Puheet
Puolustusministeri Niinistön puheenvuoro Pohjoismaiden neuvoston Pyöreän pöydän tilaisuudessa 12.9.2017
Arvoisa Pohjoismaiden neuvoston presidentti,
Hyvät kollegat,
Kära nordiska vänner,
Pohjoismaat tunnetaan maailmanlaajuisesti rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin tyyssijana. Pohjoismaita yhdistävät historialliset ja kulttuuriset siteet. Yhteistyömme ulottuu lähes kaikille yhteiskunnan aloille – viime vuosien aikana yhä enenevässä määrin myös puolustukseen. Vuonna 2009 perustettu NORDEFCO tunnetaan esimerkkinä hyvin toimivasta alueellisesta puolustusyhteistyöstä.
Rauhaa ja vakautta ei kuitenkaan voida pitää itsestäänselvyyksinä - ei edes täällä Pohjolassa. Nykyinen turvallisuustilanne on maailman mittakaavassa poikkeuksellisen haastava. Uusia uhkia kasvaa yhtä lailla idästä ja etelästä, ja ne koskevat myös Pohjolaa. Me kaikki olemme saaneet kokea islamilaisen terrorismin. Meihin kaikkiin vaikuttaa myös Venäjän sotilaallinen aktiivisuus, joka on kasvanut merkittävästi Itämeren alueella ja pohjoisessa arktisella alueella. Viimeistään Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan tapahtumat muistuttivat, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Siksi meidän on kuitenkin entisestään parannettava valmiutta. Samalla syvennämme yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa. Yhteistyön merkitys kasvaa. Yhteiset harjoitukset, suunnitelmat, ja hankinnat ovat tärkeitä yhteistyömuotoja Pohjolan puolustusta kehitettäessä.
Arvoisat kuulijat,
Kuten tiedätte, Suomi toimii kuluvana vuonna NORDEFCO:n puheenjohtajana. Turvallisuuspolitiikan muutos näkyy puheenjohtajakautemme painopisteissä. Tavoitteenamme on entistä tarkemmin seurata ja analysoida lähialueillamme tapahtuvaa muutosta ja varautua sen aikaansaamiin haasteisiin. Ensisijainen tavoitteemme on NORDEFCO:n kautta edistää yhteistä tilannetietoisuutta, yhteistoimintakyvyn tiivistämistä sekä lujittaa alueellista turvallisuutta.
Tämän hetken kenties keskeisimpiä pitkään käynnissä olleita hankkeita ovat ilmatilannekuvan vaihtoa koskeva niin sanottu NORECAS-hanke, josta odotamme tuloksia loppuvuonna; Easy Access -sopimuksen toimeenpano, jonka tarkoitus on helpottaa Pohjoismaiden sotilasvoimien ja sotatarvikkeiden siirtymistä maidemme välillä rauhanaikana sekä ilmavoimien joustavaa harjoitusyhteistoimintaa parantava varalaskupaikkahanke (Alternative Landing Base, ALB), johon Suomi liittyi tänä kesänä. Puolustusmateriaalin osalta kehitämme edelleen yhteisiä hankevalmisteluja ja teollisuusyhteistyötä.
Suomen NORDEFCO-puheenjohtajuuskaudella on tehty kaksi uutta käytännön yhteistyöaloitetta. Ensinnäkin, huoltovarmuus ja yhteiskunnan kriisinkestokyky ovat kriittisiä tekijöitä Suomen puolustukselle. Tämän johdosta ne ovat myös puheenjohtajuuskautemme agendan keskiössä. Järjestimme huhtikuussa 2017 logistista varautumista ja huoltovarmuutta käsitelleen asiantuntijaseminaarin. Siinä tunnistettiin yhteistyömahdollisuuksia muun muassa ilma- ja merikuljetuksissa, isäntämaatuen alueella, varaosien ja huollon puolella sekä varastoinnissa. Huoltovarmuuskeskus on Suomessa kansallisesti tämän alan keskeinen toimija, puolustushallinnon ohella.
Mitä tulee yhteiskunnan kriisinsietokykyyn laajemmin, on paikallaan mainita Suomessa syyskuun ensimmäinen päivä toimintansa aloittanut kansainvälinen Hybridiosaamiskeskus. Verkostomaisesti toimiva osaamiskeskus yhdistää asiantuntijat ja tuottaa strategista analyysia päätöksenteon tueksi taistelussa hybridiuhkia vastaan. Keskus sijaitsee valtioneuvoston yhteydessä, mutta myös puolustushallinnolla on sen toiminnassa merkittävä rooli. On hyvä, että valtaosa Pohjoismaista on jo nyt mukana keskuksen toiminnassa.
Toinen uusi Suomen puheenjohtajuuskaudella käynnistetty hanke on ensimmäistä kertaa järjestettävä NORDEFCO:n poliittisen päätöksenteon harjoitus, niin sanottu Table Top -keskustelu. Tässä harjoituksessa puolustusministeriöiden virkamiehet ja sotilasedustajat tarkastelevat kuvitteellisten Pohjolaan sijoitettujen harmaan vaiheen skenaarioiden valossa, miten Pohjoismaat ovat tänä päivänä varautuneet mahdolliseen kriisiin – yhdessä ja erikseen.
Harjoituksen avulla on tarkoitus selvittää yhteistyömahdollisuuksia ja vahvuusalueita sekä toisaalta tunnistaa mahdollisia kehityskohteita niin kansallisista kuin myös pohjoismaisesta näkökulmasta. Mikä asema pohjoismaisella puolustusyhteistyöllä voisi olla, ja millaisia keinoja meillä olisi toimia yhdessä mahdollisten tosipaikan haasteiden edessä?
Hyvät kuulijat,
Lyhyen olemassaolonsa aikana NORDEFCO on toteuttanut tai käynnistänyt valtaosan niistä hankkeista, joita Pohjoismaiden puolustusvoimien komentajat 2000-luvun alussa tunnistivat ja suosittelivat. Suomen edellisellä puheenjohtajuuskaudella 2013 laadittu NORDEFCO:n ”Visio 2020” on poliittisesti ohjannut virkamiehiä ja sotilaita sekä luonut riittävän poliittisen selkänojan tuoda yhteistyöhankkeita käytäntöön.
Töitä on kuitenkin tehtävä. Ennen Ukrainan kriisiä laaditut pohjoismaisen yhteistyön perusasiakirjat, vuoden 2009 yhteisymmärryspöytäkirja ja vuonna 2013 laadittu visio, kuvasivat hyvin toisenlaista maailmaa kuin mikä tänään on vastassamme. Jotta pohjoismainen puolustusyhteistyö olisi jatkossakin tarkoituksenmukaista, on sen sopeuduttava jäsenmaidensa todellisiin tarpeisiin ja nykypäivän haasteisiin. NORDEFCO:n vision uudistaminen on siis vääjäämättä edessä. Meiltä poliitikoilta, virkamiehiltä ja sotilailta kaikilta edellytetään syvällistä pohdintaa ja uudelleenajattelua NORDEFCO:ssa. Uudesta visiosta on tarkoitus keskustella lisää marraskuussa, jolloin tapaan pohjoismaiset kollegani täällä Helsingissä.
Tässä vaiheessa haluan kuitenkin jo nostaa esiin kolme asiaa, joita pidän keskeisinä:
Ensinnäkin, NORDEFCO:lla ei ole ylikansallista sihteeristöä tai määrärahoja. Yhteistyö perustuu päättäjien, virkamiesten ja puolustusvoimiemme väliseen mutkattomaan yhteydenpitoon ja suoriin kontakteihin. Yhteistyön lisäarvo tuotetaan normaalissa komentorakenteessa ja työjärjestyksessä, joten pohjoismainen puolustusyhteistyö on siten ketterää, joustavaa, tarvelähtöistä ja kustannustehokasta. Päällekkäisiä rakenteita tulee välttää myös jatkossa.
Toisekseen on selvää, ettei pohjoismainen yhteistyö missään tapauksessa yksinään riitä. Itämeren alueen turvallisuutta lujitetaan parhaiten yhteistyössä koko alueen toimijoiden kesken. Alueellinen yhteistyö taas vaatii onnistuakseen yhteistyötä muiden kansainvälisten avaintoimijoiden kanssa. NORDEFCO tarvitsee jatkossakin tiivistä kanssakäymistä Euroopan unionin, Naton, Northern Groupin ja Yhdysvaltojen kanssa.
NORDEFCO-hankkeet on jo nyt tapauskohtaisesti mahdollista avata kolmansille maille, ja yhteistyö varsinkin Baltian maiden kanssa on hyvin vakiintunutta. NORDEFCO ei jatkossakaan tule olemaan puolustusliitto. Näin ollen meidän tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka voimme pohjoismaisin järjestelyin parhaiten täydentää ja tukea Nato-yhteistyötä, Euroopan unionin puolustusulottuvuutta sekä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja muiden avaintoimijoiden kanssa. Maailmalla Pohjoismaat ovat kiinnostava kumppani, sillä me panostamme turvallisuuteen. Meillä on maine alueellisen turvallisuuden tuottajina - ei kuluttajina. Tästä maineesta kannattaa pitää kiinni.
Lopuksi, eräs keskeisimmistä NORDEFCOn menestystekijöistä on sen käytännöllisyys. Se, että pyrimme löytämään konkreettisia ratkaisuja yhdessä tunnistettuihin, joskus myös moniulotteisiin ongelmiin ja tarpeisiin. Usein parhaat yhteistyöhankkeet syntyvät vuorovaikutuksessa puolustusvoimiemme kesken. Hyvin suunniteltu ei ole kuitenkaan vielä lainkaan tehty. Siksi onkin hyvä nähdä, kuinka sitoutuneita sotilaamme ovat viemään yhteistyötä eteenpäin käytäntöön.
Puolustusvoimiemme asema on keskeinen myös pohdittaessa NORDEFCOn strategista uudistamista. Yhteistyön tulee jatkossakin palvella parhaalla mahdollisella tavalla puolustuksemme tarpeita.