Suomen Nato-yhteistyö

Auroy ja Niinistö
Naton apulaispääsihteeri Patrick Auroy ja puolustusministeri Jussi Niinistö

 

Suomi on tehnyt Naton kanssa puolustuspoliittista yhteistyötä ns. rauhankumppanuusohjelman puitteissa vuodesta 1994 alkaen. Suomi hyötyy yhteistyöstä merkittävästi erityisesti puolustuskyvyn, puolustusvoimien suorituskykyjen, kansainvälisen yhteensopivuuden ja tietotaidon kehittymisen myötä.

Suomelle tärkein kumppanuustyökalu on ns. suunnittelu- ja seurantaprosessi PARP. Suomen osana PARP-prosessia valitsemat kumppanuustavoitteet sisältävät kattavasti puolustusvoimien kehittämisohjelmakokonaisuuden, millä varmistetaan kustannustehokas ja kokonaisvaltainen kehittäminen. Samalla varmistetaan joukkojen ja järjestelmien kyky puolustusvoimien kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin. Suomen kumppanuustavoitteet tukevat myös EU:ssa ja pohjoismaisessa puolustusalan yhteistyössä (NORDEFCO) tehtävää suorituskyky-yhteistyötä.

Toinen puolustusvoimien kehittämisen kannalta keskeinen kokonaisuus on ns. operatiivinen voimavarakonsepti (OCC). Sen puitteissa Nato on arvioinut suomalaisjoukkojen tai niiden osien suoritus- ja yhteistoimintakykyä osana Naton harjoitustoimintaa. Esimerkiksi vuonna 2011 arviointiohjelman korkeimmalle tasolle arvioitiin maavoimien erikoisoperaatio-osasto. 

Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen toimintaan osallistuminen on uusi elementti Suomen kumppanuusyhteistyössä. NRF on muodostunut yhä olennaisemmaksi eurooppalaisten asevoimien suorituskykyjä kehittäväksi työkaluksi.  Suomi on ilmoittanut NRF-joukkopooliin ensimmäisen kontribuutionsa, maavoimien suojelun erikoisosaston, vuodelle 2012. Vuodeksi 2013 Suomi on nimennyt joukkopooliin maavoimien erikoisoperaatio-osaston, vuodeksi 2014 ilmavoimien valmiusyksikön ja vuodeksi 2015 merivoimien rannikkojääkäriyksikön.


Merkittävä yhteistyömuoto on ollut osallistuminen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Balkanilla ja Afganistanissa. Suomi on myös lähettänyt henkilöstöä työskentelemään Naton päämajaan sekä komento- ja virastorakenteeseen. Suomella on monipuolista yhteistyötä Naton virastojen ja osaamiskeskusten kanssa sekä erilaisten Nato-vetoisten yhteistyöhankkeiden puitteissa.

Suomen Nato-yhteistyöstä on kerrottu kattavasti ulkoasiainministeriön vuotuisessa raportissa ”Suomen valtionhallinnon osallistuminen Naton rauhankumppanuuteen”.

Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Hallitusohjelman mukaan Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista, mutta ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Puolustusvoimien kehittämisessä varmistetaan jatkossakin, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu käytännön esteitä.

Hyödyllisiä linkkjä:
www.nato.int
www.formin.fi
www.finlandnato.org
www.atlanttiseura.fi


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä