbetet som NATO:s avancerat partnerland.

Försvarets utveckling är dock långsiktigt arbete och det förutsätter resurser även i fortsättningen. Antalet av personal på Försvarsmakten måste höjas. Nuläget motsvarar inte de krav som säkerhetssituationen i vår omvärld ställer. Vi måste också vara noga med det att statsekonomins besparingar inte äter upp de resurserna som var avsedda för utvecklandet av beredskapen.
Den parlamentariskt godkända redogörelsen får inte förvittras redan efter ett år.  Det måste man komma ihåg när det nästa regeringsprogrammet utarbetas och när det diskuteras om möjliga krav för besparingar och effektivisering.

Arvoisat maanpuolustuskurssille valitut
Olette etuoikeutettuja. Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia. Jag önskar er en angenäm försvarskurs.


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä