Puheet
Puolustusministeri Niinistön juhlapuhe Uudenmaan rintamaveteraanien kirkkopyhän juhlassa
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat, kotirintamanaiset, arvoisa juhlayleisö, ärade krigsveteraner, festpublik, hyvät naiset ja herrat
Viime viikolla vietimme kansallista veteraanipäivää. Itselleni se tarjosi tilaisuuden osallistua lipunnostoon Kilpisjärvellä kolmen valtakunnan rajapyykillä − samalla paikalla, jossa taisteluosasto Loimun sotilaat 1945 nostivat Suomen valtiolipun salkoon. Lipunnosto oli merkki siitä, että viimeisetkin saksalaiset olivat vetäytyneet Norjan puolelle. Lapin sota ja sen myötä koko II-maailmansota päättyi Suomen osalta. Maahan saatiin rauha, josta edelleen saamme nauttia.
Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Olemme teille kiitollisia siitä periksiantamattomuudesta ja niistä uhrauksista, joita osoititte sotiemme aikana. Te taistelitte ylivoimaista vihollista vastaan. Isänmaan rakkaus ja usko oman asian oikeellisuuteen kuitenkin auttoivat teitä säilyttämään sen, mikä on tärkeintä − itsenäisyyden.
Vaikka raskain taakka kohdistui etulinjaan, ei puolustuksemme olisi kestänyt ilman koko yhteiskunnan tukea. Rintamalle käskettyjen miesten lisäksi myös naisten panos oli merkittävä. Kotirintamalla naiset kantoivat suuren vastuun niistä arjen askareista, jotka pitivät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Lotta Svärd-järjestön riveissä rintamalla sotilaiden apuna toimi tuhansia naisia. Lisäksi moninkertainen määrä naisia osallistui maanpuolustustehtäviin kotirintamalla. Ilman naisten apua eivät joukkomme olisi kestäneet.
Arvoisat rintamaveteraanit ja lotat
Te, yhdessä koko veteraanisukupolven kanssa, olette antaneet meille hienon isänmaan.
Ensin te taistelitte Suomen vapauden säilyttämiseksi. Sen jälkeen te jälleenrakensitte sotien melskeessä vaurioituneen maan uuteen kukoistukseen. Meidän nuorempien sukupolvien velvollisuus on huolehtia, ettei tekemänne työ valu hukkaan.
Jotta Suomi jatkossakin säilyy vapaana, on maanpuolustuksestamme pidettävä jatkuvasti huolta. On varauduttava pahimman vaihtoehdon varalle, vaikka välitöntä uhkaa ei olisikaan näköpiirissä.
Det pris som veteranernas generation har betalat för nationens självständighet förpliktar oss yngre att hålla försvaret i skick.
Hyvät kuulijat
Viime viikolla julkistettiin hallituksen osana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa teettämä Nato-selvitys. Kuten arvata saattoi, selvityksen valmistuminen nosti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden otsikoihin ja yleiseen keskusteluun. Selvitys ei kuitenkaan ole askel kohti Nato-jäsenyyttä.
Tehty selvitys ei ota kantaa jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Se tarjoaa eväitä Suomessa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Niin Nato-jäsenyyden vastustajat kuin sen kannattajatkin voivat selvitykseen nojautuen perustella omia näkemyksiään. Toivon mukaan Naton ympärillä käytävään keskusteluun saadaan näin lisää asiasisältöä kylmän sodan aikaisten arvo- ja tunneperäisten argumenttien rinnalle.
Itselleni Nato-selvityksestä nousee kolme asiaa yli muiden. Ensinnäkin, mahdollinen päätös jäsenyyden hakemisesta on Suomen oma asia. Kiitos veteraanien, Suomi on itsenäinen suvereeni valtio, joka päättää itse omista asioistaan. Myös siitä, hakeeko Naton jäsenyyttä vai ei.
Toiseksi, selvityksestä käy hyvin ilmi Suomen ja Ruotsin läheinen yhteys. Toisen maan päätöksillä on suuri merkitys myös toiselle. Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ilman Suomea, jäisi Suomi vaikeaan asemaan Naton ja Venäjän väliin.
Jos taas Suomi liittyisi Natoon Ruotsin jäädessä ulkopuolelle, päätyisimme Naton eräänlaiseksi eristyksissä olevaksi pohjoiseksi etuvartioksi. Tällöin asemamme muodostuisi suojattomaksi kaikista turvatakuista huolimatta. Johtopäätös on, että mahdollinen päätös jäsenyyden hakemisesta tai hakematta jättämisestä on tehtävä koordinoidusti Ruotsin kanssa.
Kolmas havainto on se, että Suomen nykyinen puolustusratkaisu on jo nykyisellään pitkälti Nato-yhteensopiva. Voidaksemme joskus tulevaisuudessa hakea jäsenyyttä, jos se Suomen edun mukaiseksi silloin katsotaan, ei meidän ole tarvetta muuttaa nykyisiä perusratkaisujamme.
Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustus ja vahva maanpuolustustahto ovat ne kivijalat, joiden varaan voimme puolustuksemme rakentaa nyt ja jatkossakin.
Tehty Nato-selvitys ei edellytä, että meidän olisi poikettava nykyiseltä, hyväksi havaitulta linjalta. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Meidän on kuitenkin huolehdittava puolustuksemme uskottavuudesta kaikissa oloissa.
Koko maata on voitava puolustaa − aina pohjoisinta Lappia ja eteläisintä saaren rantaa myöten. Se on mahdollista vain, jos kaikki puolustuksemme osa-alueet: maa-, meri ja ilmapuolustus ovat kunnossa.
Siksi olen käynnistänyt hankkeet sekä merivoimien aluskaluston että ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamiseksi seuraavalla vuosikymmenellä. Tällä hallituskaudella kehityksen painopiste on maavoimissa. Maavoimien toimintakykyä parantavat niin puolustusvoimien materiaalimäärärahoihin tehdyt korotukset kuin puolustusvoimauudistusta edeltäneelle tasolle palautetut reserviläisten kertausharjoituksetkin.
Hyvä juhlayleisö
Sotilasliittoon kuulumattomana maana me emme voi laskea ulkoisen avun varaan, mutta varautua voimme yhdessä kumppaniemme kanssa. Puolustuksen alalla Suomi tekee läheistä yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Luonnollisia yhteistyökumppaneita meille ovat muut Pohjoismaat, etenkin Ruotsi, sekä kansainvälisistä järjestöistä YK ja Euroopan Unioni. Myös NATO ja Yhdysvallat ovat meille tärkeitä kumppaneita. Kumppaniemme avulla me voimme kehittää omia suorituskykyjämme.
Yhdessä muiden kanssa me voimme harjoitella suuremmissa kokoonpanoissa, kuin mihin omat kansalliset resurssimme riittäisivät. Pääsemme myös vertaamaan omaa osaamistamme muiden vastaavien joukkojen tasoon ja voimme ottaa oppia muiden kokemuksista. Samalla parannamme kykyämme ottaa vastaan apua, jos sitä joskus sattuisimme tarvitsemaan. Sotilaallinen yhteistyö ja siihen sisältyvät kansainväliset harjoitukset vahvistavat puolustuskykyämme. Siksi yhteistyötä kannattaa edelleen kehittää.
Puolustuksemme uskottavuus makaa kuitenkin reserviläistemme hartioilla, aivan kuten sotavuosina − unohtamatta varusmiespalvelustaan suorittavia tai sotien aikana varusmiespalveluksensa suorittaneita miehiä.
Tärkein työ puolustuksemme eteen tehdään varuskunnissa − kasarmeilla ja harjoitusalueilla. Siellä suomalaisille miehille ja vapaaehtoisille naisille koulutetaan ne tiedot ja taidot, joita taistelukentällä tarvitaan. Luoja suokoon, ettei niille tule tarvetta.
Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Tänä päivänä teitä on jäljellä alle 22 000. Keski-ikänne on jo yli 91 vuotta. Yhteiskunnallemme on kunnia-asia, että veteraanien, kunniakansalaistemme, elinolosuhteista huolehditaan ja että teille suodaan mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen.
Ilman ponnistelujanne meillä ei olisi hyvinvointivaltiota, jonka turvallisuudesta kantaa huolta. Ilman teitä emme voisi kutsua itseämme suomalaisiksi ja tuntea ylpeyttä kun Maamme-laulu kajahtaa soimaan.
Esitän nöyrimmät kiitokseni teille läsnä oleville ja myös kaikille muille veteraaneille, lotille ja kotirintamanaisille siitä työstä, jonka te olette isänmaan ja Suomen kansan hyväksi tehneet − niin sota-aikana kuin sen jälkeenkin.
Ärade krigsveteraner,
Jag tackar er för det arv som hela er generation har gett oss yngre, ett fritt fosterland, samt för de ansträngningar som ni gjorde både vid fronten och vid hemmafronten.
Toivotan mitä parhainta vointia ja erinomaista kirkkopyhää kaikille teille sotaveteraaneille ja lotille, teidän puolisoillenne sekä teidän kanssanne työskenteleville ja vapaaehtoistyötä tekeville.
Samalla onnittelen Mäntsälän rintamaveteraanit ry:tä kunnioitettavan 50 vuoden merkkipaalun saavuttamisesta.