EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja puolustusyhteistyö

800px-Flag of Europe svg

EU:ssa tehtävä puolustusyhteistyö vahvistaa jäsenmaiden puolustuskykyä ja eurooppalaisen puolustuskyvyn perustaa sekä unionia turvallisuusyhteisönä ja globaalina toimijana.

EU:n puolustusyhteistyön luonne on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Turvallisuusympäristön muutokset ovat vaikuttaneet EU:n puolustuspoliittisen tavoitetason laajentamiseen vuonna 2016 julkaistussa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa. Unionin ulkoisen toiminnan ohella myös Euroopan omaan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota ja jäsenmaiden puolustuskyvyn vahvistamista tuetaan laaja-alaisesti.

EU:lla on perussopimuksissaan keskinäisen avunannon lauseke, joka edellyttää jäsenmailta valmiutta konkreettisen avun antamiseen ja tukee maiden toimia uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Yhdessä muiden EU:n sitoumusten ja vahvan keskinäisriippuvuuden kanssa se vähentää yksittäisiin jäsenvaltioihin kohdistuvan painostuksen mahdollisuutta.

Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä muun muassa hybridiuhkiin vastaamiseksi, Euroopan tason huoltovarmuusjärjestelyiden luomiseksi sekä puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan vahvistamiseksi. Pohjan vahvistamisessa keskeistä on tuki eurooppalaiselle puolustusalan tutkimukselle. Suomi luo tarvittavat valmiudet keskinäisen avunannon lausekkeen täytäntöönpanoon ja kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.

EU:ssa, Natossa tai muissa pienemmissä maaryhmissä (kuten Nordefcossa) tapahtuva työ ei kilpaile keskenään. EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen tukee EU:n ja Naton yhteistyön edelleen kehittämistä. EU:n ja Naton toimet ovat toisiaan täydentäviä ja hyödyttäviä.

EU-operaatiot

EU:ssa tehtävän puolustusyhteistyön yhtenä kivijalkana säilyy EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), joka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja unionin ulkosuhteita. YTPP:n näkyvin osa ovat EU:n toimeenpanemat kriisinhallintaoperaatiot.

EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste on tällä hetkellä Afrikan sarven ja Sahelin alueella. Käynnissä olevat operaatiot (EUNAVFOR Atalanta, EUTM Somalia ja EUTM Mali) kytkeytyvät unionin pyrkimyksiin parantaa sekä Somalian että Malin ja sen ympäristön turvallisuustilannetta. EUNAVFOR Atalanta -operaation tehtävänä on suojella Maailman elintarvikeohjelman (World Food Programme, WFP) ja AMISOMin (African Union Mission in Somalia) aluksia sekä muuta haavoittuvaista meriliikennettä merirosvoudelta. Koulutusoperaatiot EUTM Somalia ja EUTM Mali tukevat maiden turvallisuusjoukkojen ja asevoimien koulutusta. Keski-Afrikan tasavallassa toimiva EUTM RCA edesauttaa EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan toteuttamista ja turvallisuussektorin uudistusta maassa.

EU:n toinen merellinen operaatio EUNAVFOR MED Sophia toimii Välimerellä. Operaation tehtävänä on erityisesti Libyasta käsin toimivien ihmissalakuljettajien toimintaedellytysten häiritseminen ja estäminen sekä Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahanmuuton vähentäminen.

Lisäksi EU:lla on käynnissä Bosnia-Hertsegovinassa EUFOR Althea -operaatio, joka keskittyy turvallisuus- ja vakauttamistehtäviin sekä maan viranomaisten koulutukseen ja tukemiseen.

Sotilaallisten toimien lisäksi EU pyrkii vakauttamaan alueen maiden turvallisuustilannetta myös siviilikriisinhallinnan keinoin.  EU:n etu on, että sillä on käytössään kaikki ulkoisen toiminnan välineet: diplomatiasta kehitysyhteistyöhön ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta kauppapolitiikkaan. EU:n sotilaallisia kriisinhallintaoperaatiota ei tulekaan tarkastella yksittäisinä irrallisina operaatioina, vaan osana EU:n kokonaisvaltaista toimintaa alueella. Hyviä esimerkkejä ovat EU:n toimet Länsi-Balkanilla, Sahelin alueella ja Afrikan sarvessa.

Lisätietoa operaatiosta ja Suomen osallistumisesta Puolustusvoimien sivuilta.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä