Puheet
Puolustusministeri Jussi Niinistön tervehdys Jalkaväkirykmentti 58:n muistomerkin paljastustilaisuudessa Kiteellä 9.7.2017
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, kotirintamanaiset, lotat, hyvät naiset ja herrat
On kunnia saada tuoda valtioneuvoston tervehdys Kiteelle, runsaiden vesistöjen ympäröimälle paikkakunnalle, joka vaalii esimerkillisellä tavalla viime sotiemme perintöä. Juuri paljastettu muistomerkki on jatkumo aktiiviselle muistamisen sarjalle. Jatkosotaa on muistettu täällä Kiteellä jo useamman muistomerkin voimin.
Sotiemme muistomerkeillä on monenlaisia merkityksiä. Ensinnäkin ne muistuttavat meitä raskaasta uhrista. Edessämme seisova muistomerkki johdattelee meidät 76 vuoden takaiseen helteiseen kesäpäivään, jolloin Jalkaväkirykmentti 58 oli keihäänkärkenä 19. Divisioonan hyökkäyksessä.
JR 58:n tulikaste oli vaikein – etten sanoisi karmein – mahdollinen: hyökkäys vahvasti linnoittautunutta vihollista vastaan riittämättömän tykistön tukemana. Parissa päivässä divisioonan tappiot nousivat yli 800 kaatuneeseen tai haavoittuneeseen eteläpohjalaiseen. Tästä huolimatta eteläpohjalaiset täyttivät tehtävänsä. Vihollinen lyötiin suurin uhrauksin. Kyseessä on yksi raskaimmista taisteluista jatkosodan hyökkäysvaiheessa.
Arvoisat kuulijat
Sotiemme muistomerkeillä on uhrin muistamisen lisäksi toinenkin merkitys: ne ylläpitävät maanpuolustushenkeä. Nyt paljastettu muistomerkki on oiva osoitus siitä. Kiteen kaupunki, paikalliset ja eteläpohjalaiset reserviläisyhdistykset, Kitee-seura ja useat yritykset ovat puhaltaneet yhteen hiileen tämän tärkeän päämäärän saavuttamiseksi. Tehty talkootyö on saattanut useat toimijat maanpuolustuksen juurille.
Maanpuolustushengellä on keskeinen asema suomalaisen maanpuolustuksen kivijalassa. Voi sanoa, että se on kivijalan peruskivi. Taito ja materia eivät ainoastaan riitä uskottavaan puolustukseen, tarvitaan myös uskoa ja tarvitaan myös tahtoa.
Suomalaisten maanpuolustustahto on pysynyt korkealla jo pitkään. Pääosa kansalaisistamme on yhä halukkaita puolustamaan maataan, oli tilanne mikä tahansa. Sillä on suuri merkitys turvallisuusympäristössämme. Tieto Suomen kansan vakaasta tahdosta puolustaa maataan ja arvojaan luo arvokasta vakautta maankolkkamme vaihtelevissa poliittisissa tilanteissa.
Ja vakautta Euroopassa tarvitaan. Tällä hetkellä Suomeen ei
kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta viimeaikainen turvallisuustilanteen yleinen
heikkeneminen korostaa omasta puolustuksesta huolehtimisen tärkeyttä. Suomen
päätökset ylläpitää yleinen asevelvollisuus ja huolehtia koko maan puolustamisesta
ovat osoittautuneet viisaiksi ratkaisuiksi. Vuosikymmeniä olemassa ollut
järjestelmä on osoittautunut aikaa kestäväksi. Meillä on tukeva pohja rakentaa
maanpuolustustamme myös tulevina vuosikymmeninä. Suomi on turvallisuuden
tuottaja, ei sen passiivinen kuluttaja.
Arvoisat sotiemme veteraanit
Vaikka JR 58:n muisto on ikuistettu nyt aikaa kestävään kiveen, meidän on muistettava ensisijaisesti niitä, jotka tuosta vaaroja uhmaavasta joukosta ovat yhä keskuudessamme: teitä arvoisat sotiemme veteraanit. Te ette antaneet periksi, vaan teitte arvokkaimman työn, minkä kansalainen voi tehdä – turvasitte maamme itsenäisyyden. Olemme siitä teille syvästi kiitollisia. Tasavallan presidentin sanoin: ”Me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme”. Uhraustenne ansiosta lippu liehuu.