Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja puolustusyhteistyö

800px-Flag of Europe svgYhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja puolustusyhteistyö
EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja unionin ulkosuhteita.  EU:n perussopimuksissa YTPP:n kaukotavoitteeksi mainitaan yhteinen puolustus. Käytännössä EU:a ei kuitenkaan kehitetä puolustusliiton suuntaan, vaan jäsenmaiden keskinäistä puolustusyhteistyötä tiivistetään yhteistyössä EU-instituutioiden kanssa. Tämä vahvistaa jäsenmaiden suorituskykyjä, mikä puolestaan vahvistaa Euroopan roolia globaalina turvallisuustoimijana.

Jäsenmaiden pääministerit ja valtionpäämiehet antavat yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle strategiset suuntaviivat Eurooppa-neuvoston kokouksessa joulukuussa 2013. Eurooppa-neuvosto käsittelee Euroopan puolustuksen tilaa kolmen eri asiakokonaisuuden alla: 1) YTPP:n toimivuus ja näkyvyys; 2) suorituskyky-yhteistyö ja 3) puolustusteollisuus- ja markkinat.

Suomelle tärkeitä asioita ovat muiden muassa EU:n nopean toiminnan kehittäminen ja suorituskyky-yhteistyön strategisen ohjauksen tehostaminen, joka auttaisi välttämään turhaa päällekkäisyyttä ja tehottomuutta jäsenmaiden puolustusmateriaalihankinnoissa. Puolustusteollisuusmarkkinoita kehittämällä voidaan vastaavasti edistää eurooppalaista huoltovarmuutta ja lisätä Euroopan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Viime vuosien talouskriisi ja budjettileikkaukset ovat ajaneet kaikki eurooppalaiset maat tiivistämään yhteisyötä saavuttaakseen säästöjä. EU:ssa, Natossa tai muissa pienemmissä maaryhmissä (kuten Nordefcossa) tapahtuva työ ei kilpaile keskenään tai luo päällekkäisyyksiä. EU:ssa tapahtuvan työn etuna on, että osallistuvat maat voivat tukeutua Euroopan puolustusvirastoon (EDA). Varsinainen työ suorituskykyjen kehittämiseksi tehdään kuitenkin edelleen osallistuvissa jäsenmaissa.

EU-operaatiot

EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste on tällä hetkellä Afrikan sarven ja Sahelin alueella. Käynnissä olevat operaatiot (EUNAVFOR Atalanta, EUTM Somalia ja EUTM Mali) kytkeytyvät unionin pyrkimyksiin parantaa sekä Somalian että Malin ja sen ympäristön turvallisuustilannetta. Afrikan sarven osalta turvallisuustilanteen parantamisessa keskeistä ovat erityisesti Somalian ja sen rannikkoalueen vakauttaminen sekä Somalian turvallisuusviranomaisten tuki ja koulutus. EU:n toimet alueella perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin sekä Somalian väliaikaishallinnon hyväksyntään ja tukeen.

EU:n sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio EUNAVFOR Atalanta Afrikan sarvessa mm. suojaa Maailman elintarvikeohjelman (WFP) avustuskuljetuksia Somaliaan sekä toimii merirosvoutta vastaan. Operaation mandaatti jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Vuonna 2008 perustettu Atalanta on EU:n ensimmäinen merellinen kriisinhallintaoperaatio. Suomi on osallistunut operaatioon myös joukoilla (Miinalaiva Pohjanmaa 2011 ja alussuojausosasto 2013).
Koulutusoperaatio EUTM Somalia puolestaan kouluttaa somalialaisia turvallisuusjoukkoja. Koulutus tapahtuu Ugandassa ja Somaliassa. Operaatio toteutetaan yhteistyössä Afrikan unionin AMISOM-rauhanturvaoperaation, YK:n, Ugandan ja Yhdysvaltojen kanssa.

Lisäksi EU:lla on käynnissä Bosnia-Hertsegovinassa EUFOR Althea -operaatio, joka keskittyy turvallisuus- ja vakauttamistehtäviin sekä maan viranomaisten koulutukseen ja tukemiseen.
Sotilaallisten toimien lisäksi EU pyrkii vakauttamaan alueen maiden turvallisuustilannetta myös siviilikriisinhallinnan keinoin.  EU:n etu on, että sillä on käytössään kaikki ulkoisen toiminnan välineet: diplomatiasta kehitysyhteistyöhön ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta kauppapolitiikkaan. EU:n sotilaallisia kriisinhallintaoperaatiota ei tulekaan tarkastella yksittäisinä irrallisina operaatioina, vaan osana EU:n kokonaisvaltaista toimintaa alueella. Hyviä esimerkkejä ovat EU:n toimet Länsi-Balkanilla ja Afrikan sarvessa.

Linkki ulkoministeriön Eurooppatiedotus -sivustolle


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä