Puolustusministeri Kääriäisen vastaus kansanedustaja Kuopan kirjalliseen kysymykseen

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen on vastannut 27.11.2003 kansanedustaja Mikko Kuopan (vas) kirjalliseen kysymykseen (KK 503/2003 vp) liittyen puolustusvoimien suunnitelmissa oleviin toimintojen ulkoistamisiin ja siihen, lisäävätkö ne uusien työttömien määrää. Ministeri Kääriäisen vastaus kokonaisuudessaan löytyy alla. Lisätietoja asiassa antaa puolustusministeriössä hallitusneuvos Pasi Lankinen puh.

09-160 88114.

----



Ministerin vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan / vas kysymyksen KK 503/2003 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, ettei puolustusvoimat suunnitelmissa olevilla toimintojen ulkoistamisilla lisää uusien työttömien määrää ?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Valtioneuvoston hallintopolitiikan suuntalinjoista 16.4.1998 antaman periaatepäätöksen mukaisesti valtionhallinnossa keskitytään yhä enemmän niin sanottujen ydintehtävien hoitamiseen. Tämä edellyttää myös puolustushallinnossa toimintatapojen uudelleen arvioimista: julkisen vallan roolia on tarkoitus kehittää yhä selkeämmin palvelujen tuottajasta palvelujen tilaajaksi. Käynnissä olevien kumppanuushankkeiden esiselvitysten aikana selvitetään kumppanuuksien sisältöä, muotoa ja sitä, onko ylipäätään tarkoituksenmukaista edetä kumppanuusmallien käyttöönottamiseen. Mahdollinen käyttöönottoa koskeva päätöksenteko edellyttää, että esiselvitystä koskevan yhteistoimintamenettelyn aikana on saatu riittävä selvyys hankkeiden käyttökelpoisuudesta ja myös niiden henkilöstövaikutuksista.

Puolustushallinnon tarkoituksena on toimia esimerkillisenä työnantajana ja pyrkiä turvaamaan henkilöstön asema mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi Kotkan ja Haminan ruokahuollon kehittämishankkeen yhteydessä henkilöstön asema turvataan noudattamalla liikkeen luovutuksen periaatteita uudistuksen yhteydessä. Tällöin henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä luovutuksensaajan palvelukseen. Liikkeen luovutuksen omaisissa tilanteissa puolustushallinto edellyttää uudelta kumppanilta pidättäytymistä irtisanomasta henkilöstöä tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä kumppanuussopimuksessa määritettynä aikana, mikäli puolustusvoimien toiminta säilyy alueella tarjouspyynnön mukaisena. Lisäksi kumppanilta edellytetään työn tarjoamista entiseltä työssäkäyntialueella ja entisen suuruisen kuukausipalkkauksen suorittamista.

Koska valtion eläkelain mukaisten velvoitteiden ei ole katsottu siirtyvän liikkeen luovutustilanteissa luovutuksensaajan vastuulle, tulee palveluntarjoajan tarjouksessaan selvittää mahdollisuutta ottaa lisäeläkevakuutus henkilöstölle, jonka eroamis- ja eläkeikä on 60-64 vuotta.

Liikkeen luovutustilanteissa henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus voidaan turvata tehokkaalla tavalla. Muutoinkin toimintoja uudelleen järjesteltäessä tarkoituksena on pyrkiä siihen, että lakkautettavia tehtäviä hoitaneet henkilöt voitaisiin uudelleen sijoittaa muualle puolustusvoimiin tai toisen työnantajan palvelukseen. Tämän mukaisesti ko. henkilöstölle annetaan etusija täytettäessä muita puolustusvoimista vapautuvia tehtäviä. Uudelleen sijoittumista edistetään koulutustuella sekä muualle valtionhallintoon työllistyneiden osalta siirtämällä vuoden ajaksi tarvittavat palkkarahat työllistävän viraston käytettäväksi. Puolustusministeriö kiinnittää erityistä huomiota kumppanuushankkeiden henkilöstövaikutuksiin ja rakennemuutoksen kautta vapautuvan henkilöstön uudelleen työllistymiseen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä puolustusvoimien henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Palaa otsikoihin