Tekstin koko: Pienennä tekstin kokoa Normaali tekstikoko Suurenna tekstin kokoa

SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA 1995 - TIIVISTELMÄ

Suomen turvallisuus voidaan taata parhaiten yhtenäisessä Euroopassa, jossa ei ole vanhoja eikä uusia jakolinjoja. Turvallisuusongelmat tulee ratkoa yhteistyöllä, yhteisesti sovittujen käyttäytymissääntöjen mukaisesti ja kaikkien valtioiden täysivaltaisen tasavertaisuuden pohjalta.

Suomi on kylmän sodan jälkeisessä murroksessa vahvistanut ja selkiyttänyt kansainvälistä asemaansa. Tavoitteena on suomalaisten turvattu tulevaisuus rauhan, yhteistyön ja syvenevän yhdentymisen maailmassa.

Jäsenyys Euroopan unionissa vahvistaa Suomen turvallisuuden perustaa ja tarjoaa Suomelle keskeisen vaikutuskanavan etujensa ajamiseen ja vastuunsa kantamiseen kansainvälisissä suhteissa.

Suomi kannattaa Euroopan unionin laajentumista keskeisenä keinona Euroopan yhtenäisyyteen ja kestävään turvallisuuteen, joka perustuu demokratian vakiintumiseen ja yhdentymisen syvenemiseen.

Suomi harjoittaa yhteistyötä korostavaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseksi ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtimiseksi kaikissa olosuhteissa.

Turvallisuuspolitiikka ei koske muuttuvassa maailmassa ainoastaan sotilaallisia kysymyksiä vaan kaikkia ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Turvallisuus rakentuu entistä enemmän tiivistyvälle kansainväliselle yhteistyölle.

Suomen tavoitteena on toimiva kansainvälinen turvallisuusjärjestys, joka perustuu Yhdistyneissä Kansakunnissa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja Euroopan neuvostossa sovittujen yhteisen arvojen ja periaatteiden kunnioittamiselle ja yhteiselle toiminnalle niiden ylläpitämiseksi. Suomi edistää demokraattista turvallisuutta kansallisista ja pohjoismaisista lähtökohdista ja Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta.

Jakamattoman Euroopan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että muutosta ja uudistuksia tuetaan ja vakaata kehitystä edistetään demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja markkinatalouden pohjalta. Tärkeänä tekijänä on alueellinen yhteistyö ja yhteistyö naapurimaiden kesken. Suomen erityisenä tavoitteena on Pohjois-Euroopan vakauden ja turvallisuuden edistäminen. Tälle myös Euroopan unionin tulee antaa kasvava panoksensa.

Suomi osallistuu kylmän sodan jälkeiseen murrokseen liittyvien poliittisten, taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöongelmien ratkomiseen kahdenvälisen yhteistyön sekä alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen kautta. Euroopan neuvosto tukee ja valvoo demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion vakiintumista. Suomi tukee ETY-järjestön vahvistamista koko Euroopan arvoyhteisönä ja välineenä ristiriitojen ennaltaehkäisemisessä ja niiden rauhanomaisessa ratkaisemisessa.
Venäjän kehitys vaikuttaa tärkeällä tavalla Suomen turvallisuuteen. Suomi tukee kahdenvälisesti ja kansainvälisen yhteistyön kautta Venäjän demokraattista uudistusta sekä sen sitoutumista yhtenäistyvään Eurooppaan ja kansainvälisten normien noudattamiseen. Venäjän uudistuksen onnistumisesta ei ole varmuutta.

Suomi tukee Viron, Latvian ja Liettuan integroitumista eurooppalaisiin yhteistyörakenteisiin.

Suomi osallistuu muiden pohjoismaiden, WEU:n ja NATOn kanssa kansainväliseen yhteistyöhön valmiuden parantamiseksi YK:n ja ETY-järjestön päätöksellä toteutettavaa kriisinhallintaa varten. Voidakseen kantaa vastuunsa kriisinhallinnassa Suomen on luotava valmiudet aiempaa vaativampia humanitaarisia ja rauhanturvatehtäviä varten. Suomi ei osallistu operaatioihin, jotka edellyttävät rauhaanpakottamista tai voimakeinojen käyttämistä muita valtioita tai konfliktin osapuolia vastaan.

Sotilaallinen tilanne on muuttunut kylmän sodan jälkeen. Suursodan uhka on purkautunut, varusteluja vähennetään ja avoimuutta lisätään. Suomen kyky huolehtia alueensa turvallisuudesta ja koskemattomuudesta on kylmän sodan jälkeisissä oloissa yhtä tärkeätä kuin aikaisemminkin. Suomen puolustuksellinen ja omaehtoinen puolustusratkaisu lujittaa kansainvälistä vakautta.

Suomi edistää muuttuvissa oloissa parhaiten Pohjois-Euroopan vakautta pysyttelemällä sotilasliittojen ulkopuolella ja ylläpitämällä uskottavaa itsenäistä puolustusta. Suomen kansallinen puolustuskyky vahvistaa myös Euroopan unionin ja sen jäsenten yhteistä turvallisuutta.

Suomi toimii Euroopan unionin lujittamiseksi demokraattisten valtioiden yhteenliittymänä, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon kaikkien jäsenten edut. Vahva unioni lisää Suomen vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisen turvallisuusjärjestyksen rakentamisessa.

Suomen eduskunnalle 6.6.1995 luovutettu turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 1995 löytyy oheisena.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 1995 (pdf) (295.8 KB)

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä